Spontaani heittäytyy hetkeen – aikataulutitko elämäsi liiaksi?
Frank Martela uskoo, että ihmisten kyky olla spontaani on muutoksessa. Koronavirus pisti ihmisten arjen uusiksi ja muistutti, ettei asioita voi pitää itsestäänselvyytenä.
Filosofi Frank Martela uskoo, että koronavirus on saanut ihmiset katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.
Frank Martela uskoo, että ihmisten kyky olla spontaani on muutoksessa. Koronavirus pisti ihmisten arjen uusiksi ja muistutti, ettei asioita voi pitää itsestäänselvyytenä.
Suomalaiset ovat omaa tilaa arvostavia, hiljaisia ja harkitsevaisia ihmisiä. Tai ainakin monella on sellainen mielikuva, että kykyä olla spontaani ja heittäytyä hetkeen löytyy paremmin muilta eurooppalaisilta kuin meiltä.
– Kyllä sellainen mielikuva vähän on, että suomalaiset olisivat vähän enemmän sellaisia varovaisia varmistelijoita, jotka ajattelevat pitkän tähtäimen seurauksia, filosofi Frank Martela myöntää.
Martela uskoo mielikuvan ja piirteen juontavan juurensa suomalaisten historiaan.
– Pitkän talven maassa se on varmaan ennen ollut selviytymisstrategia. On täytynyt miettiä pitkän tähtäimen asioita, koska muuten talvella olisi nähnyt nälkää. Sieltä voi tulla sellainen vähän varovaisempi kulttuuri kuin joissakin muissa maissa.
Nykypäivän kiireinen ja hyvin pitkälle aikataulutettu arki vie myös tilaa siltä, että olisi mahdollista olla spontaani. Sitä Martela ei osaa sanoa, ovatko suomalaiset tänä päivänä spontaanimpia ja rohkeampia kuin ennen.
– Osittain ihmiset ovat varmaan jossakin mielessä spontaanimpia, mutta toisaalta olemme oman aikamme vankeja. Ennen oli enemmän suunnittelematonta aikaa ja tehtiin enemmän sen mukaan, mikä tuntui mielekkäältä. Tässä mielessä voisin jopa kuvitella, että tätä nykyä saattaa olla vähemmän sellaista toimintaa. Arki on kiireisempää, joten on vähemmän tilaa sellaiseen hetkeen tarttumiseen.
Spontaani persoona vaatii kehittyäkseen turvalliset olosuhteet
Ihmisen persoona vaikuttaa suuresti siihen, kuinka spontaani tai varauksellinen kukin on. Toiset ovat luonnostaan spontaaneja tilanteisiin tarttujia, toiset taas eivät koe tarvetta sellaiselle.
Myös turvallisuuden tunne voi vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten tekemiin päätöksiin.
– Spontaanius vaatii ehkä tietyllä tavalla sen, että perusturvallisuus on kunnossa. Olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka turvalliseksi olonsa ylipäänsä kokee ja sitä kautta siihen uskaltaako heittäytyä, Martela sanoo.
Korona uudisti arjen – tuliko sinustakin spontaani?
Erilaiset kriisit vaikuttavat usein siihen, miten ihmiset uskaltavat heittäytyä ja tarttua hetkeen. Koronaviruksen kaltaiset pandemiat muistuttavat ihmisiä siitä, että elämä on rajallista ja asioita ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Asioita ei välttämättä enää vatvotakaan loputtomiin, vaan ne halutaan tehdä nyt – ennen kuin on liian myöhäistä.
– Kyllähän tällaisella pandemialla voi olla sellainen vaikutus ihmisiin, että se saa tajuamaan elämän lyhyyden ja hetkeen tartutaan helpommin – vielä, kun olemme elossa.
Koronavirus pisti arjen kuviot uusiksi ja moni ei pysty enää tekemään asioita niin kuin normaalisti tekisi. Martela uskoo, että se sai ihmiset herkemmäksi kokeilemaan uutta ja katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.
– Tavallaan ihmiset eivät olekaan lukkiutuneita siihen perusarkeen, kun se perusarki onkin yhtäkkiä muuttunut. Se on varmaan herättänyt ihmiset arvostamaan niitä asioita, jotka ovat aiemmin olleet itsestään selviä, mutta nyt ne onkin viety pois.
Muista lukea myös nämä:
Joskus täytyy vain uskaltaa
Asioiden jatkuva analysoiminen ja vatvominen voi johtaa siihen, että tilaisuuksia menee elämässä ohi, kun asioihin ei uskalleta tarttua spontaanisti. Täysin spontaani tapa elää ei silti välttämättä ole hyvästä, vaan spontaaniuden ja suunnitelmallisuuden välille on hyvä hakea tasapainoa.
– Jos koko ajan heittäytyy ja antaa asioiden viedä, voi olla vaikea viedä pitkäjänteisiä asioita elämässään läpi. Toisaalta, jos elämä on liian suunnitelmallista, voi olla, että elämä itsessään menee vähän ohi. Siinä mielessä se on jonkinlaista tasapainon hakemista, että osaa elää sekä hetkessä että myös ajatella pidemmän ajan seurauksia, Martela sanoo.
Martelan mukaan kannattaakin aina miettiä, laiminlyökö tai rikkooko jo tehtyjä sitoumuksia, jos spontaanisti päättääkin tarttua hetkeen.
– Jos on luvannut tehdä jonkun työjutun tai kaverille jotain ja sitten ei teekään, koska heittäytyy hetkeen, on sillä negatiivisia ulkoisvaikutuksia.
Jos heittäytymisellä ei tule laiminlyöneeksi mitään, kannattaa hetkeen välillä vain tarttua. Joskus täytyy vain uskaltaa olla spontaani, antaa mennä ja katsoa mitä tapahtuu.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous