Itsetuntemus

Kukista opiskelustressi

Teksti: Anna.fi

Korkeakoulupaikoista käydään ankara taisto. Joka keväisen pääsykoerumban jälkeen onnekkaimmat pääsevät lukemaan unelma-alaansa. Arvostetuinkaan tutkinto ei kuitenkaan takaa työpaikkaa, ja moni sisäänpääsystään alun perin riemuinnut opiskelija ahdistuu lopulta epävarman tulevaisuutensa edessä. Miten siis välttyä stressiltä?

Kukista opiskelustressi

Opiskelijoiden psyykkinen oireilu on lisääntynyt viime vuosina. Vaikkei ongelmien syistä ole tutkimuksellista näyttöä, arvelevat monet asiantuntijat niiden lisääntymisen johtuvan työelämän kasvavista vaatimuksista ja epävarmuudesta.

Miila ja Heidi opiskelevat kumpikin Tampereen yliopistossa. 22-vuotias Miila lukee pääaineenaan informaatiotutkimusta, pari vuotta vanhempi Heidi historiaa. Molemmat odottavat valmistumista innolla, mutta sen myötä edessä oleva työnhaku pelottaa.                                

”Haluan päästä kokeilemaan kykyjäni työelämässä. Pelottaa kuitenkin, etten löydä mieleistä työtä asuinpaikkakunnaltani, sillä en todellakaan haluaisi muuttaa”, sanoo kuudetta vuotta opiskeleva Heidi. Hän ei usko saavansa koulutustaan vastaavaa työtä helposti, ja tietää muiden alaltaan valmistuneiden päätyneen epävarmoihin pätkätöihin tai täysin opintoja vastaamattomiin hommiin.

Miilaa askarruttaa työnsaannin ohella oman alansa alhainen palkkaus.

“Töitä luultavasti löytyy, mutta palkka etenkin julkisella puolella voi olla niin surkea, ettei niitä kannata tehdä”, hän sanoo.

“Lisäksi pelottaa se, että valmistuttuaan huomaa, ettei olekaan yhtään kiinnostunut työstään, ja joutuu aloittamaan opinnot alusta jollain toisella alalla”

Heidiä jännittää myös opiselijaelämän jälkeinen uusi arki.

“Pelkään työn stressaavuutta ja raskautta sekä taloudellista epävarmuutta opintotuen ja
opiskelijaetujen loputtua. Valmistuessani menetän myös opintoihini liittyvän ainejärjestöelämän.
Luultavasti tulen vielä jonkin aikaa roikkumaan kuvioissa, mutta väistämättä tulen kasvamaan erilleen yliopistoelämän kuvioista”, hän ennakoi.

Yliopistopaikan saaminen saattaa nykyaikana tuntua lottovoitolta. Valmistumisen jälkeiset työllistymisvaikeudet eivät välttämättä ole onnesta soikean fuksin päällimmäisiä ajatuksia. Pitäisihän akateemisella koulutuksella nyt työtä saada. Ja omalta alalta, kiitos.

Heidille kiinnostus historiaa kohtaan painoi enemmän kuin mahdollisuus nousujohteiseen urakehitykseen. Asia onneksi otettiin opinnonohjauksessa puheeksi heti kättelyssä.

“Vasta silloin ymmärisin alkaa miettiä valmistumisen jälkeistä elämää. Yliopistoon hakiessani en miettinyt se ei edes käynyt mielessä. En edes tiennyt mihin alalta voi työllistyä. Valitsin sitten toisesta yliopistosta sivuaineen, jonka suorittamalla hankin pätevyyden alalle, jolla työllisyystilanne on parempi kuin pääaineessani”, Heidi kertoo.

“Palkkaa en kyllä ole ajatellut vieläkään – se tulee todennäköisesti olemaan pieni.”

Rapistunut kunto nakertaa jaksamista

Huolenaiheita riittää yllin kyllin. Miten hermoromahduksen partaalla sinnittelevän opiskelijan oikein tulisi menetellä?

“Apua kannattaa hakea viimeistään silloin, kun ongelmat vaikuttavat uneen, itsestään huolehtimiseen ja opiskelussa jaksamiseen”, neuvoo toiminnanjohtaja Helena Partinen opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:stä. Ahdistuksen iskiessä voi kääntyä oman oppilaitoksen opinto-ohjaajan, mentorin tai terveydenhoitajan puoleen. Opiskelijoita auttavat myös monet järjestöt palvelevine puhelimineen ja nettipalveluineen.

Partisen mukaan opiskelustressi on kuitenkin verrattain helppo voitettava, sillä se koskettaa jokaista opiskelijaa. Siksi siitä voidaan yleensä puhua avoimesti kaveripiirissä. Kukaan ei jää ahdistuksensa kanssa yksin.

Opiskeluaikaan liittyy myös luonnollista, tervettä ahdistusta. Nuoret aikuiset ovat valtavan siirtymän edessä työelämän ja aikuisuuden häämöttäessä. Suuri muutos jännittää kaikkia.

“Opiskelijan on erittäin tärkeää tunnistaa olevansa tässä siirtymävaiheessa”, Partinen painottaa. Stressi on helpompi kohdata, kun tiedostaa sen syyt ja tarkoituksen nuoruuden ja aikuisuuden välillä.               

Arjessa jaksamiseen auttaa Partisen mukaan itsestään huolehtiminen. Liikunta, vapaa-aika ja riittävä uni ovat parhaita lääkkeitä ahdistukseen. Fyysisen kunnon rapistuminen näkyy usein jaksamattomuutena. Vaikka liikuntaharrastuksen aloittaminen tuntuisi aluksi stressaavalta, tekee se lopulta ihmeitä mielelle.

Sinnikkyys palkitaan

Työssäkäynti opiskelun ohella saattaa vastoin yleisiä kuvitelmia auttaa jaksamisessa. Valmistumisen pitkittymistä tutkineen Eero Kurrin selvityksen mukaan se ei haittaa opiskelua lainkaan.

Helena Partinen on tullut samaan tulokseen.

“Ne opiskelijat, jotka jaksavat liikkua ja työskennellä koulunkäynnin lisäksi, eivät yleensä palvelujamme tarvitse”, hän kertoo.

Opiskeluaikana hankittu työkokemus antaa hyvät valmiudet valmistumisen jälkeiselle työnsaannille. Oman alan työt  myös tukevat opiskelua, ja tarjoavat arvokasta tietoa tulevasta ammatista. Palkalla elää opintotukea leveämmin, joten laskujen maksaminenkin helpottuu.

Miilalla ja Heidillä kokemusta opintojen ohella työskentelystä riittää. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä.

Informaatiotutkimusta opiskeleva Miila päätyy valmistuttuuaan todennäköisimmin arkistointi- tai kirjastoalalle. Hän on kesät töissä kiinteistöhuoltoyhtiössä.

“Elättelen kyllä vienoja toiveita siitä, että kesätyöpaikastani löytyisi joku arkisto jostain, tai
tarvetta kehittää jotain asianhallintajärjestelmiä, mutta tähän asti sellaista ei ole paljastunut”, hän haaveilee.

Miilan mielestä oman alan työkokemus auttaisi työllistymisessä, samoin hyvä harjoittelupaikka. Hän tietää, että onnistuneen harjoittelun avulla voi parhaassa tapauksessa saada pysyvän työpaikan.

Uraohjaaja Timo Lampikoski ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta on samaa mieltä työkokemuksen merkityksestä.

“Verkostoituminen on myös valtavan tärkeää, samoin luotujen kontaktien hyödyntäminen  .“ Lampikosken mukaan tutuilta kannattaa kysellä vihjeitä avoimista työpaikoista sekä kiinnostavista työnantajista.

Suorat, oma-aloitteiset yhteydenotot kiikarissa oleviin yrityksiin tehoavat myös. Ilmoituksia avoimista paikoista ei tarvitse jäädä odottelemaan. Vain murto-osa avoimista työpaikoista täytetään ilmoitusten avulla. Parhaat paikat viedään suoraan tiskin alta.

Työnhaussa kannattaa myös olla sopivan aggressiivinen ja sitkeä. Lampikosken mielestä lähetetyn hakemuksen perään olisi hyvä soittaa muutaman päivän kuluttua. Aktiiviset hakijat erottuvat edukseen.

Myös huolellinen urasuunnittelu opiskeluaikana helpottaa työnhakua. Valmiin suunnitelman kanssa on helppo edetä, ja omien vahvuuksien ja toiveiden tiedostaminen auttaa hakemuksien laadinnassa. Apua suunnitteluun kannattaa kysyä oman oppilaitoksen uraohjaajalta. Monet koulut järjestävät lisäksi rekrytointitaphtumia ja cv-pajoja opiskelijoita auttaakseen.

Sofia Williams

Kumpi aiheuttaa enemmän stressiä?

Katso tilanne vastaamatta

X