Millaista on elämä, kun ei osaa päättää? Lukijat kertovat: ”Lapsen nimi arvottiin”
Elämä on täynnä valintoja. Paradoksaalista kyllä, hankalaksi elämää eivät läheskään aina tee ne suuret, vaan pienet ja merkityksettömät valinnat: mitä jogurttia kaupasta, mitä vaatetta päälle, miten vastaisi viestiin, mitä ruokaa laittaisi.
Arpa on ratkaissut monia suuriakin valintoja.
Elämä on täynnä valintoja. Paradoksaalista kyllä, hankalaksi elämää eivät läheskään aina tee ne suuret, vaan pienet ja merkityksettömät valinnat: mitä jogurttia kaupasta, mitä vaatetta päälle, miten vastaisi viestiin, mitä ruokaa laittaisi.
Kyvyttömyys valinnan tekoon joko pienissä tai isoissa päätöksissä – tai molemmissa – rasittaa ja kuluttaa ihmistä. Huonosta päätöksentekokyvystä ei kuitenkaan kannata liiallisesti itseään soimata.
Iso osa ongelmaa on siinä, että vaihtoehtoja on tarjolla niin paljon: syntyy valinnan paradoksi.
Vaihtoehtojen runsaus rasittaa
Psykologi Barry Schwartz on tehnyt tunnetuksi valinnan paradoksin käsitteen teoksessaan The Paradox of Choice. Valinnan paradoksi on tilanne, jossa ihminen tulee tyytymättömäksi ja onnettomaksi, kun hänelle on tarjolla liian monta vaihtoehtoa.
Schwartzin mukaan valinnanvapaus lisää onnellisuutta vain tiettyyn rajaan saakka. Kun vaihtoehtoja on enemmän kuin tarpeeksi, ihminen ahdistuu ja väsyy niiden äärellä. Aivojen voimavaroja kuluu niin, että ihmiselle tulee päätöksentekoväsymys.
Teimme Annan lukijoille kyselyn, jossa kysyimme kokemuksia arjen pienten valintojen vaikeudesta. Kyselyssä oli havaittavissa runsaasti Schwartzin kuvailemaa päätöksentekoväsymystä, tyytymättömyyttä ja jopa ahdistusta valintojen äärellä.
Erityisen isoiksi yksittäisiksi ongelmatilanteiksi nousivat ostopäätökset ruokakaupassa (16 % vastaajista) ja mitä ruokaa laittaisi (50 %):
”Supermarketeissa on noin 90 prosenttia aivan turhaa tavaraa ja evästä! Laskin kerran joutessani erään supermarketin kylmäkaapeissa olevat leivänpäällyslihaleikkeleet. Yli 300 erilaista.”
”Tarjontaa kaupoissa on mahdottomasti.”
”Ruokailuasiat ovat hankalia. Nuorin lapsemme on todella rajoitteinen ja välillä tuntuu hankalalta löytää ruoka, joka kelpaisi kaikille perheenjäsenille.”
”Varsinkin lomalla on vaikeaa, koska pitää tehdä lämmintä ruokaa päivässä ja perheenjäsenet tykkäävät eri ruoka-aineista. Sama koskee kyllä lomanviettotapojakin.”
”Mitä ruoaksi ahdistaa eniten, joka päivä. Eläisinpä syömättä!”
Vaatetyylit ja viestit mietityttävät
Valinnanvaikeutta on ostoksilla muutenkin. Tällaisia ongelmia on vaate-, kosmetiikka- ja sisustuskaupoilla:
”Vaatteet ovat aina olleet minulle vaikeita, tyyli hukassa varmaan. Tänään voi joku vaate tuntua hyvältä, mutta huomenna en pidäkään siitä.”
”Sisustusostokset ovat niin kalliita, ettei pidä tehdä virheostoksia. Ja niitä pitää sitten jaksaa katsella pitkään. Toki voi myydä pois, mutta sitten pitää taas keksiä uusi ratkaisu!”
Ehkä vaikea valintatilanne paljastaakin totuuden – et oikeasti tarvitse ostosta ollenkaan?
”Vaateostoksissa vatvon asiaa kun mietin, että onko minulla todellinen tarve vaatteeseen, vaikka muuten ihastun siihen.”
”Vaateostokset ovat vaikeita, kun mitään ei oikeasti tarvitsisi.”
Myös tekstareihin vastaaminen koettiin kyselyssä kuormittavaksi päätöksentekotilanteeksi (15 % vastaajista):
”Mietin aivan liian pitkään sanavalintoja tekstiviesteissäni ja somettamisessa, vatvon edestakaisin sanoja ja vaihtelen sanajärjestystä.”
”Jahkailen vastaamista viesteihin. Vastaaminen kirjallisesti on vaikeampaa kun tarvitsee miettiä, ettei viesti johda väärinkäsityksiin.”
Kun ei vain pysty päättämään, arvotaan
Jotkut lukijat paljastavat, että arpa ratkaisi vaikeassa tilanteessa – mikä ei kuitenkaan aina ole ollut toimiva ratkaisu.
”Arvoin kahden vaihtoehdon välillä, mutta aamulla vaihdoin kuitenkin siihen toiseen.”
”Tämä on tyypillinen tilanne: jos pasianssi menee läpi viimeistään kolmannella kerralla, se tarkoittaa ’kyllä’.”
Näissä arvanheitoissa oli hieman isommat panokset:
”Tyttäreni viimeinen nimi arvottiin kahden nimen välillä. Mieheni ehdotuksen kanssa en olisi voinut elää. Usko 50 prosentin mahdollisuuteeni kantoi. Oikeasti, en tiedä mitä olisin tehnyt, jos en tätä arvontaa voittanut.”
”Olen joskus tehnyt joitain päätöksiä ’ennustamalla’ pelikorteilla. Kerran esimerkiksi pähkäilin silloisen suhteeni järkevyyttä, ja minulla oli tapana ratkaista mieltä askarruttavat asiat näin.”
”Kotini ostin kesken eroprosessin periaatteella ensimmäinen asunto tästä postinumerosta. Jälkikäteen olen kauhistellut, vaikka hyvä sijoitusasunto siitä jäi. Omalta kodilta se ei koskaan tuntunut.”
Kaikille päätöksenteko ei ole vaikeaa – miten he tekevät sen?
Joillekin vastaajille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia päätöksenteon kanssa syntyy myös muissa tilanteissa: yksi käyttää tuhottomasti aikaa hotellien välillä pähkäilyyn, toinen Netflixin loputtomassa valikossa.
Jollakin sijoituspäätökset seisovat, kun epävarma maailmantilanne tekee sijoituskohteen päättämisestä superhankalaa. Joku käyttää edellispäivän vatvoen, urheilisiko seuraavana päivänä ennen töitä vai töiden jälkeen.
Joillakuilla ei ole ongelmia päätösten kanssa lainkaan.
”En vatvo mitään enkä jahkaile, inhoan jahkailua. Harkitsen vain todella isoja päätöksiä faktojen perusteella ja jos en tiedä tarpeeksi, otan selvää.”
Miten siihen pystyy? Yksi vastaaja tarjoaa ratkaisun ruokavalinnoissa tuskaileville:
”Ruokalista pyrkii olemaan perin yksinkertainen. Jos tekeekin jonkin uuden ruuan, useimmiten se ei maistu.”
”Yksinelävän mummelin päätökset syntyy hetkessä.”
Kyselyyn vastasi 297 Annan lukijaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous