Oletko järki- vai tunneihminen? Psykoterapeutti suosittelee pohtimaan asiaa: ”Valinta on varsin tärkeä”
Määritteleekö valintojasi enemmän järki vai tunteet? Kysyimme asiantuntijalta, onko itsen ja muiden jaottelu järki- ja tunneihmisiin kehittävää vai olisiko jaottelu syytä unohtaa kokonaan.
Asiantuntijan mukaan voi olla kehittävää pohtia, onko itse järki- vai tunneihminen.
Määritteleekö valintojasi enemmän järki vai tunteet? Kysyimme asiantuntijalta, onko itsen ja muiden jaottelu järki- ja tunneihmisiin kehittävää vai olisiko jaottelu syytä unohtaa kokonaan.
Olenko minä järki- vai tunneihminen? Entä kumppanini tai läheiseni? Perhe- ja paripsykoterapeutti sekä erityistason seksuaaliterapeutti Jere Loikkanen Väestöliiton Terapiapalveluista on huomannut, että terapeutin vastaanotolla moni ottaa esille pohdintojaan näihin kysymyksiin.
– On mielenkiintoista, että kun järki- tai tunneihmiseksi identifioituneelta pyytää perusteluja asiasta, alkaa hän ajatella asiaa kokonaan uudestaan, Loikkanen sanoo.
Hänen kokemuksensa mukaan pohdinta johtaa melko usein samaan lopputulokseen.
– Järki-ihmiseksi itsensä nimenneet huomaavat, että he miettivät tunteita paljon enemmän kuin ovat kuvitelleet. Tunneihmiseksi itsensä nimenneet puolestaan rupeavat miettimään, että kyllä järki on paljon enemmän läsnä heidän elämässään kuin he olivat ajatelleet.
Lue myös: Vain elämää -tähti Cheek: ”Olen tunneihminen, mutta yritän suojella tunteitani järjellä”
Järki- vai tunneihminen? Älä kategorisoi muita, vaan tutkiskele ennen kaikkea itseäsi
Jos taas pyytää ihmiseltä perusteluja siitä, miksi hän pitää jotakuta toista järki- tai tunneihmisenä, johtaa se vain harvoin samanlaiseen pohdintaan.
Loikkanen kuitenkin muistuttaa, että ulkoisia seikkoja tarkastelemalla ei pysty sanomaan, kuka on järki- ja kuka tunneihminen. Kyse on ihmisen omasta kokemuksesta. Kukaan muu ei voi tehdä valintaa toisen puolesta.
– Kysymyksen siitä, onko järki- vai tunneihminen, pitäisikin olla ennen kaikkea itsetutkiskelun väline, ei tapa kategorisoida muita. Keskustelua aiheesta voi toki käydä niiden kanssa, jotka ovat valmiita tähän tutkimusmatkaan lähtemään mukaan.
Mitä järki- tai tunneihmisenä olo elämässäni ja ihmissuhteissani tarkoittaa? Mitä tunne- tai järki-ihmisenä haluan? Mikä minulle on tärkeää? Minkälaista elämää haluan elää? Minkälaisia ihmissuhteita haluan elämääni? Mistä pidän ja mistä en? Mitkä asiat erityisesti herättävät minussa tunteita? Mitä pelkään?
Esimerkiksi kumppanin, perheenjäsenen, ystävän tai ammattilaisen kanssa näiden asioiden pohtiminen järki- tai tunneihmiseksi identifioitumisen kautta voi Loikkasen mukaan olla hyvin hedelmällistä.
– Näkisin, että valinta on varsin tärkeä. Se, haluaako ihminen ajatella itseään tunneihmisenä vai järki-ihmisenä, kertoo hänen prioriteeteistaan ja arvoistaan eli esimerkiksi siitä, kuinka hyvä tai huono asia tunteiden näyttäminen tai rationaalisuus on.
Toisaalta Loikkasen mukaan puolueettomuus on sekin varsin hyvä valinta.
– On ihan ok, että pohdinnoissaan tulee siihen tulokseen, että järki ja tunne kulkevat elämässä aina varsin tasavertaisina käsi kädessä.
Arvojen ja prioriteettien lisäksi historia vaikuttaa identifioitumiseen
Ainoastaan arvot ja prioriteetit eivät määrää sitä, kokeeko ihminen olevansa järki- vai tunneihminen vai tasaisesti kumpaakin. Valintaan vaikuttavat Loikkasen mukaan myös ihmisen elämänhistoria, ihmissuhteet, lapsuudenperhe ja kaikki kokemukset.
”Ihminen voi muuttua niin kauan kuin hänessä on elämää.”
– Onko tunteellisuus nähty hyvänä vai huonona asiana? Entä onko järkeen perustuvien valintojen tekeminen tuottanut hyvää vai huonoa? Näillä kysymyksillä on aika paljon merkitystä, sillä lopulta kaikki kiteytyy hengissä säilymiseen eli siihen, selviydytkö elinympäristössäsi paremmin tunne- vai järki-ihmisenä.
Ei siis liene yllätys, että on hyvinkin mahdollista, että ihmisen kokemus siitä, onko järki- vai tunneihminen, voi muuttua elämänkokemusten tai esimerkiksi elämänkriisin myötä hetkellisesti tai jopa loppuelämäksi.
– Ihminen voi muuttua niin kauan kuin hänessä on elämää.
On muistettava, että jako järki- ja tunneihmisiin on yksinkertaistus
Loikkanen painottaa, että ei ole olemassa ihmisiä, jotka tekisivät kaikki päätökset vain tunteisiin tai järkeen perustien. Päätöksenteossa ovat aina mukana sekä järki että tunteet.
– Sanoisin, että kaikki ihmiset sijoittuvat todellisuudessa jonnekin järki- ja tunneihmisen välimaastoon. Kaikki ovat yksilöitä ja jokainen ihminen on tunteva olento.
On myös hyvä muistaa, että järjen ja tunteiden suhde ei ole niin yksinkertainen kuin usein tullaan nopeasti ajatelleeksi. Järki ja tunteet eivät välttämättä ole vastakohtia.
– On klassinen väite, että jos ei ole tunnetta, ei ole järkeä. Se siis tarkoittaa ajatusta siitä, että tunne synnyttää järjen. Tai voiko järki tuoda tunnetta? Sekin on hyvä kysymys.
Myös se, mikä herättää kussakin tunteita, on hyvin yksilöllistä.
– Tässä tämä jaottelu järki- ja tunneihmisiin ontuu. Järki-ihmiset voivat nimittäin olla hyvin tunteellisia asiasta, joka ei hetkauta tunneihmisestä erityisemmin.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous