Itsetuntemus

Oletko arktinen luonne – Testaa, kuinka suomalainen olet

Arktinen persoonallisuus on temperamentti, jonka karuissa pohjoisen olosuhteissa eläneet ihmiset ovat kehittäneet pärjätäkseen. Psykiatri Antti Liikkanen väittää, että yli puolella suomalaisista on sellainen.
11.12.2015 Teksti: Miia Vatka Kuvat: Kuvat Bulls Press

Mitä yhteistä on Marimekon perustajalla Armi Ratialla, poliitikko Paavo Lipposella ja näyttelijä Ville Haapasalolla? Kyllä, he ovat kaikki suomalaisia. Ja he kaikki ovat vaikutusvaltaisia talouden, yhteiskuntaelämän tai taiteen tekijöitä.

Mutta siinä ei ole vielä koko totuus ainakaan, jos uskomme psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkasta. Hän väittää, että edellä luetelluilla henkilöillä on lisäksi arktinen persoonallisuus. Eikä vain heillä vaan myös esimerkiksi entisellä YK:n apulaispääsihteerillä ja ministerillä Helvi Sipilällä, diplomi-ekonomi Lenita Airistolla, kirjailija Jari Tervolla sekä hirviölaulaja Lordilla alias Tomi Putaansuulla.

Ja ehkä myös sinulla.

Mikä ihmeen arktinen persoonallisuus?

– Arktinen persoonallisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan temperamenttia, jonka karuissa ja kovissa olosuhteissa eläneet ihmiset ovat kehittäneet pärjätäkseen, kertoo Antti Liikkanen, joka on tutkinut vuodenaikojen, stressin ja perinnöllisyyden vaikutusta ihmismieleen.

Oletko arktinen -testi:

1. Harrastatko keräilyä (ruokareseptejä, Pinterest-kuvia, kenkiä, tyhjiä muovikasseja, pakastusrasioita…)?

2. Näpräätkö bussissa mieluummin kännykkää kuin jutustelet kanssamatkustajalle?

3. Riehaannutko keväästä, mutta kaamos vetää mielesi mustaksi?

4. Pyöritteletkö murheita mielessäsi ja avaudut vain harvoille ja valituille?

5. Kärsitkö jostakin riippuvuudesta (työ, liikunta, alkoholi, pelit, seksi, suklaa…)?

6. Teetkö hankalatkin hommat loppuun, kun niin on kerran sovittu?

7. Opiskeletko mieluusti uutta lukemalla, käymällä kursseja tai kuuntelemalla luentoja?

8. Keksitkö helposti luovia tapoja toteuttaa asioita?

Mitä useampaan kohtaan vastasit kyllä, sitä todennäköisemmin edustat arktista persoonallisuutta.

Lähde: Antti Liikkanen

Rohkeutta ja periksiantamattomuutta

Poikkeuksellinen rohkeus ja periksiantamattomuus ovat Antti Liikkasen mukaan esimerkkejä arktiselle persoonallisuudelle tyypillisistä piirteistä.

– Arktisia piirteitä ovat myös työhulluus, saalistusvietti ja muukalaispelko sekä toisaalta luovuus ja sisukkuus, Antti Liikkanen listaa.

Arktiset ihmiset asuvat Liikkasen määritelmän mukaan 60. leveyspiirin yläpuolella, siis Suomen korkeudella.

– Olemme siitäkin harvinaisia, että käytännössä näin pohjoisessa sijaitsevia kokonaisia valtioita ei ole juuri muita kuin Suomi, Liikkanen sanoo.

– Yhteensä arktisella alueella asuu noin 10 miljoonaa ihmistä, ja heistä puolet on suomalaisia. Luultavasti esimerkiksi inuiiteilla on samoja arktisia piirteitä kuin meillä suomalaisilla.

Tutkimusten mukaan 40–60 prosentilla suomalaisista on kyky selviytyä vastoinkäymisistä ja sopeutua. Tämän perusteella voitaisiin väittää, että noin puolet suomalaisista on persoonallisuudeltaan arktisia. Loput ovat sitten jotakin muuta, kenties keskieurooppalaisempaa tai ainakin vähemmän arktista ihmistyyppiä.

Lue lisää: Me suomalaiset

Karujen olojen koulima luonne

Arktiset piirteet ovat kehittyneet, jotta ihmiset selviytyisivät pohjoisen karuissa oloissa.

Ne ovat luonnon aivoihimme tekemää hienosäätöä, joka parantaa sopeutumista omaan elinympäristöön. Elossa säilyäkseen täkäläisen ihmisen on ollut pakko oppia saalistamaan, suojautumaan, lisääntymään sekä hankkimaan ja käyttämään tietoa näissä oloissa.

– Meillä on edelleen käytännössä kahdeksan vuodenaikaa: jäidenlähtö, keskiyön aurinko, hillahulluus, ruska, kulvakkolauha eli mustan lumen aika, joulukaamos, tulipalopakkaskaamos ja hankikanto. Kesällä meillä on valoa valtavasti, talvella ei juuri ollenkaan. Vain huhtikuussa valo, pimeys, lämpö ja viileys vuorottelevat samalla tavalla kuin monessa muussa maassa, Liikkanen sanoo.

Arktinen persoonallisuus ei ole mikään uusi ilmiö, sillä geenimme periytyvät 30 000 vuoden takaa ja sosiaalinen kehityksemme on alkanut jääkauden jälkeen. Mutta vaikka elinolot ovat muuttuneet paljon sitten jääkauden, persoonallisuutemme muutos ei ole ollut yhtä nopeaa. Arktiset piirteet vaikuttavat meissä vahvasti edelleen.

Käsite auttaa ymmärtämään itseä

Käsite ei ole Antti Liikkasen keksintöä. Entinen Oulun yliopiston psykiatrian apulaisprofessori Erkki Väisänen tutki 1970-luvulla ilmestyneessä väitöskirjassaan suomalaisten psykiatrista sairastavuutta. Väisänen puhui “ruskareaktiosta”, joka sittemmin jalostui arktiseksi persoonallisuudeksi. Sekä hän että niin ikään termin kanssa askaroinut pohjoiskanadalainen psykiatri Caesar Heine olivat kiinnostuneita siitä, miten arktiset olosuhteet vaikuttavat ihmisten tapaan kokea stressiä.

Liikkanen törmäsi käsitteeseen ensimmäisen kerran lääkäriksi valmistumisensa jälkeen.

Hän muutti Helsingistä ensimmäisen vaimonsa perässä pohjoiseen ja koki kunnon kulttuurisokin.

– Olin erikoistumassa psykiatriaan, kun löysin Väisäsen ja Heinen kirjoitukset arktisesta persoonallisuudesta, hän sanoo.

Käsite kolahti Liikkaseen.

– Vaimoni oli Kainuusta ja niin arktinen kuin olla ja voi: määrätietoinen, saaliinhimoinen, tiedonjanoinen ja lisääntymishaluinen. Hänen kauttaan oivalsin, mitä arktisuus on.

Liikkanen tunnistaa arktisuutta myös itsessään.

– Olen 69-vuotias mutta edelleen täysillä työelämässä, eli minua voisi pitää jonkinlaisena ahneena työhulluna. Lisäksi himoitsen tietoa. Luen valtavasti ja jaan tietouttani muille esimerkiksi luennoimalla.

Käsite ei ole diagnosoinnin vaan itseymmärryksen väline.

– Arktisesta persoonallisuudesta puhuminen on harmitonta luonteenpiirteiden tyypittelyä, sitä ei pidä ottaa liian vakavasti tai peritieteellisesti. Pohjoisen luonteenlaadun tunnistaminen on kuitenkin auttanut minua psykiatrin työssäni ymmärtämään paremmin ihmisten käyttäytymistä, Liikkanen sanoo.

Näin arktinen ihminen käyttäytyy Facebookissa

Arktinen muinaisihminen keräsi saalista silloin, kun luonto oli siihen otollinen. Samoin tekee arktinen nykyihminen: hän metsästää, viljelee, kalastaa, marjastaa ja sienestää.

– Saalistamisemme on kärjistynyt jopa ahneuden asteelle. Haalimme ja varastoimme, tarvitsemme tai emme.

Tämä tulee Liikkasen mukaan esiin esimerkiksi syksyisin Facebookiin ladattavina marja- ja sienisaaliina, joita ylpeinä esittelemme.

– Saalistamiseen liittyvä ahneus näkyy myös suomalaisessa työnarkomaniassa. Saaliit eivät tänä päivänä ole välttämättä enää hirvenruhoja ja hillopurkkeja, vaan rahaa, mainetta ja kunniaa, joita hamstrataan hulluuteen asti.

Saalistamiseen liittyy suojautuminen. Kun arktinen ihminen on jotain saanut haalittua, hän suojaa sitä kynsin hampain.

– Tämä näkyy tarpeena pitää rajat tiukasti kiinni ja suhtautua epäilevästi ulkopuolisiin. Muualta tulevat koetaan uhkana, jolta on syytä suojautua. Nyt suomalaisten arktisuus on jälleen noussut esille lisääntyneen maahanmuuton vastustuksena.

Lue lisää: Älä vaan mokaa somessa!

Seksiä keväällä, kiitos!

Seksiä arktinen ihminen harjoittaa mieluiten huhtikuussa. Silloin nimittäin olemme hedelmällisimmillämme, ja valo saa hormonit hyrräämään. Nykyään pystymme suunnittelemaan aiempaa tarkemmin, milloin jälkeläisemme syntyvät, mutta lämmön ja valon lisääntyminen ajaa edelleen tikanpojan puuhun.

– Suomalainen tulee keväällä pörröksi, Liikkanen luonnehtii.

Arktinen ihminen on myös seikkailija. Aikaisemmin suomalaiset lähtivät paremman elämän perään Amerikkaan ja Ruotsiin, nyt reppureissataan Aasiaan tai seikkaillaan verkossa.

– Tiedonjanokin on arktinen piirre. Olemme lukijakansaa, joka tilaa lehtiä ja uppoutuu nettiin.

Luovaa hulluutta ja uskallusta

Parhaimmillaan arktinen persoonallisuus vie pitkälle. Liikkanen uskoo, että arktiset olosuhteet ovat alun perin saaneet lippalakkiemme propellit pyörimään. Ankarissa oloissa on pakko luoda jotain uutta ja erikoista selviytyäkseen.

– Täällä on keksitty Nokia ja Angry Birds, sävelletty Sibeliuksen sinfoniat ja kehitetty kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa mainetta niittävä koululaitos. Kaikkeen tähän tarvitaan luovaa hulluutta ja uskallusta heittäytyä. Niitä ominaisuuksia arktiset olosuhteet kehittävät.

Huonojakin puolia arktisuuteen liittyy. Pahimmillaan ahneus ja oman edun tavoittelu sekä puhumattomuus ja sisäänpäinkääntyneisyys johtavat riippuvuuksiin, ahdistukseen ja fyysisiin sairauksiin. Alkoholisoidumme, masennumme tai patoamme pahan olomme niin, että sairastumme sydän- ja verisuonitauteihin. Korkeat itsemurhaluvut ovat nekin ainakin osittain arktisuutemme syytä.

– Liikaa ei kuitenkaan pidä laittaa luonnonolosuhteiden ja geeniperimän piikkiin. Nykyihminen voi valita elintapansa, Liikkanen muistuttaa.

Sisulla läpi kaamoksen

Miten arktisille piirteillemme käy tulevaisuudessa?

– Jos geeniperimämme pääsee kunnolla sekoittumaan muualta tulevien kanssa, muutosta saattaa tapahtua, mutta kovin nopeasti näin ei käy.

Geenimme on ohjelmoitu kunnioittamaan kahdeksaa vuodenaikaamme.

Jos tähän vuodenaikaan väsyttää, meikäläiset voisivat hyvin perustein syyttää siitä arktista perimäänsä. Vuoden pimeimpänä kuukautena kuuluisi levätä – heittää saali niskaan, sytyttää kynttilät ja käydä sohvalle sykkyrään.

Mutta mitä tekee nykysuomalainen? Vetää kaamoksen läpi sisulla, käy katsomassa aurinkoa Thaimaassa ja selviytyy taas seuraavaan kevääseen. Niin kuin kunnon arktinen ihminen ainakin.