Naiset paljastavat parhaat joululahjansa: ”Siinä lahjassa oli ajatusta, huumoria ja rakkautta”

Kysyimme Annan lukijapaneelilta heidän kaikkien aikojen suosikkijoululahjaansa. Vastausten perusteella parhaan joululahjaan takana on usein ajatusta ja rakkautta, eikä sen tarvitse välttämättä maksaa mitään.

Isoäidin kutomat villasukat, toivottu kirja, kaikkien aikojen paras hajuvesi vai kenties lahjakortti kylpylään? Kysyimme Annan lukijapaneelin jäseniltä, mikä on paras joululahja, jonka he ovat koskaan saaneet.

Saimme 560 vastausta, joista kahdeksan lahjatyyppiä nousi erityisesti esiin. Kenties alla olevasta listasta löytyy lahjaidea sinun tyttärellesi, äidillesi, siskollesi, puolisollesi, mummollesi, ystävällesi, anopillesi, miniällesi, kummilapsellesi…

1. Kaunis koru on arvokas lahja

Joululahjaksi saadusta kaulakorusta, sormuksesta tai rannekorusta voi tulla se kaikista rakkain koru, jota käytetään vuodesta toiseen. Korut saivat ylivoimaisesti eniten mainintoja joululahjakyselyssämme. Usein mieleenjääneen korun taustalla oli jokin tarina.

”Parhaan joululahjan sain edesmenneeltä ja naimattomalta isotädiltäni. Täysin yllättäen paperipussista paljastui hänen kultainen rannekorunsa ja kultainen timanttisormus. Olin epävarma, voinko ottaa kyseisiä koruja vastaan. Mutta famu sanoi, että hänen siskonsa halusi jättää kyseiset korut minulle.”

”Kultainen sormus, jonka sain vanhemmiltani. Sormus on äidin kihlasormus, johon on upotettu hänen äitinsä sormuksessa ollut kivi. Sormuksen tarina teki siitä erityisen.”

”Kihlasormus 33 vuotta sitten jouluaattona.”

”Aikoinaan korvakorut, jotka sain poikaystävältäni (nykyiseltä aviomieheltäni), kun olimme seurustelleet vuoden.”

”Sormus, jossa oli pienen pieni timantti ja jonka antoi tyttäreni. Hän oli ostanut sen säästämillään rahoillaan.”

”Entinen puolisoni oli ostanut ihailemani kaulakorun mutta kietonut sen pakettiin paistolastan varteen, joten paketin muodosta en osannut ollenkaan arvata, mitä siellä oli. Lahjassa oli ajatusta, huumoria ja rakkautta.”

”Kaulakoru, joka on suomalaista designia ja jossa on punainen sydän. Sain sen mieheltä muutama vuosi sitten. Se on rakkain koruni.”

2. Lahjakortti kylpylään, hierontaan, kulttuuriin…

Lahjakortti ei ole Annan lukijapaneelin mielestä tylsä lahja – päinvastoin. Etenkin, jos lahjakortti on suunnattu yksittäisen kaupan sijaan johonkin elämykseen, se voi olla joulun paras lahja. Mainintoja keräsivät muun muassa kylpylä-, kasvohoito-, hieronta-, matka- ja teatteri-lahjakortit.

”Museokortti viime jouluna tyttäreltäni, hänen mieheltään ja vanhimmalta pojaltani. Rakastan museoissa ja taidenäyttelyissä käyntiä. Nyt on päässyt hyvin näyttelyihin, vaikka joskus rahat ovat olleet vähissä.”

”Aikuinen tyttäreni antoi lahjaksi lipun Savonlinnan oopperajuhlille. Savonlinnassa käynti on aina ihana elämys.”

”Lahjakortti kosmetologille, sain sen mieheltäni. Mies tietää, että arvostan tällaisia palveluita.”

”Lapsen antama kymmenen päähieronnan lahjakortti. Lapsi antaumuksella hieroi kaikki kymmenen kertaa.”

”Hotelliyö miehelleni ja minulle hienossa hotellissa. Lahjan antoivat kaksi poikaamme.”

”Kesämökin siivous ja ikkunoiden pesu. Yleensä tämä vie vähintään yhden viikonlopun ajan ja siitä huolimatta joku paikka jää siivoamatta. Lahjan antajana oli koko perhe: mies ja lapset perheineen.”

3. Itsetehty lahja jää mieleen

Joululahja saa olla kotikutoinen. Lapsen tai lapsenlapsen tekemä joulukoriste ja mummon kutomat villasukat ovat monen mielestä niitä kaikista parhaimpia lahjoja.

”Ihana muisto on jäänyt lapsen tekemästä kauniista kirjanmerkistä. Se oli selkeästi tehty rakkaudella.”

”Lapsena 70-luvun alussa saamani nukkekoti. Isä oli tehnyt sen ihan itse, ja äiti oli tilannut pikkunuket ja kalusteet jostakin postimyynnistä. Meidän kylällä ei kenelläkään muulla ollut vastaavaa.”

”Lasten tekemä ’20 vuotta sitten ja nyt’ -valokuvakooste .”

”Postissa tullut vanha matkalaukku, joka oli täynnä jouluherkkuja: suklaata, äidin leipomaa leipää ja leivonnaisia. Sain lahjan äidiltäni.”

”Teetetty seinäkalenteri kaverilta. Siitä teki erityisen henkilökohtaisuus: se oli teetetty just mulle ja meidän kuvilla.”

”Mummon jokavuotiset villasukat ovat ihanat. Tunteella ja taidolla tehdyt juuri sulle.”

”Tyttären tekemä valokuvakirja hänestä ja veljestään. Tytär etsi ja penkoi meiltä vanhoja valokuvia pitkin syksyä, enkä tajunnut, mitä hän suunnitteli. Kirja on tavallaan lapsieni kasvutarina: alkaa molempien ollessa vauvoja ja päättyy päättäjäiskuviin. Nykyään kirjaa voisi jatkaa jo lastenlasten kuvilla! Ihana ajatus, ihanat lapset.”

”Yhtenä vuonna silloin noin 7-vuotias tyttäreni oli paketoinut minulle lahjaksi oman pienen ruttuisen paketin. Sen sisältä paljastui savilintu, jonka hänen isosiskonsa oli tehnyt minulle äitienpäivälahjaksi pari vuotta aikaisemmin. Repesin hillittömään nauruun, mistä lahjanantaja loukkaantui valtavasti ja alkoi itkeä. Linnun pohjassa jopa luki isosiskon nimi. Hän halusi antaa lahjan minulle, mutta ei varmasti hätäpäissään muuta keksinyt, kun oli varmasti viikkorahansa käyttänyt ihan johonkin muuhun. Tätä edelleen joka joulu sydämellisesti muistelemme (varovasti hymyillen), ettei jo aikuiseksi kasvanut tyttäreni siitä loukkaannu.”

4. Kirjat toimivat aina

Onko mikään mukavampaa kuin kääriytyä joulun pyhinä viltin alle lukemaan hyvää kirjaa? Moni vastaajista mainitsi kirjat suosikkilahjoikseen, oli kyseessä sitten toivottu teos tai yllätyksenä saatu kirjalahja.

” Eino Leinon runokirja. Sain sen lahjaksi vanhemmiltani ja se oli hartaasti toivottu.”

”Lempidekkaristini uusin kirja avomieheltäni. En lainkaan osannut odottaa sitä, emmekä olleet edes keskustelleet siitä. Totaaliylläri lukemispulaan.”

”Äitini antoi keittokirjan, jonka kannessa on hyvän joulun toivotukset. Aina, kun käytän sitä, se tuo aina edesmenneen äitini mieleen.”

”Lapsena sain kirjan joululahjaksi yleensä vanhemmilta. Joulu oli aina niiiin ihana, jos sai jonkun kirjan. Jouluna oli lupa ’laiskotella’ ja lukea. Minun lapsuudessani (60-luvulla) ainakaan meidän perheessä lukemista ei oikein arvostettu. Sanottiin, että ’aina nenä kiinni kirjassa’. Vieläkin koen huonoa omaatuntoa, kun luen. Alitajunnasta tulee ajatus, että pitäisi tehdä jotakin muka hyödyllisempää, vaikka järki sanoo, että mikä voi sen hyödyllisempää olla kuin lukeminen.”

5. Yö- ja alusvaatteet ovat ihania klassikkoja

Yöpaita, alusvaatteet, aamutossut ja kaulahuivi kuuluvat joululahjojen klassikoihin, eivätkä syyttä. Annan lukijapaneelin mukaan vaatelahja voi olla hyvin mieluinen.

”Kauan sitten sain lapsiltani yöpaidan. Se oli neljä numeroa liian iso, mutta ihana.”

”Balmuirin huivi, jota olin toivonut. Myös hyvä kirja sekä ihana oloasu toimivat aina.”

”Marimekon kylpytakki, jonka sain pikkuveljeltä joskus 25 vuotta sitten.”

”Kauniit alusvaatteet mieheltäni. Ihana henkilökohtainen lahja.”

”60-luvulla hattukauppias-tädin tekemä vaaleanpunainen karvainen lakki ja kaulaliina. Koulukaverit halusivat lainata niitä välitunneilla.”

”Aamutossut, joissa on vähän korkoa ja muotoillut pohjalliset. Mustaa mokkaa ja glitteriä päällä. En ikinä ole ilman niitä kotona!”

