Elämäntapamuutos ei tarkoita automaattisesti lisää liikuntaa, vaan tekoja, jotka edistävät omaa hyvinvointia parhaiten.
Elämäntapamuutos ei tarkoita automaattisesti lisää liikuntaa, vaan tekoja, jotka edistävät omaa hyvinvointia parhaiten.
Itsetuntemus

Jumiudutko pinttyneisiin ajatuksiin elämäntapamuutoksesta? Nämä mielen esteet ovat usein onnistumisen tiellä – näin ylität ne

Elämäntapamuutos ei liity pelkästään syömiseen ja liikkumiseen. Tärkeitä ovat myös itsetuntemus ja kehotuntemus.
Teksti: Lotta Pellas Kuvat: iStock

Psykologi, aikuiskouluttaja ja fysioterapeutti Emmi Arponen haluaa ravistella elämäntapamuutos-sanaan liittyviä käsityksiä. Hän puhuu joustavien ja pitkäkestoisten ratkaisujen puolesta.

– Moni mieltää elämäntapamuutoksen liittyvän laihtumiseen ja laihduttamiseen. Elämäntapamuutos voi kuitenkin olla muita hyvinvointitekoja, kuten omaan jaksamiseen panostamista.

Lue myös: Moni uskoo, että elämäntapamuutoksessa tärkeintä on itsekuri – nämä 7 painonhallintamyyttiä kaikkien pitäisi unohtaa

Kokosimme listan asioista, joita Arponen kannustaa pohtimaan elämäntapamuutoksen äärellä.

1. Mitä hyvinvointitekoja jo teet omassa arjessasi?

Omat voimavarat ja resurssit ovat muutoksen lähtökohtia – niiden arviointi auttaa myös hahmottamaan muutoksen realistisia mahdollisuuksia. On epätodennäköistä, että väsyneenä tai jopa uupuneena arjessa jaksaa toteuttaa isoja muutoksia. Arponen muistuttaa, että kannattaa pohtia myös sitä, mikä jo toimii.

– Moni tekee paljon hyvinvointitekoja arjessaan, mutta niille ei anneta niin suurta painoarvoa.

Arkiliikuntaa ja -aktiivisuutta väheksytään, ja monesti jää jopa huomaamatta, kuinka paljon sitä kertyy. Arponen toteaa, että liikunnan ei tarvitse olla salitreeni tai tunnin juoksulenkki, vaan sitä, mikä itselle tuottaa iloa.

Omien arvojen tiedostaminen ylläpitää motivaatiota silloin, kun ei oikein huvittaisi: miksi elämäntapamuutos tehdään, miksi se on tärkeää? Mitkä asiat ovat itselle merkityksellisiä ja mihin kaipaa muutosta?

Vastaukset muodostavat pohjan käytännön tekemiselle.

2. Valitse liikuntatavoitteet oikein

Tyypillinen ajatus, jonka Arponen usein omassa työssään kuulee, koskee liikuntamäärää ja liikunnan kestoa. Moni Arposen asiakkaista ajattelee, että jos liikuntaan ei ole käyttänyt vähintään 45 minuuttia tai tuntia, sitä ei lasketa. Lisäksi monen mielestä liikuntaa pitäisi olla tietty kertamäärä viikossa, jotta tilanteeseen voisi olla tyytyväinen.

Arposen mukaan ihmisiltä unohtuu helposti, että kymmenen minuuttia liikuntaa siellä täällä on varsin paljon, kun pätkät laskee yhteen.

Monilla on radikaaleja ajatuksia siitä, millainen elämäntapamuutos on. Usein koetaan epäonnistumista, kun itselle asetettu liikuntatavoite ei täytykään, vaikka se on alun alkaen ollut todella korkealla.

Arponen kysyykin usein asiakkailtaan, mikä on pienin asia, jonka arjessa voisi muuttaa. Millä asialla on yli yhdeksänkymmenen prosentin mahdollisuus toteutua?

Lue myös: Kannattaako kävellä sauvoilla vai ilman? Nämä ovat tavallisen kävelyn ja sauvakävelyn erot ja hyödyt

3. Mieti, ohjaavatko ennakoidut tunteet käyttäytymistäsi

Arposen mukaan liikunta herättää paljon häpeän tunteita ja arkailua. Monella on esimerkiksi koululiikuntaan pohjautuvia kokemuksia siitä, että ei ole löytynyt mielekästä tapaa liikkua tai luottamusta omaan kehoon. Moni voi kokea, ettei oikein edes tunne omaa kehoaan tai tiedä, mihin se pystyy.

– Jos ei koskaan ole saanut kokemuksia siitä, että oma keho toimii ja pystyy tekemään asioita, luottamus omaan kehoon puuttuu, kun pitäisi lähteä liikkumaan.

Tällaisissa tilanteissa ihmiset ajattelevat usein, että eivät osaa, ja jättävät siksi tekemättä. Arposen mukaan nämä ovat ennakoituja tunteita.

– On luontaista välttää epämukavuutta herättäviä asioita. Jos ennakoi, että tulee epäonnistumaan tai johonkin tulee liittymään häpeää tai ahdistusta, sitä ei todennäköisesti tee.

Tunteet lähtevät herkästi ohjaamaan käyttäytymistä. Arposen mukaan kokemukset vaikuttavat meissä viriäviin tunteisiin. Kuin huomaamatta ne estävät elämästä sellaista elämää, jota haluaisi elää. Myös elämäntapamuutos saattaa takuta.

– Moni kaipaa hyvinvointia arkeensa. Voi olla, että tunteet ja ajatukset estävät liikkumisen, koska taustalla on häpeällisiä, epämukavia kokemuksia.

Lue myös: Tiedostamattomat uskomukset itsestä vaikuttavat siihen, onnistuuko elämäntapamuutos – näin purat painonhallintaa estävät haitalliset ajatusmallit

4. Kyseenalaista esteajatukset

Ajatuksia voi purkaa esimerkiksi keskustelemalla ammattilaisen kanssa. Arponen puhuu mielen taitojen harjoittelusta. Mielen taidoilla tarkoitetaan muun muassa kykyä tunnistaa tunteita ja mielen tuottamia ajatuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi esteajatukset. Arposen mukaan liikuntaan, ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyviä esteajatuksia syntyy helposti.

– Ne voivat olla huomaamatta syntyneitä, pinttyneitä ajatuksia, joita pitää tosina. Mieli luo paljon sääntöjä siitä, miten pitäisi toimia – mikä on riittävä määrä hyvinvointia tai riittävä määrä liikuntaa, Arponen tarkentaa.

Ajatuksen paikkansapitävyyttä voi kyseenalaistaa: pitääkö tämä ajatus paikkansa kaikissa tilanteissa? Myös ajatuksen syntymekanismia ja ajatukseen liittyviä tunteita voi pohtia. Mitkä tunteet ohjaavat omaa toimintaa, mitkä tunteet saavat esimerkiksi välttämään jotakin tekemistä? Tunnistamisen jälkeen voi harjoitella uusia toimintamalleja.

Arposen mukaan ihmisen pystyvyyden kokemuksen vahvistaminen on keskeistä – huomataan pienetkin onnistumiset ja iloitaan niistä.

X