Itsetuntemus

Miksi jotkut herättävät sinussa vahvoja tunteita puolesta ja vastaan – Tämän se sinusta paljastaa

Jörn Donner, Lenita Airisto ja Cheek ovat esimerkkejä ihmisistä, joita sekä vihataan että rakastetaan. Miksi he herättävät muissa niin vahvoja tunteita? Entä mitä tämä meistä kertoo?

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Om-Arkisto, Venetsia

Jörn Donner, Lenita Airisto ja Cheek ovat esimerkkejä ihmisistä, joita sekä vihataan että rakastetaan. Miksi he herättävät muissa niin vahvoja tunteita? Entä mitä tämä meistä kertoo?

Jörn Donner. Lenita Airisto. Jari Sarasvuo. Cheek.

On helppoa päätyä pelkästään vihatuksi tyypiksi. Täytyy vain osata räksyttää ja provosoida. Ihmiset, joita ainoastaan ihaillaan ja rakastetaan, ovat puolestaan vähän hajuttomia ja mauttomia.

Mutta sitten on yllä mainittujen kaltaisia henkilöitä, joita kansa sekä vihaa että rakastaa. Mitkä piirteet tekevät ihmisestä sellaisen, joka jakaa mielipiteet?

Kuohuttavat ihmiset ovat harvinaisia

Suuria tunteita herättävät ihmiset tuntuvat täyttävän tilan läsnäolollaan. He joko valaisevat koko huoneen tai jättävät muut varjoonsa. Heitä on kaikissa ammattiryhmissä. Mutta voidakseen olla rakastettu ja vihattu, täytyy olla jollakin tavalla näkyvässä asemassa.

– Kun ammatti on julkinen, kuten esimerkiksi poliitikoilla ja esiintyjillä, näkyväksi tulemista ei oikeastaan voi estää, jos mielii hoitaa tehtävänsä kunnolla. Siksi näiden ammattiryhmien edustajat herättävät helposti voimakkaita tunteita, toteaa tietokirjailija ja muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen, joka on kirjoittanut teoksen Egosta Fantasmagoon – tie karismaattiseen itseesi.

Psykologi Laura Stenroosin mukaan myös taiteilijoita usein rakastetaan tai inhotaan. Onhan taiteen tehtävä herättää ajatuksia, tunteita ja keskustelua.

Ei kuitenkaan tarvitse olla julkkis nostattaakseen voimakkaita tunteita. Jokaisen tuttavapiiriin kuuluu valovoimaisia ihmisiä, joiden läsnäolo sähköistää ilmapiirin. Sitä, kuinka paljon näitä ihmisiä liikkuu joukossamme, on vaikea arvioida. Mutta harvinaisia he ovat.

– Näkyväksi tuleminen pelottaa suurinta osaa niin paljon, että he eivät koskaan paljasta haavoittuvuuttaan. Ammattiroolin taakse piiloutuminen lienee yleisin keino suojautua, Tukiainen toteaa.

Lue, mitä Sami Sykkö kirjoittaa kohahduttajista: Kaksi kohahduttajaa

Mikä määrittää sen, herättääkö joku ihailua vai inhoa?

Näkyväksi tullaan hyvin erilaisista syistä. Yksi haluaa huomiota, toinen vaikutusvaltaa. Kolmas ajaa jotakin itseään suurempaa asiaa, jolle toivoo huomiota. Yhteistä heille on, että he ovat huomiota herättäviä tyyppejä, joko miellyttävällä tai ärsyttävällä tavalla.

– Uskoakseni vain pienellä osalla ihmisistä on lähtökohtana pelkästään halu ärsyttää, Tukiainen arvelee.

– Miellyttävä persoona saa viestinsä usein paremmin esille. Toisaalta, jos persoona on kovin voimakas, se voi kääntää huomion pois hänen ajamastaan asiasta, Laura Stenroos sanoo.

Mikä määrittää sen, kääntyykö kuulijakunnan vaakakuppi rakastamisen vai inhoamisen puolelle?

– Tämä liittyy siihen, miten toisen toiminta nähdään suhteessa omiin arvoihin. Täysin erilaisen ihmisen näkökulmaa voi olla vaikeaa ymmärtää, ellei ole harjoitellut tietoisuustaitoja, erilaisuuden sietämistä ja keskenään ristiriitaisten tunteiden hyväksymistä, Tukiainen sanoo.

– Kannattaa muistaa, että yleensä se, mikä on selvästi uutta ja kyseenalaistaa totuttua, herättää turvallisuushakuisissa ihmisryhmissä jonkinlaista pelkoa. Siksi se aiheuttaa usein voimakkaita vastustuksen tunteita ja halua moralisoida.

Myös se vaikuttaa, millaisessa seurassa mielipiteitään esittää. Samanmielisessä porukassa kärkevillä kommenteilla saa ihailua, mutta muualla palaute voi olla tylyä ja jopa vihamielistä.

Esimerkiksi maahanmuutto, rasismi ja tasa-arvo ovat tulenarkoja aiheita.

– Jos sohaisee ampiaispesään, voi olla varma, että syntyy reaktioita, Stenroos toteaa.

Jörkka saa ärsyttää ihan vapaasti

Provokaatioveteraani Jörn Donner kuuluu niihin, joita rakastamme inhota.

Hänellä on kansan hiljainen hyväksyntä tuoda mielipiteensä julki kaunistelematta. Sitä suorastaan odotetaan häneltä. Ärsyynnymme, kun Jörkka nimittelee asioita ja ihmisiä paskoiksi ja dorkiksi, mutta pettyisimme, jos hän siivoaisi ilmaisuaan.

Tällainen käytös sallitaan Donnerille, koska hänellä on takanaan paitsi komea sukutausta myös harvinaisen monipuolinen ura. Sanoille on kaikupohjaa.

Myös Timo Soini herättää voimakkaita tunteita. Tero Kartastenpään ja Jani Timosen kirjassa Provo opas, Ärsyttämisen jalo taito Soini kertoo ulkona liikkuessaan aistivansa, kuinka ilma ympärillä on samaan aikaan kuumaa ja kylmää. Fanit tulevat tervehtimään iloisina, mutta joidenkin ohikulkijoiden naamasta paistaa inho.

”Mitä enemmän rakastetaan, sitä enemmän vihataan.”

Musiikkimaailman ykkösnimiin kuuluva Cheek saa hänkin osakseen poikkeuksellisen ristiriitaisia reaktioita. ”Mitä enemmän rakastetaan, sitä enemmän vihataan”, hän on todennut.

Ihailua ja inhoa herättäviä ihmisiä yhdistää yleensä rohkeus olla selkeästi jotakin mieltä sekä vahvuus olla välittämättä liikaa siitä, mitä muut heistä ajattelevat. Yhteinen ominaisuus on myös häpeänsietokyky.

– Se on merkittävä voimavara. Häpeänsietokyky on aivan eri asia kuin häpeämättömyys ja sitä ilmentävä käytös, Maaretta Tukiainen sanoo.

Karismaa voi oppia

Voimakkaita tunteita herättävien ihmisten yhteydessä puhutaan usein karismasta.

Mutta mitä se oikein on? Tunnistamme karisman, mutta sen alkulähdettä on vaikea nimetä.

Se on ainakin läsnäolon taitoa, joka pääsee valloilleen esiintymis- tai vuorovaikutustilanteissa.

– Joku saattaa vaikuttaa ujolta ja huomaamattomalta, mutta lavalle päästessään hän alkaa säteillä, Laura Stenroos arvelee.

Tukiainen mieltää karisman syvälliseksi itsetuntemukseksi.

– Sen avulla pystyy pysyttelemään omana itsenään missä tahansa tilanteessa ja tarpeen tullen kannattelemaan muita. Karisma on kykyä luoda muille ihmisille tunne siitä, että he ovat tärkeitä ja arvokkaita sellaisina kuin ovat.

Karisma ei Tukiaisen mukaan ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan edellä mainittujen taitojen kehittämisen tulos.

– Niissä edistyminen on mahdollista kenelle tahansa. Mutta se vaatii aikaa, sitoutumista, motivaatiota ja useimmiten ammattilaisen tukea.

Lue lisää: Vahva karisma hurmaa – Seitsemän ohjetta kasvattaa karismaa

Ärsyttävät naiset

Provo opas -kirjassa listataan kaikkien aikojen sata suurinta suomalaista provokaattoria. Monet heistä ovat rakastettuja ja vihattuja tyyppejä. Listalla on vain seitsemäntoista naista, muiden muassa Lenita Airisto, Kristiina Halkola ja Päivi Räsänen.

– Lenita kuuluu Donner-osastoon. Hänestä on tullut jo hahmo, eräänlainen karikatyyri, joka tilataan paikalle laukomaan kärjekkäitä mielipiteitä. Millaisen vastaanoton Lenita saisi, jos hänellä olisikin muunlaista asiaa kuin olemme tottuneet häneltä kuulemaan? Laura Stenroos miettii.

Kristiina Halkola ja Päivi Räsänen

Nuoremman polven naisista listalle on päässyt Rosa Meriläinen, jonka kansanedustajavuosilta muistetaan roiskeläppäminihame ja kuuluisa feministinen rintanappi. Meriläinen ilmoittaa kirjassa, että hän on ärsyttämisen ammattilainen: ”En kavahda sitä, että en miellytä muita. Olen tottunut siihen, että minusta ei tykätä.”

Meriläinen jatkaa näin feminististä perinnettä, jossa ärsyttäminen ja häpeämättömyys ovat olennainen osa naisten aseman parantamisprosessia.

Kaikki eivät ole yhtä alttiita asettumaan maalitauluksi.

– Naiset ovat ehkä miehiä varovaisempia, Stenroos sanoo.

Se on ymmärrettävää:

– Arvostelu ei tunnu kenestäkään hyvältä, jos tarkoitus ei ole ollut nimenomaan ärsyttää. Naisten kohdalla kritiikki menee usein henkilökohtaisuuksiin. Aletaan ruotia asian sijaan ulkonäköä ja vaatetusta.

Ajatellaanpa vaikka Mari Kiviniemeä, joka tunnettiin tiukkana asiapoliitikkona. Se ei estänyt erästä miesjohtajaa nimittämästä häntä kokovartalopääministeriksi.

Tosi-tv kuumentaa tunteet

Martina Aitolehti. Aki ja Rita. Bile-Dani. Tosi-tv-tähdet saavat takuuvarmasti tunteet kuumenemaan.

Bile-Dani, Sauli Koskinen, Martina Aitolehti.

Laura Stenroos on ollut valitsemassa osallistujia muun muassa BB-taloon, Viidakon tähtösiin ja Selviytyjiin.

– Joskus karisman pystyy haistamaan. Esimerkiksi BB-voittaja Sauli Koskisesta näki heti, että siinä on miellyttävä ihminen, josta katsojat tulevat varmasti tykkäämään. Myös tyypit, jotka tulevat jakamaan mielipiteitä, erottuvat yleensä heti.

Heidän tempauksensa päätyvät otsikoihin ja herättävät nettiraivoa.

– Pahimmillaan osallistujasta tulee maalitaulu julkiselle loanheitolle. Tosi-tv-tähdet koetaan tyrkkyinä ja pyrkyreinä, joita on lupa arvostella raa’astikin, Stenroos sanoo.

Kun tosi-tv-tyyppi mokailee, kotikatsomossa hykerrellään ja koetaan myötähäpeää. Unohdamme, että ruudussa ei toikkaroi pelkkä imbesilli roolihahmo vaan oikea ihminen, jonkun sukulainen tai naapuri.

Mitä reagointisi sinusta kertoo?

Mitä meistä kertoo se, että joku herättää näin vahvoja tunteita?

– Kyseessä on projisointi. Ne ominaisuudet, jotka itsessäni torjun tai joita en ole käsitellyt tai en halua myöntää itsessäni olevan, herättävät ärsytystä, kun huomaan niitä muissa, Tukiainen arvelee.

– Esimerkiksi tosi-tv-ohjelman katsoja voisi kysyä itseltään, miksi hän haluaa saada tämän raivostuneen tunnekuohun ja myötähäpeän, Stenroos ehdottaa.

– Tuntuvatko omat mokat silloin pienemmiltä? Kokeeko hän itsensä hetken aikaa paremmaksi ihmiseksi?

Onneksi kulttuuri on muuttumassa.

Esimerkiksi Iholla-sarjassa ja The Voice of Finland -kilpailussa katsojat ovat esiintyjän puolella. He jännittävät, iloitsevat ja liikuttuvat hänen kanssaan.

– Myötätunto auttaa ymmärtämään, että tällaisia me olemme kaikki, kukin omalla tavallamme erityisiä ja kuitenkin samaa juurta – ihmisiä. Keskeneräisiä, irrationaalisia, toisinaan vähän höpsöjäkin, Tukiainen toteaa.

X