6. Hyödyllinen, toivottu tai tunnearvoa sisältävä tavara

Ihanin lahja voi olla myös jokin tavara tai käyttöesine: kello, kamera, cd-levy, luistimet, lautapeli, puhelin, vauvanvaunut, hajuvesi… Lukijapaneelin vastauksien mukaan tavaralahjan täytyy kuitenkin olla hyödyllinen, mietitty tai hyvin toivottu. Lahja voi toisaalta olla mieluinen antajansakin vuoksi. Myös lapsuuden lahjat nousivat vastauksista esiin.

”Pieni kristallinen kukkamaljakko. Sain sen rakkaalta, tuolloin jo 91-vuotiaalta mummiltani. Ihanan lahjasta teki se, että hän oli saanut sen omalta anopiltaan ja antamalla sen minulle, se symboloi jotain ihanaa, joka meidän välillämme oli ollut.”

”Sain pari vuotta sitten mieheltäni molemmat Jarkko Aholan joulu-cd:t. Niitä alan soittelemaan jo heti joulukuun alussa. Silloin alkaa joulutunnelma hiipimään taloon.” 

”Tuoksu, jonka veli antoi. Lahjasta teki ihanan se, että se oli juuri se tuoksu, jota olin toivonutkin.”

”Olen saanut monta hyvää lahjaa, mutta toissa jouluna sain uuden ompelukoneen, jota käytän päivittäin!”

”Ehkä 9-vuotiaana sain äidiltä kullanväriset kaunoluistimet. Olivatkin hienot käyttää koulun luistelutunneilla. Silloin 80-luvulla ei paljon muuta nättiä ollutkaan.”

”20 vuotta sitten sain mieheltäni ekan kännykän joululahjaksi. Se oli jo valmiiksi ”viritetty”. Soitin hänelle naapurihuoneesta ja kiitin kännykästä.”

”Niitä on ollut monta, mutta parhaiten mieleen jääneet lapsena 70-luvun alussa saadut rullaluistimet, mikroskooppi ja laboratoriosetti. Nämä sain isoveljiltäni, jotka olivat jo töissä. Siihen aikaan perheessämme raha oli tiukilla, joten yleensä lahjat olivat suklaata, kirja tai sukkahousut tms. Muistaakseni nukuin jouluyön nuo rullaluistimet jalassa.”

7. Lahjojen sijaan matkalle

Jättäisitkö joululahjat jonain vuonna ostamatta ja lähtisit matkalle kumppanin, perheen tai ystävien kanssa? Tai ostaisitko matkan ihan vain itsellesi? Joululahjaksi ostettu matka on jäänyt mieluisana muistona mieleen monelle Annan lukijapaneelin jäsenelle.

”Emme osta joululahjoja varsinaisesti. Yleensä koko perhe on lähtenyt matkalle,  mikä on yhteinen lahja. Kaikki matkat ovat olleet ihania.”

”Joulu Salzburgissa oli lahja koko perheelle aviomieheltä.”

”Lahjakortti ensimmäiseen koko perheen aurinkolomaan noin 10 vuotta sitten. Miehen kanssa se ostettiin lapsille yllätyksenä. Mukava oli laskea päiviä reissuun.”

”Perheen yhteinen jouluristeily, jonka mieheni osti.”

”Sain mieheltäni lahjaksi kahden viikon matkan Lappiin jouluksi. Juureni ovat siellä kauniissa Lapissa, enkä ole kotiseutuani unohtanut edes 35 vuoden ulkomailla asutun vuoden jälkeen.”

”Meillä ei olla lahjoja annettu tai saatu. Itse olen aina ostanut omat ”joululahjani”: saan juuri sen mitä haluan. Ostin matkan itselleni joululahjaksi. Tästä tulen aina onnelliseksi.”

8. Ei-ostettavissa oleva joululahja

Parasta lahjaa ei välttämättä rahalla saa. Mieleenpainuvin joululahja voi olla rakkaiden ihmisten seura tai ihana, iloinen uutinen.

”Mökkijoulu. Rauhoittuminen mökin rauhaan ja hiljaisuuteen metsän keskelle, pois kaikesta hälinästä. Saunominen savusaunassa koivuvastan kera. Haudoilla ja aattoillan vesperissä käynti. Voiko muuta toivoa?”

”Aikoinaan se, kun sulhaseni pääsi YK-joukoista lomalle yllättäen.”

”Esikoiseni syntyi eräänä jouluyönä.”

”Joululahjoista paras on ollut silloin, kun vielä koko suku kokoontui luokseni. Nyt vuosien jälkeen suku on pienentynyt ja ikävä jäänyt. Lahjoista ihanin on yhteenkuuluvuus ja yhdessäolo.”

”Poikani ja miniäni kertoivat, että heille syntyy vauva seuraavana kesänä.”