Joulu voi olla vaikeaa aikaa, ja siihen liittyvät odotukset voivat lisätä kielteisiä tunteita – psykologi kertoo, mistä jouluviha kumpuaa ja miten sitä voi käsitellä
Joulu mielletään usein ihanaksi ja hauskaksi perhejuhlaksi. Kaikille se ei kuitenkaan ole sitä, vaan jouluun voi liittyä paljonkin negatiivisia tunteita. Kysyimme asiantuntijalta, mistä jouluun liittyvät kielteiset tunteet johtuvat ja miten niitä kannattaa käsitellä.
Kaikille joulu ei edusta ihanaa yhdessäolon aikaa.
Joulu mielletään usein ihanaksi ja hauskaksi perhejuhlaksi. Kaikille se ei kuitenkaan ole sitä, vaan jouluun voi liittyä paljonkin negatiivisia tunteita. Kysyimme asiantuntijalta, mistä jouluun liittyvät kielteiset tunteet johtuvat ja miten niitä kannattaa käsitellä.
Vihaatko joulua tai tuntuvatko siihen liittyvät asiat pakollisena pahana?
Joulu mielletään usein taianomaiseksi ja ihanaksi juhlaksi: koti koristellaan kauniiksi, ruokapöytä notkuu erilaisista herkuista ja perheellä on aikaa olla yhdessä. Jos itselle joulu ei olekaan ihana juhla, voivat siihen liittyvät odotukset tuntua ahdistavilta ja inhottavilta.
Tunteelle ei välttämättä tarvitse olla mitään sen ihmeellisempää syytä. Joillekin joulu vain edustaa asioita, joista hän ei pidä. Usein jouluun liittyvät kielteiset tunteet kuitenkin juontavat juurensa ihmisen aiempiin kokemuksiin.
– Yhtenä isoimpana tekijänä voi olla aikaisemmat kokemukset, olivat ne sitten lapsuudesta tai viimeaikaisempia, Terveystalon aluevastaava psykologi-psykoterapeutti Aino Kohtala kertoo.
Ulkopuolelta tuleva paine siihen, että joulusta kuuluisi nauttia, voi saada aikaan jouluun liittyvää ärtymystä, surua, pelkoa ja jopa vihaa. Kun juhlapyhään liittyy ylikorostettu yhdessäolon teema, voi tuntua vaikealta, jos omat kokemukset ovat aivan päinvastaisia.
– Joulua hehkutetaan usein iloisena perhejuhlana, jona on mukavaa olla yhdessä ja vaihtaa lahjoja, laulaa ja tanssia kuusen ympärillä. Voi olla, että lapsuuden joulukokemus onkin ollut sitä, että kotona käytetään alkoholia ja riidellään.
Lapseen alkoholin täyttämät joulut ovat voineet jättää syvät arvet, jotka kantavat vielä pitkälle aikuisuuteen. Jos lapsuudessa jouluna ei ole saanut kokea ihanaa yhdessäoloa ja lämpöä, ei sitä välttämättä koe aikuisenakaan joulunvieton yhteydessä.
– Se on voinut olla pelottavaakin aikaa, jos vanhemmat ovat olleet lomilla kotona ja tilanteet ovat riistäytyneet käsistä. Tietenkään se ei ole joulun vika, mutta siten juhlapyhiin linkittyy ikäviä kokemuksia, Kohtala sanoo.
Vihaatko joulua vai siihen liittyviä odotuksia?
Aina jouluun kohdistuvat negatiiviset tunteet eivät johdu ihmisen lapsuudesta. Ikävät tunteet voivat liittyä myös nykyhetkeen sijoittuviin ikäviin kokemuksiin. Esimerkkinä Kohtala mainitsee ensimmäisen joulun eron jälkeen.
– Ihmiselle jouluperinteet ja oman aikuisuuden perheen kanssa vietetyt hetket ovat voineet olla erittäin tärkeitä. Avioeron tullessa ne perinteet muuttuvat. Voikin esimerkiksi olla, että tulee joulu, jonka viettää ihan yksin.
Monelle ensimmäinen joulu eron jälkeen voi tuntua tyhjältä ja ankealta. Eronneelle joulunaika voi lisätä eroon liittyvää surua ja pelkoa. Esimerkiksi joulu ilman lapsia voi tuntua todella pahalta. Sen myötä ajatukset joulusta voivat muuttua kielteisiksi.
Myös ensimmäinen joulu esimerkiksi omien vanhempien menehtymisen jälkeen voi olla haastavaa aikaa.
– Ne voivat olla kipeitä ja kurjia tilanteita, kun jouluun liittyvät perinteet ja asiat eivät olekaan enää samanlaisia.
Lähipiiri voi luoda paineita
Kaikki ihmiset eivät nauti suurista perhejuhlista ja sosiaalisista tilanteista. Heistä ulkopuolelta tuleva paine isosta yhteisjoulusta voi tuntua todella ahdistavalta. Joku voi kokea jopa syyllisyyttä ja häpeää siitä, että ei pidä joulusta.
– Ympäristö voi provosoida kielteisiä tunteita esimerkiksi kommentoimalla, että toinen on ilonpilaaja, koska tämä ei pidä joulusta. Tai vaaditaan, että perinteiden vuoksi pitäisi tulla käymään, koska niin on aina tehty, Kohtala kertoo.
Läheisten kanssa voi yrittää avoimesti keskustella siitä, mitä tunteita jouluun ja sen viettoon liittyy. Avoin keskustelu lisää ymmärrystä puolin ja toisin, ja silloin voidaan pyrkiä tekemään kaikkia miellyttäviä ratkaisuja.
– Ei niin, että muiden täytyisi vain ymmärtää sitä, joka ei pidä joulusta. Hänen on myös tärkeä ymmärtää, miksi se on muille niin tärkeää. Yhdessä voidaan pohtia, miten joulusta voisi tehdä sellaisen, että kaikki osapuolet olisivat tavalla tai toisella tyytyväisiä. Kompromissi tarkoittaa sitä, että kaikkien osapuolien toiveita ja tunteita huomioidaan.
Parisuhteessakin toinen voi olla jouluintoilija ja toinen joulua vihaava. Silloin olisi Kohtalan mielestä tärkeää keskustella asiasta avoimesti ja miettiä yhdessä, miten joulua vietetään tai kannattaisiko sitä esimerkiksi viettää erillään.
– Onko pariskunnan pakko viettää joulua yhdessä, jos toinen haluaa hehkuttaa joulua ja toinen vain odottaa joulun menevän ohi? Pariskunta voi luoda omia toimintamalleja, kunhan se on molemmille osapuolille ok.
Kielteisten kokemusten tilalle voi luoda uusia kokemuksia
Joulun ei tarvitse olla pakollinen paha. Siitä voi pyrkiä tekemään omanlaisensa ja rakentaa joulusta sellaisen, että kaikilla on mahdollisimman mukavaa. Joulua ei myöskään välttämättä tarvitse aina viettää samalla tavalla, jouluperinteitä voi muuttaa.
– Mielestäni jokaisella on ehdottomasti lupa siihen, että joulua ei ole pakko viettää. Halutessaan joulua voi myös rajata ajallisesti niin, että osallistuu vaikka johonkin pieneen kohtaan muiden joulunviettoa.
Jos jouluun liittyy esimerkiksi ikäviä lapsuuden kokemuksia, voi tietoisesti alkaa rakentamaan myönteisempiä kokemuksia kielteisten tilalle. Siten kielteiset tunteet voivat pikkuhiljaa väistyä.
– Ihmisen täytyy hyväksyä se, että hänellä on myös ikäviä kokemuksia. Mutta ehkä joulua voisi jatkossa aktiivisesti rakentaa erilaiseen suuntaan.
Kommentit
Juuri näitä tuntemuksia koin, kun eron jälkeen muutin pieneen asuntoon, mihin ei voikan kutsua aikuisia lapsia joulunviettoon ja yökylään. Isänsä jäi isoon kotiimme, jossa mahtuu ja hänellä on varaa tarjota ja järjestää hieno joulu. Aikuiset lapset myös menevät toisille isovanhemmille, joilla myös on tilaa ja varaa. Suren sitä, kun en saa nähdä ja viettää lastenlasten kanssa aattoa ja joulun riemua. Lapset käyvät pikaisesti aatonaattona ja lähtevät sitten muualle. Ensin vietin jouluni yksin ja nykyään kaksin uuden mieheni kanssa. Ei voi välttää jouluun liittyviä haikeita tunteita siitä, miten oli ennen ja miten voisi olla nyt. Pitää vain olla kiitollinen siitä, mitä on. Joulu on minulle kuitenkin Vapahtajan syntymäjuhla ja joulu voi olla sydämessä joka päivä, ulkoisista huolimatta.
Kommentit
Pienenä ei saanu mennä ulos.Nuorena ei päässy röökille ,vanhempana ku olis päässy röökille ja kaljalle ,oli paikat kii. Ku oli ne pirun keksimät rukouslauvantaitki vielä.Kiitti vaan.
Juuri näitä tuntemuksia koin, kun eron jälkeen muutin pieneen asuntoon, mihin ei voikan kutsua aikuisia lapsia joulunviettoon ja yökylään. Isänsä jäi isoon kotiimme, jossa mahtuu ja hänellä on varaa tarjota ja järjestää hieno joulu. Aikuiset lapset myös menevät toisille isovanhemmille, joilla myös on tilaa ja varaa. Suren sitä, kun en saa nähdä ja viettää lastenlasten kanssa aattoa ja joulun riemua. Lapset käyvät pikaisesti aatonaattona ja lähtevät sitten muualle. Ensin vietin jouluni yksin ja nykyään kaksin uuden mieheni kanssa. Ei voi välttää jouluun liittyviä haikeita tunteita siitä, miten oli ennen ja miten voisi olla nyt. Pitää vain olla kiitollinen siitä, mitä on. Joulu on minulle kuitenkin Vapahtajan syntymäjuhla ja joulu voi olla sydämessä joka päivä, ulkoisista huolimatta.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous