Itsetuntemus

Itseluottamus on synnynnäistä, itsevarmuus vain tunnetila: älä siis anna epävarmuuden rajoittaa liikaa elämääsi

Haluatko tehdä asioita, joista haaveilet ja jotka kiinnostavat sinua, vai valitsetko mieluummin turvallisen tyytymättömyyden? Valintaan voi vaikuttaa itseluottamuksesi taso.
9.6.2017 Teksti: Laura Koljonen Kuvat: iStock

Kun kuulemme puhuttavan itseluottamuksesta, liitämme sen usein huipulla oleviin ihmisiin: urheilijoihin, työelämän menestyjiin tai tiukoista paikoista selvinneisiin. Itseluottamus on kuitenkin meissä kaikissa. Yksinkertaistettuna itseluottamus on ymmärrystä siitä, että itsessä on potentiaalia suoriutua.

Itseluottamukseen voi olla vaikea päästä käsiksi. Usein syynä on se, että annamme liikaa tilaa epävarmuuden tunteelle.

– Itseluottamus ei katoa mihinkään, vaikka tuntisi olonsa epävarmaksi, sanoo Makke Leppänen, 42.

Hän on yhdessä veljensä Niko Leppäsen, 28, kanssa kirjoittanut teoksen Itseluottamus – Kestomenestys mielessä.

Itseluottamus ja itsevarmuus ovat eri asioita

Veljekset kiinnostuivat itseluottamuksesta 11 vuotta sitten. Tuolloin molempien elämä muuttui, kun Niko halvaantui mykoplasma-bakteerin jälkitaudin seurauksena ja joutui loppuelämäksi pyörätuoliin.

Urheilullinen ja sosiaalinen Niko tunsi olonsa pyörätuolissa epävarmaksi. Myös 14 vuotta vanhempi Makke masentui veljensä kohtalosta, sillä hän pelkäsi Nikon mielenterveyden puolesta.

Lopulta Nikon halvaantuminen ohjasi molemmat nykyiseen ammattiinsa. He ovat kouluttautuneet ymmärtämään ihmismieltä: Makke on opiskellut valmentavaa psykologiaa Sydneyn yliopistossa, Niko mentaalivalmennusta Lontoossa yksityisellä valmennuskurssilla.

Leppästen mukaan itseluottamus on synnynnäistä ja pysyvää. Sen sijaan itsevarmuus on tunnetila, jonka voimakkuutta voi mitata asteikolla itsevarma–epävarma.

– Jos teemme asioita sen mukaan, miten itsevarma olomme on, jahtaamme tunnetta saavuttamatta sitä, Niko sanoo.

itsevarmuus

Joskus elämässä kannattaa vain uskaltaa hypätä, vaikka epävarmuus jäytäisikin.

Itsensä epäily on normaalia

Hyvä itseluottamus on siis sitä, ettei anna epävarmuuden tunteen vaikuttaa tekemisiinsä.

Niko kertoo esimerkin edelliseltä viikolta.

– Vähän aikaa sitten meidät pyydettiin aamu-tv:n suoraan lähetykseen kertomaan kirjastamme. Ensimmäinen, ja hyvin voimakas, ajatukseni oli ei. En selviä, en mene. Samaan aikaan ymmärsin, että pystyn menemään paikalle ja vastaamaan kysymyksiin. Paikan päällä tunsin oloni hyvin epävarmaksi, mutta en antanut sen häiritä.

Pointti onkin se, että kun epävarman tunteen jättää huomiotta, vähitellen tunne muuttuu yhdentekeväksi.

– Siis totta kai tunnen oloni mieluummin itsevarmaksi, sillä se tuntuu mukavammalta – mutta itse suorituksen kannalta kumpikin tunne on aivan yhdentekevä, Niko täsmentää.

Niko ja Makke kirjoittavat kirjassaan paljon ajatusmalleista ja siitä, miten haitallisia ne ovat.

– Haastattelimme kirjaan urheilijoiden lisäksi esiintyviä taiteilijoita. Moni jännittää esiintymistä, vaikka uraa olisi takana vuosikymmeniä. Itseensä luottava ihminen nousee lavalle pelosta huolimatta, Makke sanoo.

Epävarmuuden tunteeseen uskominen saattaa rajoittaa elämäämme huomattavasti. Veljesten mukaan itsensä epäily on normaalia. Mutta: ajattelu itsessään ei estä mitään, ellei ajatusten anna vaikuttaa.

– Pahimmassa tapauksessa ihminen pysyttelee koko elämänsä turvassa ja tyytymättömänä. Hän jättää asioita tekemättä, vaikka ne kiinnostaisivat. Hän voi esimerkiksi vältellä sosiaalisia tilanteita, työpaikan vaihtamista ja kaikenlaista spontaania, Niko sanoo.

Moni myös ottaa epäonnistumiset raskaasti, vaikka niihin kannattaisi suhtautua pohtimalla, mitä tästä opin.

Makken mielestä moni juoksee urallaan oravanpyörässä uskaltamatta miettiä, mitä oikeasti haluaisi tehdä. Niin epävarman ja epämiellyttävän olon muutoksen ajattelu aiheuttaa.

– Omaa ajatteluaan ei kannata ottaa tosissaan. Ajattelumme on syntynyt kulttuurin ja kasvatuksemme myötä. Kannattaa mieluummin olla utelias ja selvittää, miten omat ajattelumallit ovat syntyneet, Makke kannustaa.

Älä ulkoista itseluottamusta

Itseluottamuksensa voi ulkoistaa onnistuneisiin suorituksiin, ulkonäköön tai somesuosioon.

– Ja se on ihan globaali ilmiö, Niko sanoo.

Mitä se tarkoittaa arkielämässä?

– Sitä, että sisäinen varmuuden ja luottamuksen kokemuksemme on seurausta ulkoisesta palautteesta, Makke sanoo.

Siihen sortuu jokainen. Valmentajana Makke saa usein palautetta. Perusteltu ja rakentava palaute kolahtaa helposti.

– Kärsin välillä kympin tyttö -syndroomasta ja pyrin täydellisyyteen. Kun saan negatiivista palautetta, minun pitäisi nopeammin päästä vaiheeseen, jossa mietin, mitä tästä voin oppia.

Niko kertoo esimerkin luennolta:

– Kysyn usein yleisöltä, millä perusteella he ovat valinneet vaatteensa: koska ne tuntuvat mukavilta vai koska ne näyttävät hyviltä? Enemmistö viittaa jälkimmäisen kohdalla. Jos pukeutuisimme kuten hyvältä tuntuu, useimmat valitsisivat löysät vaatteet. Emme kuitenkaan tee niin, koska haluamme muilta hyväksyntää.

– Jos itseluottamus on ulkoistettu, alamme pelätä epäonnistumista ja yritämme minimoida epävarmuuden. Se taas rajoittaa sitä, mitä haluaisimme sanoa ääneen tai miten pukeudumme.

Itseluottamuksen vahvistaminen alkaa siitä, että kiinnittää huomiota ajatteluunsa ja sitä seuraavaan käytökseen.

– Havainnointi on jo muutos, Niko summaa.

Lue myös:

Nämä merkit paljastavat, että sinut on kasvattanut vahva nainen

Nämä merkit paljastavat, että olet herkkä mutta vahva

Kiusatuksi tuleminen ei ole kiusatun vika: 7 vinkkiä kiusaamisesta selviämiseen

Jari Sillanpää: ”Itseluottamukseni rakoilee yhä”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *