Piirretty kuva ihmisestä kirjahyllyn edessä. Hyllyssä näkyy self help -kirjoja.
Kirjoista voi ottaa ideoita omaan elämäänsä, mutta jos uusi juttu ei toimi itsellä, siitä pitää osata myös irrottautua.
Itsetuntemus

Kuinka lukea self help -oppaita oikein? Psykologi paljastaa kysymykset, joiden avulla todennäköisesti onnistut

Elämäntaito-oppaat ovat parhaassa tapauksessa mainioita peilejä. Miten löytää hyvä opas ja miten se kannattaa lukea?
Teksti: Kaisa Pastila Kuvat: iStock

Elämme psykologista aikaa, sanoo psykologi, tietokirjailija Satu Lähteenkorva. Häntä ei ihmetytä, miksi self help -oppaista on tullut monille merkityksellisiä. Yhä useampi käy terapiassa tai jollain muulla mielen alueen ammattilaisella tai amatöörillä. Vielä viisitoista vuotta sitten ihmiset eivät olleet valmiita maksamaan omasta pussistaan psykologia, mutta nyt asenne on muuttunut. Moni myös opiskelee alaa. Lähteenkorvasta on myönteistä, että ihmiset lukevat elämäntaito-oppaita ja että ihminen ja ihmismieli kiinnostavat niin monia.

– Kaikelle on aikansa. Välillä on aika surra ja käsitellä syviä asioita, mutta en usko siihen, että kenenkään tehtävä olisi tutkia koko elämäänsä omaa elämäänsä.

Yksi hyvä syy tarttua self help -oppaaseen on Satu Lähteenkorvan mielestä esimerkiksi se, että kokee jostain aiheesta hyvää psykologista kolotusta. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että mieli poimii aina saman sanan tai ilmiön ihmisten puheista tai mediasta tai että omassa ajattelussa nousee säännöllisesti jokin tietty teema. Silloin kannattaa hänen mielestään pysähtyä tutkimaan, miksi asia vaivaa itseä.

– Tärkeintä on, että syy tarttua kirjaan lähtee itsestä sisältä, omasta tarpeesta, eikä ulkoapäin tulevasta paineesta.

Tätä voi testata esimerkiksi pienellä kokeella kesäloma- tai viikonloppuaamuna. Kun herää, nouseeko mielestä ensimmäisenä kysymys: ”Mitä mun pitää tehdä tänään?” Vai onko ensimmäinen kysymys sittenkin: ”Mitä mä haluan tehdä tänään?” Asiat, jotka pitää tehdä, eivät usein nouse sisäisestä tarpeesta.

Ennen kuin avaa uuden elämäntaito-oppaan, onkin hyvä idea esittää aina itselleen kysymyksen: Miksi valitsin juuri tämän kirjan? Myös seuraavia kysymyksiä kannattaa pohtia.

1. Ovatko kasvuodotuksesi ylimitoitetut?

Nykyään on helppo tuntea painetta henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen. Omassa kirjassaan Terveesti tasapainossa Lähteenkorva kirjoittaa, että on vaikea olla hätääntymättä, kun koko yhteiskunta huutaa viestiä jatkuvasta kehittymisestä ja kilpailukyvyn varmistamisesta.

– Kasvu ymmärretään valitettavasti usein kauhean kapeasti.

Ensimmäinen väärinkäsitys on, että ihmisen kehittyminen olisi lineaarista nousua. Ihmisen tapa muuttua on kuitenkin syklinen – mielemme kaipaa kasvussaan tauottamista ja tarkistamista. Eikä kasvu ole nopeaa, niin kuin moni tuntuu luulevan. Omia odotuksia kannattaa tarkastaa myös sen osalta, kuinka paljon ylipäätään on mahdollista kasvaa esimerkiksi kirjojen kautta.

– Psykologit ajattelevat, että noin 90 prosenttia kasvustamme tulee kivun kautta. Muutumme usein vasta sitten, kun meidän on pakko. Vain kymmenesosa tulee sen kautta, että onpa kiva kasvaa ihmisenä.

