Lentopelko johtuu hallinnan menettämisen pelosta – näin siitä pääsee eroon

Vatsassa kiertää ja kädet tärisevät, kun pitäisi nousta lentokoneeseen. Voimakas lentopelko rajoittaa elämää. Onneksi sitä voi oppia hallitsemaan.

Oli aika, jolloin pelkäsin lentämistä. Joka kerta lentokoneeseen noustessani tunsin olevani kuin teuraalle asteleva lammas. Katselin syrjäsilmin kanssamatkustajia ja mietin, että tässä seurassa siis kuolen.

Pelko ilmaantui yhtäkkiä, eikä siihen ollut järjellistä syytä. Aiemmilla lennoillani ei ollut tapahtunut mitään pieniä ilmakuoppia kummempaa. Silti puristin nyt hermostuneena käsinojia ja rukoilin syntejäni anteeksi.

Pääsin pelostani lopulta vähän vahingossa. Kerran myöhästynyttä lentoa odotellessani nautin baarissa lasillisen viiniä. Ja vielä toisenkin. Kun lähdön hetki koitti, astelin koneeseen hilpeässä nousuhiprakassa. Yläilmoissa ihastelin pilviä ja unohdin pelätä.

Alkoholi ei silti ole paras apu lentopelkoon. Sen tietää psykologi Paula Kinnunen, joka on auttanut satoja lentämistä jännittäviä.

– Lentopelkoa voi lieventää ja siitä voi päästä jopa kokonaan eroon, hän vakuuttaa.

Lentäminen on turvallista

Lentomatkustaminen on tilastojen valossa turvallista: riski kuolla lento-onnettomuudessa on yksi mahdollisuus neljästätoista miljoonasta. Lentoa paljon vaarallisempi vaihe on automatka kentälle.

Silti liki kolmannes väestöstä pitää lentämistä epämukavana. Kahdeksan prosenttia potee niin voimakasta pelkoa, että se estää koneeseen nousun.

Monet lentopelkoiset kärsivät myös korkean tai suljetun paikan kammosta. Muita yhdistäviä tekijöitä ei ole. Pelko ei katso ikää, sukupuolta, koulutusta tai lentokokemusta. Se voi iskeä kehen tahansa.

Kinnusen mukaan kyse on hallinnan menettämisen pelosta.

– Siihen vaikuttaa moni asia. Matkustaja on laitteessa, jonka toimintaa hän ei ymmärrä. Laite on ilmassa, missä siivetön ei pärjää omin avuin. Uhkaavaksi koetussa tilanteessa syntyy yleensä taistele tai pakene -reaktio, mutta lentokoneessa matkustaja joutuu istumaan passiivisena turvavöihin kiinnitettynä.

Lentopelko on opittua

Lentopelko eli aviafobia on opittu pelko. Usein sen laukaisee lentämiseen liittyvä epämiellyttävä kokemus kuten turbulenssi, koneessa jollekin matkustajalle sattunut sairauskohtaus tai uutiset terrorismista. Myös uusi elämäntilanne, esimerkiksi lapsen saaminen, tai voimakas stressi saattavat edesauttaa lentopelon syntyä.

– Stressin ja pelon oireet ovat sisaruksia. Ihminen on alttiimpi pelkäämään, kun hänellä on jo stressin merkkejä elimistössään, Paula Kinnunen sanoo.

Joskus lentopelko ilmestyy yhtäkkiä, eikä sille näytä löytyvän selitystä. Kinnunen on työssään jäljittänyt pelkoa hyvinkin kauas menneisyyteen.

Eräs asiakas oli lapsena jäänyt jumiin traktorin alle ja myöhemmin hän koki lentokoneessa saman kiipeliin jäämisen tunteen. Toinen lähti saattamaan puolisoaan lentokentälle ja sai siellä kuulla, että tällä onkin uusi kumppani odottamassa määränpäässä. Kentällä koettu täydellinen avuttomuuden tunne kanavoitui lentopeloksi.

– On mielenkiintoista ymmärtää oman lentopelkonsa syntyhistoria, mutta se ei ole välttämätöntä. Tärkeintä on löytää keinot pelon lievittämiseen.

Alkoholi ei ole hyvä apu lentopelkoon

Kuuluuko moottorista outoa ääntä? Miksi turvavyöt piti kiinnittää uudestaan kesken lennon? Moni lentopelkoinen seuraa paniikinomaisesti tapahtumia lennon aikana ja yrittää päätellä matkustamohenkilökunnan ilmeistä, onko kyseessä hätätilanne.

Usein ahdistus on alkanut jo muutamia päiviä ennen lentoa. Kentälle saavuttaessa jännitys puskee ulos hikoiluna, vapinana tai sydämentykytyksinä.

Yleisin itseapukeino oireiden hillitsemiseen on alkoholi. Sitä Paula Kinnunen ei kuitenkaan suosittele. Päihtymys voi vahvistaa hallinnan menettämisen tunnetta tai muuttua huonovointisuudeksi.

– Ryyppy saattaa helpottaa oloa hetkeksi mutta ei ratkaise ongelmaa. Ajatellaan vaikkapa bisnesmatkustajaa, joka tekee päivän keikan Hampuriin. Juotuaan itsensä humalaan ennen lentoa hän joutuu hoitamaan palaverinsa krapulassa. Illalla palatessa on humalluttava taas. Se käy voimille.

Jotkut turvautuvat lääkärin määräämiin rauhoittaviin lääkkeisiin. Mutta niihin pätee sama kuin alkoholiin: ongelma siirtyy seuraavalle lennolle.

Pelkääjän kannattaa valmistautua matkaan hyvissä ajoin. Paula Kinnunen kehottaa varaamaan istumapaikan käytävän viereltä, jossa ahtaan paikan kammo ei iske niin helposti kuin ikkunapaikalla. Koneeseen saapuessa voi kertoa pelostaan lentoemännälle, joka osaa selittää, mistä ”oudot” äänet johtuvat.

Lennon aikana kannattaa keskittyä johonkin mukavaan tekemiseen: lukemiseen, musiikin kuunteluun, ristisanatehtävien ratkomiseen tai elokuvaan.

Näin lentopelko voi hoitaa

Aina omat konstit eivät riitä. Moni lentopelkoinen on päässyt kammostaan Finnairin turvakursseilla, joilla Kinnunen toimii kouluttajana.

Lentohenkilökunta tutustuttaa osallistujat lentokoneen tekniikkaan: Miten kone pysyy ilmassa? Mitä turbulenssi tarkoittaa? Tieto auttaa mielen uhkakuvien purkamisessa. Myös helpot hengitysharjoitukset voivat auttaa.

– Pelko on usein niin voimakas tunne, ettei sitä voi karkottaa pelkän ajatuksen voimalla. Lihasrentoutusmenetelmän avulla pelon voi pumpata pois elimistöstään hengityksen mukana.

Vertaisryhmän tuella on suuri merkitys.

– Jo siitä on iso apu, kun voi sanoa ääneen pelkäävänsä.

Lentopelon hoitoon käytetään myös NLP-mielikuvaharjoituksia ja hypnoosia, jossa alitajuntaa hyödynnetään toipumisen prosessissa. Kinnusen kokemuksen mukaan monet muita hoitoja kokeilleet tulevat lopulta hakemaan apua turvakurssilta.

– Usein tarvitaan vain yksi onnistunut lento. Siitä syntyy voittajafiilis, joka kantaa seuraavillakin kerroilla.

Niin kävi minullekin. Leppoisan lentokokemuksen jälkeen en ole enää tarvinnut rohkaisuryyppyä ennen koneeseen nousua.

Lue myös:

Onko kyse normaalista pelosta vai fobiasta? Tunnista pelkosi

Horoskooppimerkkien pahimmat pelot – nämä asiat aiheuttavat tähtimerkillesi ahdistusta

Lääkkeistä apua esiintymisjännitykseen? Asiantuntijat vastaavat