Tuoko uusi alku iloa vapaudesta, huolta lapsista vai molempia?
Tuoko uusi alku iloa vapaudesta, huolta lapsista vai molempia?
Itsetuntemus

Kun aikuiset lapset muuttavat, tyhjä pesä pakottaa katseen parisuhteeseen: ”Odotin kyllä vilkkaampaa seksielämää”

Terapeutti Marjo Panttila kehottaa jälleen vain kahdestaan eläviä etsimään yhteisiä unelmia. Läheisyyden tarve ei lopu. Joskus vain saatetaan tyytyä siihen, ettei seksiä ole, ja elää kämppiksinä.
Teksti: Piia Sainio  Kuvat: iStock

Aikuisten lasten muutettua pois koti voi tuntua tyhjältä ja hiljaiselta. Silloin moni pysähtyy etsimään itseään. Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti Marjo Panttila, 58, kertoo, että usein taustalla on kipu siitä, että omaa paikkaa on vaikea löytää, kun arki on muuttunut niin paljon.

– Ajattelen, että kyseessä on löytämisen vaihe, Marjo sanoo.

– Ruuhkavuosien jälkeen voi löytää jotain sellaista, minkä on ehtinyt hukata. On aikaa pohtia, kuka olinkaan ja mitä minä halusinkaan tai mitä nyt haluan.

Marjolle tuo vaihe on tuttu myös omasta elämästä. Hänen nyt 24- ja 26-vuotiaat lapsensa muuttivat omilleen joitakin vuosia sitten. Aluksi isossa tyhjässä kodissa tuli vaihe, jota Marjo kuvaa tippumiseksi.

– Kävin läpi sitä, että olisin joissain tilanteissa voinut olla parempi äiti. Ymmärsin, että mitään en voi enää korjata. Oli hyväksyttävä, että tällainen äiti minä nyt sitten olin.

Lastenhuoneesta tuli monella aikuisella pariskunnalla sekatavaravarasto.

Lastenhuoneesta tuli monella aikuisella pariskunnalla sekatavaravarasto.

Toisaalta äitiys jatkui, suhteet lapsiin vain muuttuivat. Marjosta tuntui, että hän kyllä pärjäsi oman olonsa kanssa, mutta parisuhteesta hän ei ollut niinkään varma.

”Tajusin, että meidän pitää opetella löytämään toisemme uudella tavalla.”

Hän oli ollut miehensä kanssa pitkään, kauem­min kuin lapset olivat olleet olemassa. Nyt yhteistä aikaa oli enemmän kuin koskaan.

– Mietin, mistä nyt keskustelemme. Miten alamme olla yhdessä? Tajusin, että meidän pitää opetella löytämään toisemme uudella tavalla.

Yhdessä joogaan vai lavatanssikurssille?

Pariterapiaan tullaan ruuhkavuosien jälkeen usein juuri siksi, ettei ole yhteistä puhuttavaa tai tekemistä. Kotioloissa keskustelulle voi tehdä tilaa tarkastelemalla omaa parisuhdetta ikään kuin ulkoa käsin.

– Nostetaan parisuhde tuohon pöydälle, noin… Marjo sanoo tarttuen käsillään kuvitteelliseen parisuhteeseen ja nostaa sen eteensä pöydälle.

– Sitten jutellaan siitä, mitä näkyy. Mihin olen tyytyväinen tuossa suhteessa? Mihin toivon muutosta?

Kauhean kriittistä otetta Marjo ei suosittele, koska se ei yleensä motivoi toimimaan. Mieluummin kannattaa puhua siitä, mitä parisuhde tarvitsee kukoistaakseen.

On paljon asioita, joihin voi vaikuttaa omilla valinnoilla. Omassa parisuhteessaan Marjo aloitti siitä, että ehdotti miehelleen jonkin yhteisen harrastuksen aloittamista, jotain sellaista, jossa oppisi uuden taidon.

– Pilke silmäkulmassa kysyin, mennäänkö joogaan vai lavatanssikurssille. Markku valitsi joogan. Ja siitä tuli todella hyvä juttu meille molemmille.

Joogaharrastus on tuonut elämään iloa ja tunteen siitä, että ”me ollaan me”. Parasta on kuitenkin se, että jooga poiki muutakin yhteistä tekemistä. Tuli puhuttua enemmän, yhteisiä unelmia tuli lisää.

Marjo Panttila ja neljän kuukauden ikäinen espanjanvesikoira Bertha.

Marjo Panttila ja neljän kuukauden ikäinen espanjanvesikoira Bertha.

– Yleensä unelmista ja tulevaisuudesta puhutaan silloin, kun lapset ovat pieniä. Mutta onko keski-ikäisenä tapana unelmoida yhdessä? Kun lapset lähtevät kotoa, olisi hyvä päivittää haaveita puolison kanssa.

Marjolla ja hänen miehellään heräsi haave kodista, joka olisi täydellinen juuri heille kahdelle. Jokin aika sitten he löysivät unelmiensa asunnon ja asuvat nyt 85-neliöisessä rivitalokolmiossa järven rannalla Jyväskylässä.

Toinen konkreettinen asia, johon Marjo halusi vaikuttaa, oli kodin ilmapiiri. Perheen koira kuoli pian sen jälkeen, kun lapset olivat muuttaneet pois kotoa. Nyt uudessa kodissa vipeltää Bertha-pentu.

– Ajattelin, että haluan enemmän iloa tänne. Ja sitä Bertha toden totta on tuonut! Samalla se on tuonut lisää yhteistä tekemistä meidän perheeseen.

Joka kuudes vastaaja kertoi lähteneensä itsekin ”lapsuudenkodista” sen jälkeen, kun jälkikasvu muutti pois.

Joka kuudes vastaaja kertoi lähteneensä itsekin ”lapsuudenkodista” sen jälkeen, kun jälkikasvu muutti pois.

X