Lue myös: Onnellisuudesta tuli menestyksen mittari, ja juuri se saa meidät voimaan pahoin – tutkija kertoo, mistä on kyse onnellisuuspaineessa

2. Oletko yhden vastauksen perässä?

Onko odotuksesi uudelle oppaalle, että löytäisit itsellesi ohjeen siitä, mikä on oikein, mikä väärin elämässä? Pyöriikö mielessäsi: ”Nyt mä löydän täältä oikean vastauksen”? Tutkimuksissakin näkyy, että varsinkin terveyden ja hyvinvoinnin alueel­la oikean vastauksen löytämisen tarve on meillä erityisen vahva. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ”ulkoistamme” hyvinvointiamme, eli luotamme enemmän kirjoihin ja auktoriteetteihin kuin kehontuntemukseemme.

Lähteenkorvan mukaan on tärkeä tunnistaa, jos itsellä on taipumusta ehdottomuuteen.

– Joustavuus on yksi tärkeimmistä hyvinvointimme rakentajista. On ongelmallista, jos meillä on jostain asiasta hyvin jumiutunutta tai jäykkää ajattelua.

Kirjoista voi ottaa ideoita omaan elämäänsä, mutta jos uusi juttu ei toimi itsellä, siitä pitää osata myös irrottautua. Lukittautuminen ehdottomiin totuuksiin ei tee hyvää kenellekään.

– Harvassa psykologisessa tai minuuteen liittyvässä asiassa on yksi tarkka vastaus, joka pysyy samana läpi elämän. Ihmiset kasvavat koko ajan – vastauksetkin muuttuvat elämän matkalla.

Tärkeää on muistaa joustava asenne. Tee selväksi itsellesi, että sinulla on täysi vapaus olla eri mieltä kuin kirjoittaja. Kirjan voi jättää kesken, jos se on huono.

Psykologisen ajan kielteinen kääntöpuoli on ”oma napa -elämä”. Moni pyörii vain itsensä ympärillä.

– Jokaisella on jotain annettavaa toiselle ihmiselle. Siksi oma napa -elämä ei voi olla elämän tarkoitus.

Meillä voi olla vaiheita, jolloin olemme omien kysymystemme ääressä, mutta jossain toisessa hetkessä voimmekin olla tukemassa, kun joku toinen pohtii samoja asioita. Voi tukea sekä omaa että toisten hyvinvointia.

Lue myös: Voiko self help -kirjoista olla oikeasti apua? Anna Perho, Maaretta Tukiainen, Marianna Stolbow ja Kaisa Jaakkola kertovat suosikkinsa

3. Ahmitko liikaa elämäntaito-oppaita?

Joskus voi käydä niin, että lukiessa self help -opasta muistaa jonkin raskaan asian omasta historiasta.

– Olen nähnyt useamman kerran vastaanotollani tilanteen, että ihminen on lukenut kirjan, ja se on aktivoinut jonkin kivun ja ihminen on jäänyt pitkäksi aikaa yksin asian kanssa.

Asiantuntijan neuvo on, että lukemistaan kirjoista ja niiden nostamista ajatuksista kannattaa aina muistaa puhua toisten kanssa. Silloin asiat eivät paisu isoiksi omassa mielessä. Lähteenkorva on nähnyt vastaanotollaan myös sen, että ihmiset voivat mennä sekaisin liian monesta kirjasta ja liian monesta vinkistä.

– Yksi tämän ajan tärkeimmistä hyvinvointitaidoista on rajaaminen. Suurimmalla osalla ihmisistä on liikaa asioita, tapahtumia, töitä, tekemättömiä töitä, tavaroita, kavereita…

Elämäntapaoppaista kannattaa erottaa ne kirjat, jotka puhuttelevat juuri itseä ja pitää mielessä, ettei jokainen opas sovi kaikille. Keskeistä olisi, että löytäisi ikioman kasvusuuntansa, omannäköisen tapansa elää ja olla. Omannäköiset asiat eivät nouse pelosta tai epätasapainosta, vaan levosta ja tasapainosta.

– Tässä ajassa tarvitaan erityisesti uskaltautumista olla.

X