Itsetuntemus

Leikkiminen vahvistaa resilienssiä aikuisenakin – asiantuntija kertoo, miten voit löytää sisäisen lapsesi uudelleen

Vauvasta vaariin, kukaan ei ole liian vanha leikin vietäväksi. Parhaimmillaan leikkiminen opettaa monia tärkeitä taitoja, kuten resilienssiä ja hetkessä elämistä.

Teksti:
Roosa Roivainen
Kuvat:
Istock

Leikki on tärkeä osa elämää!

Vauvasta vaariin, kukaan ei ole liian vanha leikin vietäväksi. Parhaimmillaan leikkiminen opettaa monia tärkeitä taitoja, kuten resilienssiä ja hetkessä elämistä.

Sanotaan, että leikki on lasten työtä. Ja vaikka leikkiminen mielletään osaksi lasten maailmaa ja kehitystä, itse asiassa meidän jokaisen kannattaisi olla hieman lapsekas.

– Leikkiminen kuuluu kaikkiin ihmisen elämänvaiheisiin. Uskon, että meissä jokaisessa on leikkisä puoli, mutta se voi mennä piiloon vuosien varrella. Kun sen saa kaivettua esiin, se on ihana voimavara, kertoo Pihlajalinnan työterveyspsykologi Petra Valve.

”Uskon, että meissä jokaisessa on leikkisä puoli, mutta se voi mennä piiloon vuosien varrella.”

Aikuisten leikkiminen on hauskanpitoa ilman tavoitteita tai paineita

Millaista lapsekkuutta aikuisena kannattaa sitten vaalia? Aikuisena leikkiminen voi tarkoittaa esimerkiksi hauskanpitoa, jota harrastetaan itsensä vuoksi, ilman mitään erityisiä tavoitteita. Se voi olla myös spontaania toimintaa, jossa asioita tehdään eri tavalla, poiketen tututuista kaavoista.

– Leikki voi olla askartelua, pelaamista, uuden asian kokeilua ja hassuttelua. Nämä kaikki ovat aikuisten leikkimistä, Valve kertoo.

Leikkiminen auttaa vaikeissa elämäntilanteissa, opettaa läsnäoloa ja tukee luovuutta

Leikkiminen edistää monella tavalla hyvinvointia. Nauramalla saamme aivoihimme onnellisuushormoneja. Hauskanpito yhdessä muiden kanssa rentouttaa ja saa hyvälle tuulelle. Lisäksi leikkiminen vahvistaa resilienssiä eli sopeutumis- ja selviytymiskykyä.   

– Leikkimisestä voi saada voimaa haastavissa elämäntilanteissa, koska se tuo iloa ja kepeyttä elämään.

Kun ihminen osaa välillä heittäytyä hetkeen ilman paineita, myös ajattelulla on mahdollisuus virittäytyä uuteen suuntaan. Mielikuvituksen ruokkiminen auttaa yhdistelemään asioita luovalla tavalla.

– Leikkiminen tukee luovuutta: se on virike, joka auttaa ongelmanratkaisutilanteissa ja synnyttää uusia ideoita.

Toisaalta leikkiminen opettaa läsnäoloa.

– Olemme usein paikalla tilanteissa, mutta emme aidosti läsnä: mielemme vaeltaa menneessä tai murehdimme kenties tulevaa. Mutta silloin, kun keskitymme ja uppoudumme johonkin itsellemme mukavaan ja tärkeään puuhaan, on mahdollista hellittää. Se on erityisen tärkeää maailmassa, johon liittyy paljon epävarmuutta ja uhkatekijöitä, Valve kertoo.

Miksi leikkiminen on vaikeaa aikuisiällä? 

Jos lapsenmielisyydestä on niin paljon hyötyä, miksi hukkaamme leikkisän puolemme aikuisina? Valveen mukaan yksi syy löytyy yhteiskunnastamme.

