Onko sinun vaikea keskittyä kirjan lukemiseen? Paranna keskittymiskykyäsi näillä aivotutkijan vinkeillä
Sosiaalinen media ei aiheuta pelkästään riippuvuutta, vaan sillä on vaikutusta myös keskittymiskykyyn. Kun aivot tottuvat somesta saatavaan nopeaan mielihyvään, hidastempoisista asioista nauttiminen käy hankalammaksi. Omaa keskittymiskykyään voi kuitenkin treenata paremmaksi.
Lukeminen on verkkaista puuhaa, joten sen tuottama mielihyväkin syntyy hitaammin kuin esimerkiksi somen.
Sosiaalinen media ei aiheuta pelkästään riippuvuutta, vaan sillä on vaikutusta myös keskittymiskykyyn. Kun aivot tottuvat somesta saatavaan nopeaan mielihyvään, hidastempoisista asioista nauttiminen käy hankalammaksi. Omaa keskittymiskykyään voi kuitenkin treenata paremmaksi.
Oletko huomannut hamuavasi puhelinta silloin, kun edessäsi on tehtävä, joka vaatii keskittymiskykyä? Entä tuntuuko esimerkiksi kirjan lukeminen vaikealta, koska edessä oleva älylaite vetää puoleensa? Oletko joskus miettinyt, miten parantaa keskittymiskykyä?
Huono keskittymiskyky voi johtua monesta eri syystä. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan ilmiötä selittää muun muassa ärsyketulva, jonka keskellä elämme.
– Älylaitteiden lähettämät signaalit, jotka herättävät huomiomme, ovat niin koukuttavia ja nopeasti miellyttäviä, ettemme enää treenaa sitä, että pitäisimme keskittymistä yllä. Emme treenaa myöskään sitä, että saisimme mielihyvää hieman hitaammin tapahtuvista ilmiöistä, Saarikivi sanoo.
Toleranssi kasvaa ja keskittymiskyky heikkenee
Kun totumme nopeasti mielihyvää tuottaviin ärsykkeisiin, myös toleranssimme ärsykkeille kasvaa. Siksi esimerkiksi kirjan lukeminen tai meditointi saattavat tuntua haastavalta, koska niiden tuoma hyvä olo on hitaampaa kuin esimerkiksi sometykkäyksistä saatava mielihyvä.
– Jos lukee jotain juttua esimerkiksi netistä, voi tulla tunne, ettei sitä jaksa tehdä pitkään ja pitää vaihtaa heti seuraavaan asiaan. Tai jos pelaa esimerkiksi videopeliä, se ei yksinään riitä, vaan taustalle pitää laittaa podcast soimaan. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa tuntuu, ettei mikään riitä ja tarvitsee koko ajan lisää stimulaatiota.
Mistä tunnistaa huonon keskittymiskyvyn?
Paras keino testata omaa keskittymiskykyään on Saarikiven mukaan tarkkailla itseään ja oloaan tehtävässä, joka vaatii pitkäjänteisyyttä.
– Ei ole välttämättä paha asia, että osaa vaihtaa tarkkaavaisuuden kohdetta nopeasti. Mutta jos se on ainut asia, johon kykenee – ja jos huomaa, ettei pysty tekemään kymmentä minuuttia yhtä ja samaa asiaa – on syytä epäillä, että keskittymisen kanssa olisi parannettavaa.
Saarikivi kehottaa myös tarkastelemaan, onko omassa keskittymiskyvyssä tapahtunut muutosta hieman pidemmän ajan kuluessa, esimerkiksi viimeisten parin vuoden aikana.
– Pystyikö aiemmin tekemään paremmin pitkäjänteisiä juttuja kuin nykyään? Jäävätkö asiat, jotka pitäisi tehdä, tai joita haluaisi tehdä, nyt tekemättä, koska tuntuu, ettei pysty keskittymään niihin?
Miten parantaa keskittymiskykyä?
Keskittyminen on taito, jota voi kehittää, Saarikivi muistuttaa.
– Joskus ihmiset pelkäävät sitä, että digitaalisuuden takia me kadotamme taitoja tai kykyjä. En usko, että mikään katoaa, vaan ne unohtuvat tai me priorisoimme toisia kykyjä.
Vastaus kysymykseen, miten parantaa omaa keskittymiskykyä, on treenaaminen. Harjoittelu kannattaa aloittaa pikkuhiljaa siedättämällä itsensä pois pahoista tavoista.
– Jos on kovasti koukuttunut nopeaan mielihyvään, jota saa somesta ja uutisista, voi olla, että niitä ilman oleminen saattaa aluksi turhauttaa ja tulee vieroitusoireita, Saarikivi muistuttaa.
Kaikkea ei kannatakaan tehdä kerralla, koska silloin on suurempi mahdollisuus epäonnistua.
– On tärkeää kehittää itselleen uudenlaista ajattelun taitoa, uudenlaista aivojen käyttämisen tapaa. Jos haluaisi lukea esimerkiksi kirjaa, mutta keskittymiskyky ei riitä siihen, ratkaisuna on, että lukee pikkuhiljaa ja yrittää tunnistaa, miksi kirjaan keskittyminen on hankalaa. Mitä ajatuksia tilanteessa tulee mieleen? Entä milloin käsi alkaa hamuamaan puhelinta?
Jos puhelin häiritsee keskittymistä, Saarikivi vinkkaa laittamaan sen kokonaan toiseen huoneeseen kuin missä itse on.
– Jos puhelin on lähellä, aivot tajuavat, että tuossa olisi mahdollisuus häiritä itseä ja saada nopeasti mielihyvää. Itselleen kannattaakin tehdä mahdolliseksi onnistuminen luomalla pikkuhiljaa hyviä tapoja arjen keskelle, Saarikivi kannustaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous