Itsetuntemus

Oletko herkkä murehtija? Katastrofiajattelu voi liittyä masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön

Katastrofiajattelu kuuluu tietyssä määrin jokaisen elämään. Mutta milloin katastrofiajattelu ei enää ole normaalia? Kysyimme asiantuntijalta.

Teksti:
Elina Viitanen
Kuvat:
Istock

Normaalit katastrofiajatukset ovat nopeita häivähdyksiä.

Katastrofiajattelu kuuluu tietyssä määrin jokaisen elämään. Mutta milloin katastrofiajattelu ei enää ole normaalia? Kysyimme asiantuntijalta.

Ihmisen mieli on monimutkainen palapeli, joka muodostuu tietoisuudesta, tunteista ja ajatuksista. Toisinaan ajatukset saattavat vääristyä esimerkiksi ahdistuksen tai masennuksen seurauksena. Yksi tyypillinen ajatusvääristymä on katastrofiajattelu.

– Katastrofiajattelussa mieli suurentelee erilaisia asioita. Uhat voivat olla täysin mahdottomia tai realistisia. Yhtä kaikki nämä ajatukset lisäävät ahdistusta ja pelkoa, psykiatrian erikoislääkäri ja kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttaja-psykoterapeutti Teijamari Laasonen-Balk kertoo.

Hyvin tyypillisesti katastrofiajatukset koskevat jotain itselle tärkeää asiaa, esimerkiksi omaa terveyttä. Vatsakipu voi saada ajattelemaan, että on vakavasti sairas. Liukkaalla kelillä pelottaa, että kaatuu, lyö päänsä ja kuolee.

– Katastrofiajatukset ovat hyvin vahvoja, kokijalleen todellisia uhkia. Ajatukset ovat niin voimakkaita, että ne saattavat jopa estää tekemästä asioita, esimerkiksi lähtemästä tapaamaan ystäviä.

Katastrofiajattelu kuuluu tietyssä määrin jokaisen elämään

Katastrofiajattelu on tiettyyn rajaan asti normaalia. Jokaisella ihmisellä on katastrofiajatuksia jossain kohtaa elämäänsä.

Katastrofiajatuksia on tarvittu, että ihmislaji on ylipäätään selvinnyt hengissä.

– Luolaihmiset joutuivat tilanteisiin, joissa heidän oli pakko taistella tai piiloutua, ja silloin katastrofiajatukset olivat elinehto. Nykyisinkin katastrofiajatukset saavat meidät toimimaan, esimerkiksi hakemaan apua vaivoihimme lääkäristä.

Epänormaali katastrofiajattelu alkaa häiritä päivittäistä elämää

Normaalit katastrofiajatukset ovat luonteeltaan häivähdyksiä, jotka unohtuvat hyvin nopeasti.

Jos mieltä ei saa rauhoittumaan ja katastrofiajattelu alkaa häiritä päivittäistä elämää – opiskelua, työtä ja sosiaalista kanssakäymistä, on hyvä hakeutua ammattilaisen juttusille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Omia ajatuksiaan ei tarvitse hävetä.

– Katastrofiajatuksia voidaan häivyttää ja oloa helpottaa kognitiivisen terapian keinoin. Tärkeää on ensin tunnistaa ajatusvääristymä. Tarvitaan myös ymmärryksen lisäämistä, jotta kyetään hyväksymään katastrofiajatuksen tausta ja sen syntymekanismi. Terapiamenetelmänä puhutaan ajatuksen uudelleenmuotoilusta eli ajatusvääristymän korjaamisesta realistisella ajatuksella.

Erityisesti herkkien murehtijoiden vaiva

Katastrofiajattelu ei ole itsenäinen diagnoosi, vaan katastrofiajattelu voi liittyä muihin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön.

Lue myös: Miten erotat ohimenevän ahdistuksen ahdistuneisuushäiriöstä? Tarkkaile näitä oireita

Katastrofiajattelu voi liittyä myös psykoosisairauksiin, kuten skitsofreniaan. Mutta tällöin uhat ovat yleensä täysin todellisuuden vastaisia.

– Psykoottisuudesta kärsivä ei välttämättä itse huomaa katastrofiajatusten olevan epärealistisia, mutta lähipiiri kyllä usein huomaa.

Katastrofiajatuksille altis ihminen on luonteeltaan herkkä ja taipuvainen murehtimiseen.

Katastrofiajatukset voivat olla seurausta vaikkapa somepäivityksestä

Katastrofiajatukset voivat saada alkunsa lähipiirissä olevan henkilön sairaudesta tai onnettomuudesta, uutisesta tai somepäivityksestä. Usein tilanne lähtee liikkeelle pelosta, että asia joka on tapahtunut jollekin toiselle, voisi tapahtua myös itselle.

Ajatusten pysäyttäminen voi olla vaikeaa.

– On tärkeää tunnistaa, että nämä ajatukset ovat katastrofiajatuksia, ne eivät ole totta. Tilanteessa voi yrittää maadoittaa itseään nykyhetkeen esimerkiksi tietoisuustaitoharjoitusten avulla tai juttelemalla ystäville rohkeasti ajatuksistaan. Myös rentoutusharjoituksista tai huolipäiväkirjan täyttämisestä voi olla apua ahdistuneisuuden ja murehtimisen hallintaan, Laasonen-Balk vinkkaa.

Lue myös Kotilieden artikkeli: Milloin murehtiminen on liiallista? Vastaa tähän yhteen kysymykseen, niin tiedät, onko huolesi turha

X