– Yhteiskunnassamme arvostetaan ihmisiä, jotka ovat aikaansaavia ja tuottavia. Moni saattaa kokea, että vapaa-aikakin pitää käyttää tehokkaasti itsensä kehittämiseen ja päivät ovat kiireisiä ja tarkkaan aikataulutettuja. Leikkiminen ei tuo konkreettista hyötyä tai arvoa: siitä ei tule näkyviä tuloksia.

Myös kotoa opitulla mallilla voi olla osuutta asiaan. Ihminen voi vältellä hassuttelua, koska ajattelee, ettei se ole aikuiselle sopivaa: aikuisten kuuluu olla vastuullisia ja rationaalisia.

– Moni on saanut kasvatuksen, jossa korostetaan, että aikuisen pitää olla tietynlainen, kantaa vastuuta ja hoitaa hommat kunnolla. On ymmärrettävää, että silloin ajattelee aikuisten leikkimielisyyden olevan turhaa, noloa ja lapsellista.

Aina ihmisellä ei myöskään ole voimavaroja leikkimiseen, vaikka niin haluaisikin.

– Aikuisena kohtaamme vaikeita elämänvaiheita ja hankaluuksia, jotka kuuluvat elämään. Arki voi olla täynnä kiirettä, painetta ja suoriutumista. Silloin on ymmärrettävä, ettei leikkimiselle tai leikkimielisyydelle ole tilaa – niin ajallisesti kuin henkisestikään.

Leikkiminen on tärkeää kaikenikäisille.
Hassuttelu tuo iloa ja kepeyttä elämään.

Leikkiminen – kuinka löydän oman sisäisen lapseni? Esitä itsellesi nämä 5 kysymystä

Vaikka leikkimielisyys olisi päässyt katoamaan elämästä, se on mahdollista löytää uudelleen.

Oma, sisäinen lapsesi löytyy parhaiten itsetutkiskelun avulla. Valveen mukaan itselleen voi esittää muun muassa seuraavat viisi kysymystä:

1. Miten voin?

Pysähdy ja mieti, onko arki ollut lähiaikoina raskasta ja kiireistä? Ylikuormittuessa ihminen saattaa vakavoitua ja asioista on vaikea nauttia samalla tavalla.

– On todella tärkeää vahvistaa omia voimavarojaan ja palauttaa elämään asioita, jotka tuovat mielihyvää, Valve kertoo.

2. Kuinka hyvin osaan käsitellä epämukavia tunteita?

Aitoa iloa on vaikea kokea myös silloin, jos ei osaa kohdata epämukavia tunteita.

– Olisi todella tärkeää hyväksyä se, että meillä on myös epämukavia tunteita ja myös niille on tärkeää antaa tilaa. Näin on myös helpompi heittäytyä leikin vietäväksi ja kokea iloa, kun on antanut tilaa vaikeimmillekin asioille.

3. Miten aikuinen mielestäni käyttäytyy?

Koska aikuisen rooli opitaan usein omilta vanhemmilta, olisi hyvä pohtia, millaisen mallin itse on saanut.

– Voinko itse laajentaa sitä käsitystä, mikä on sallittua aikuisena? Onko okei, jos aikuisenakin hassuttelee, on ihan pöhkö ja heittäytyy hetkeen?

4. Pelkäänkö kontrollin menettämistä?

Leikkiin heittäytyminen vaatii aina kontrollista luopumista. Jos taustalla on pelkoa kontrollin menettämisestä, ihmisen on vaikea rentoutua.

– Lähde rohkeasti tekemään jotain spontaania ja erilaista. Liikaa ei kannata miettiä, mitä muut ajattelevat.

5. Millainen lapsi olin?

Mistä tietää, mikä olisi hauskaa tekemistä juuri itselle? Valveen mukaan vastausta kannattaa etsiä omasta lapsuudestaan.

– Itseltään voi kysyä, millaisista leikeistä nautin, kun olin lapsi? Sitä kautta voi löytää yhteyttä omaan leikkimieliseen puoleensa.

X