Itsetuntemus

Näin yksinkertaisista asioista onnellisuus syntyy – onnellisuustutkija kertoo ja antaa tärkeän neuvon

Onnellisuus on suurinta viisautta, sanoo onnellisuustutkija, psykologian tohtori Emma Seppälä. Onnea ei kuitenkaan ole olemassa ilman tietoa siitä, että sen voi menettää.
5.5.2019 Teksti: Rosanna Marila Kuvat: iStock

Tiedätkö ihmistyypin, joka näyttää ulospäin aina iloiselta ja onnelliselta? Tuntuuko siltä, että he ovat tajunneet elämästä jotain sellaista, mitä sinä et? Ehkäpä nuo oman elämänsä hannuhanhet ovat päässeet helpommalla kuin sinä?

Ihan ensiksi, lopeta kadehtiminen, kehottaa maailman tunnetuin onnellisuustutkija, Stanfordin yliopiston tutkimusjohtaja ja psykologian tohtori Emma Seppälä.

– Kateus on kapeakatseisuutta ja vaikeuttaa empatian tuntemista. Onnellinen ihminen ymmärtää, että nauttiessaan toisen ilosta hän tuntee iloa myös itse, Seppälä huomauttaa.

Toiseksi: onnellisuus löytyy yksinkertaisista asioista, kuten kiitollisuudesta.

– Pitää kiinnittää aktiivisesti huomiota omassa elämässä oleviin hyviin asioihin: sain tänään aamiaista, nukuin lämpimässä, en ole keskellä sotaa.

Kolmanneksi onnellisuuteen liittyy vastakohtaisuus. Ihminen, joka on kokenut elämässään vaikeuksia, osaa yleensä arvostaa onnea entistä enemmän.

– Onnellisuus on voimakas, ylentyneen positiivisuuden tunne. Siihen liittyy tietoisuus siitä, että sen voi menettää. Jos ihminen olisi onnellinen koko ajan, hän ei tiedostaisi tilannettaan. Jatkuva onnellisuus on sitä paitsi mahdotonta, sillä kärsimys on osa elämää.

”Jos sosiaaliturva on hyvä, ihmisillä on vähemmän pelkoja ja epävarmuuksia”

Seppälä ei nimestään huolimatta ole suomalainen, vaan sukunimi on perua hänen isoisältään. Hän on tutkinut onnellisuutta eri maissa ja huomannut, että ihmiset kuvailevat onnellisuutta erilaisilla sanoilla. Yhdysvalloissa ihmiset liittävät onnellisuuteen sellaisia sanoja kuten jännitys, intensiivisyys ja korkealle kurottaminen. Kiinalaiset puolestaan yhdistävät onnellisuuden rauhallisuuteen.

– Suomalaisten olen kuullut kuvailevan onnellisuutta sanalla tyytyväisyys. Ymmärrykseni mukaan te arvostatte hiljaisuutta ja yksinoloa. Kun on irti jatkuvasta hälystä, on helpompaa löytää oma, sisäinen onni, Seppälä huomauttaa.

Meillä suomalaisilla on hänen mukaansa hyvät edellytykset onnellisuuteen monesta muustakin syystä. Metsään meneminen tekee ihmiselle tutkitusti hyvää – ja metsiä meillä riittää. Myös hyvinvointia tukeva yhteiskuntarakenne auttaa meitä kohti onnellisuutta.

Ei siis mikään ihme, että Suomi on YK:n hiljattain teettämän tutkimuksen mukaan onnellisuuden kärkimaa.

– Jos sosiaaliturva on hyvä, ihmisillä on vähemmän pelkoja ja epävarmuuksia. Pitkät lomat auttavat myös. Jo se on taito, että laskee kännykän käsistään, menee saunaan ja osaa hetken aikaa olla vain.

Pilleri yksinäisyyteen

Kuten onnellisuuteen, myös vaikeuksiin suhtautuminen eroaa eri kulttuureissa. Erityisesti amerikkalaiset yrittävät Seppälän mukaan välttää negatiivisia tunteita hinnalla millä hyvänsä. Jos läheinen kuolee tai vaikkapa sairastuu vakavasti, surevaa ei uskalleta kohdata, vaan hänelle lähetetään parane pian -kortti.

Kohtaamattomuus tekee ihmisistä entistä onnettomampia.

– Yhdysvalloissa sanotaan, että kaikkeen löytyy pilleri. Nyt sellaista kehitellään jopa yksinäisyyteen. Yksinäisyyspillerin on tarkoitus stimuloida aivoissa samoja alueita kuin ystävän tapaaminen.

Pilleriä puuhataan Seppälän mukaan siksi, että lääketeollisuus on valtavan suuri rahasampo.

– Yksinäisyys on tällä hetkellä maailmanlaajuinen trendi, josta lääketeollisuus haluaa hyötyä. Se on mielentila, joka ennustaa kuolemaa, sairauksia ja väkivaltaa. Voit kävellä huoneeseen ja tuntea muihin ihmisiin suurta yhteenkuuluvuutta tai tuntea itsesi hyvin yksinäiseksi.

”Onnellisuus on suurinta viisautta”

Yksinäisyys liittyy myös stressiin. Stressireaktio on perua menneisyydestämme, jolloin se auttoi, kun piti juosta petoa pakoon. Mutta kun stressi jää päälle, se kehittyy ahdistuneisuudeksi ja masennukseksi. Ne kroonisesti eristävät meitä muista ja siten lisäävät onnettomuuden tunnetta.

– Kun ihminen stressaantuu, hänen huomiokykynsä kapenee ja hän keskittyy enemmän vain itseensä. Hyvä uutinen on, että stressiin ja yksinäisyyden tunteeseen voi vaikuttaa.

Avain tähän on Seppälän tutkimusten mukaan toisten auttaminen.

– Jos ystävä soittaa ja kertoo, että hänelle kävi jotain kamalaa, häntä haluaa heti auttaa. Se ei tunnu pahalta, vaan päinvastoin nostaa oman olotilan ihan uusiin korkeuksiin. Masennus saa ihmisen kääntymään sisäänpäin, mutta toisten auttaminen pyöräyttää tilanteen ylösalaisin.

Seppälän mukaan myötätunto ja altruismi eli toisten ihmisten pyyteetön auttaminen ovat salaisuus, joiden avulla tulee onnelliseksi. Toki auttamisen pitää tapahtua oman jaksamisen rajoissa.

– Tyytyväisyys ja rakkaus ovat viisaimmat tunteet, joita ihminen voi tuntea. Ne tekevät ihmisen onnelliseksi. Uskonnotkin opettavat kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmisiä olemaan onnellisia ja rakastamaan, siinä se. Onnellisuus on suurinta viisautta.

Seppälä neuvookin lukemaan kirjoja viisaudesta, sillä se on hänen mielestään ainut kirjallisuuden muoto, jota kannattaa lukea. Hänen suosikkejaan ovat esimerkiksi Dalai Laman ja Sri Sri Ravi Shankarin kirjat.

– Yhteiskunnassamme ei puhuta tarpeeksi viisaudesta, vaikka se antaa perspektiiviä asioihin. Mutta katsokaa nyt Dalai Lamaa: kun hän puhuu, hän oikein kuplii onnellisuutta. Hän ymmärtää kärsimystä, mutta menee sen yli.

– Et voi koskaan saavuttaa samaa olotilaa ostamalla jotain tai vaikkapa katsomalla päivästä toiseen pelkkää pornoa. Seksi, huumeet ja rokki tyydyttävät hedonistisia tarpeita, mutta elämän tarkoitus löytyy oman, välittömän tyydytyksen ulkopuolelta, Seppälä lisää.

Hengitä itsesi onnelliseksi

Onnellisuus vaatii myös itsetuntemusta. Sitä oppii Seppälän mukaan esimerkiksi meditoimalla. Myös hengityksellä voi vaikuttaa onnellisuuteen hyvinkin helposti ja nopeasti.

– Hengitys kytkeytyy suoraan parasympaattiseen hermostoomme. Vaikka se on tahdosta riippumaton hermosto, saamme siihen yhteyden tietynlaisella hengityksellä. Kun stressaavassa tilanteessa hengittää hitaasti pidemmän aikaa ulos kuin sisään, mieli rauhoittuu nopeasti.

Kiitollisuuden voimaa ei myöskään voi vähätellä.

– Onnelliset ihmiset osaavat arvostaa sitä, mitä heillä jo on. Heidän elämänsä ei ole sen ihmeellisempää kuin muidenkaan, mutta he ymmärtävät, kuinka onnekkaita he ovat. Siksi he osaavat olla kiitollisia ja iloisia.

Seppälä huomauttaa, että Itä-Aasiassa ihmiset ovat kiitollisia jo siitä, että he ovat syntyneet ihmisiksi eivätkä vaikkapa madoiksi.

– Näin ajateltuna jokainen meistä on jo voittanut lottopotin. Koska olemme ihmisiä, meillä on mahdollisuus kasvaa henkisesti ja tulla viisaiksi.

Lue myös

Suosittelemme