Onko sukupuolineutraaliudessa menty jo liian pitkälle? Asiantuntijat kertovat, vähätelläänkö vai liioitellaanko sukupuolen merkitystä
Sukupuoleen pitäisi suhtautua neutraalisti ja ihmisten tulisi saada itse määritellä itsensä, sanoo akatemiatutkija Tuija Huuki. Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkosen mielestä on lapsen ihmisoikeus olla joko poika tai tyttö.
Sukupuoleen pitäisi suhtautua neutraalisti ja ihmisten tulisi saada itse määritellä itsensä, sanoo akatemiatutkija Tuija Huuki. Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkosen mielestä on lapsen ihmisoikeus olla joko poika tai tyttö.
Onko sukupuolineutraaliudessa menty jo liian pitkälle?
Tuija Huuki: Kyllä ja ei. Kysyisin mieluummin, perustuuko sukupuolineutraalius uskomuksiin ja tunteeseen vai tutkimustuloksiin? Jos sukupuolineutraaliutta vaaditaan ymmärtämättä miksi, milloin ja miten sitä käytetään, se on sukupuolisokeutta eikä sukupuolitietoisuutta.
Jari Sinkkonen: Kyllä. Käsite on virheellinen, kun puhutaan lapsesta. Neutraalia lasta ei ole olemassakaan. Koko keskustelussa on lähdetty väärästä suunnasta eli katsotaan lopputulosta: sitä aikuista ihmistä, jolla on seksuaalisuus joko heterona, homona tai jonain siltä väliltä. Jokaisen ihmisen seksuaalisuus on aikuisena uniikki, mutta se ei liity mitenkään lähtösukupuoleen. Lapsen ihmisoikeus on olla joko poika tai tyttö.
Voiko biologisella sukupuolella selittää käyttäytymistä?
TH: Heikosti. Biologia on vain yksi osa ihmisen sukupuolta. Siihen, miten biologinen sukupuoli ilmenee, vaikuttavat jatkuvasti ympäristö, kulttuuri, kasvatus ja koulutus. Esimerkiksi antiikin Kreikassa mieheyden ihanne oli homoseksuaalinen ja barokin aikana miehisyyttä korostettiin vaatteilla, puutereilla ja korkokengillä. Sama biologia voi ilmetä aivan eri tavoin eri aikakausina. Siksi biologia yksin ei riitä käytöksen selittäjäksi.
JS: Pitkälle. Näkemykseni ei ole mielipide vaan pohjautuu massiiviseen tutkimusnäyttöön. Aivotutkimusten mukaan esimerkiksi poikien aivot kehittyvät myöhemmin kun tyttöjen. Ja jo yhdeksän kuukauden ikäiset pojat hamuavat leluista ne liikkuvimmat ja pörisevimmät. Aina on tietysti poikkeuksia, ja siksi syntyy se tunne, että eihän minun poikani ole tuollainen ollenkaan. Sukupuoli selittää kuitenkin selkeästi käyttäytymistä, kun otoskoko on riittävän suuri.
Vähätelläänkö sukupuolen merkitystä nykyään?
TH: Ei. Sitä valitettavasti käytetään epätarkasti luokiteltaessa ihmisiä. Raportoidaan, miten heikosti suomalaiset pojat menestyvät esimerkiksi PISA-tutkimuksissa. Niputetaan kaikki pojat häviäjiksi, vaikka tarkemmin katsottuna merkittävä osa pojista menestyy niin hyvin, että työelämässä he nappaavat taloudellisen ja poliittisen vallan. Tyttöjen älypotentiaalin taas annetaan näivettyä. Vaikka tytöt menestyvät hyvin koulussa, he putoavat aikuisiässä matalapalkka-aloille. Iso osa naisten potentiaalista saatetaan menettää, kun naiset luulevat, että tämä johtuu heistä itsestään, vaikka sitä on tuottamassa valtava koneisto jo lapsuudesta lähtien.
JS: Kyllä. Lapsi tarvitsee tiedon siitä, onko hän tyttö vai poika. Sukupuolen sisällä voi tietenkin olla valtavat variaatiot ja pojat ja tytöt voivat olla keskenään hyvin erilaisia. On hullunkurista, että vanhempien pitäisi puhdistaa mielensä lapsen sukupuolesta. Kyllähän me katsomme poikaa poikanamme ja tyttöä tyttärenämme. Ennemmin pitäisi ymmärtää, että on esimerkiksi rämäpäitä tyttöjä ja herkkiä poikia ja lisätä sillä tavoin suvaitsevaisuutta. Tällaiseen tärkeämpään asiaan ei voida puuttua, jos meillä on vain neutreja lapsia.
Pitäisikö sukupuolieroa häivyttää Suomessa enemmän Ruotsin tyyliin?
TH: Kyllä ja ei. Lapset voidaan kasvattaa jo kouluissa esimerkiksi unisex-vessoihin, ja miksei niitä voisi olla työpaikoilla? Baareissa ja ravintoloissa on sen sijaan ehdottomasti tarve eri vessoille, jotta humalaiset miehet eivät tule käpälöimään naisia.
JS: Ei. Se on surkuhupaisaa feikkiä. Apinoimme Ruotsia joka asiassa. Minua pännii ideologinen ja moralisoiva sävy keskustelussa. Ikään kuin vastakkain olisivat konservatiivit ja edistykselliset.
Pitäisikö suomen kielessä siirtyä sukupuolineutraalimpiin ilmauksiin?
TH: Kyllä. Tutkimuksissa on osoitettu, että mitä enemmän opettajat nimeävät koululaisia tytöiksi ja pojiksi, sitä voimakkaammin kasvaville lapsille alkaa rakentua jäykkä ja kapea kuva sukupuolista. Tytöille katsotaan kuuluvan kiltteys ja tunteellisuus, pojille rohkeus ja sparraajan ominaisuudet. Vahvat kielikuvat tuottavat vahvoja mielikuvia. Pahimmillaan se menee niin syvälle, että ihmiset ajattelevat ominaisuuksien johtuvan evoluutiosta.
JS: Ihan sama, jos se jotakin helpottaa. En usko poliittisesti korrektin kielen muuttavan kovin paljon mitään, mutta se on aikuisten välinen asia. Se ei ole manipulointia, kuten lasten kohdalla.
Pitäisikö kolmas sukupuoli hyväksyä syntymätodistuksiin?
TH: Ehdottomasti kyllä. Monensukupuolisuus, muusukupuolisuus ja intersukupuolisuus ovat kaikki luonnon vaihtelua, jota ilmenee kaikissa eläinlajeissa. Tiedämme kaikki ihmisiä, joiden ulkonäöstä on vaikea tulkita, onko hän mies vai nainen. Ihmisellä pitäisi olla kaikissa elämänvaiheissa oikeus määritellä itse itsensä.
JS: Ei. Se ei ole lapsen edun mukaista. En näe mitään järkeä siinä, että aikuinen ilmoittaa tyttö- tai poikalapsen olevan ”joku muu”. Lähtösukupuolia on kaksi. Me kasvattajina pidämme huolen siitä, että lapsi saa tulla sellaiseksi kuin haluaa. Jos hän myöhemmin kokee olevansa jotain muuta, se on täysin eri asia. On äärettömän harvinaista, että lapsen sukupuolta ei voi syntyessä yksiselitteisesti määrittää. Sillä ei ole mitään tekemistä neutraaliuskeskustelun kanssa.
Miksi tästä puhutaan juuri nyt?
TH: Sukupuolentutkimusta on tehty 40 vuotta. Tulokset osoittavat, että sukupuoli ei ole kahtia jakautunut. Sukupuolisokea suhtautuminen ja toiminta aiheuttavat ongelmia, ja ne on nyt nostettu näkyviksi.
JS: Tämä aihe nousee aika ajoin esiin, viimeksi 30 vuotta sitten, kun ensimmäinen kirjani ilmestyi. Nyt taustalla on varmaan Ruotsin keskustelu siitä, miten kamalaa on, kun heillä on eri persoonapronominit miehille ja naisille.
Minkä yhden asian haluaisit muuttaa nykyisessä keskustelussa?
TH: Sen, että ihmiset näkisivät ja ymmärtäisivät, miten paljon eriarvoisuutta ja väärinkohtelua kaavamaiset ja stereotyyppiset sukupuolimallit tuottavat maailmaan. Arkipäivän pikkuasioilla on oikeasti väliä, jotta muutos syntyy.
JS: Haluaisin lisätä ymmärrystä siitä, että anatominen, biologinen sukupuoli ja myöhempi seksuaalinen kehitys ovat eri asioita. Jos osattaisiin erottaa, mikä kuuluu lasten kehitykseen ja mitkä asiat aikuiset voivat keskenään päättää ja sopia, päästäisiin ehkä järkevämmille urille keskustelussa.
Kommentit
Sinkkonen puhuu täyttä asiaa!!! Itsekin olen feministi mutta en usko sukupuolineutraaliuteen ja siitä käytettävään jargoniin. Enemmistöä ei pidä pomppuuttaa marginaalisen porukan takia joss ollaan aikuisena hämmentyneitä siitä millaisiksi kokevat itsensä.
Minusta on lapsen hyväksikäyttöä ja heitteille jättöä alkaa tuputtaa sukupuolenvaihtoleikkauksia ja puberteettia estäviä hormoneja. Aikuiset tuputtaa sukupuolineutraaliutta lapsille ja minusta se on vahingollista. Pitäisi juurikin enemmän hyväksyä että on herkkiä poikia ja rasavillejä tyttöjä eikä alkaa leikellä heitä tai pistää hormoneja heihin. Suoraan sanottuna monet ihmiset jotka kokevat olevansa väärässä sukupuolessa kokevat edelleen sukupuolenkorjausleikkausten jälkeen olevansa vääränlaisia eli terapia hyödyttäisi enemmän kuin fantasiaan mukaan lähteminen ja lääketieteelliset toimenpiteet.
Edelleen haluan pitää naiserityiset tilat (vessat, pukukopit, saunat) biologisille naisille eikä kenelle tahansa joka väittää identifioituvansa naiseksi. Ne tilat on syystä naiserityisiä ja tarkoitettu turvallisiksi tiloiksi naisille. Yksittäinen vessakoppi voi olla unisex muttei isot naistenhuoneet.
Kommentit
Sinkkonen näyttää katsovan massaa ja keskiarvoja, vaikka kyse on yksilöistä ja tilan antamisesta. Näyttää siltä, että Sinkkonen mittelee joko vahingossa (tai tarkoituksella) luomansa olkiukon kanssa.
Tämä sukupuolineutraalisuus ja siihen sisältyvä sukupuolisensitiivisyys ei ole viemässä keneltäkään tilaa olla tyttö tai poika. Kyse on siitä, ettei lapsia tarpeettomasti niputeta ryhmään ”tytöt” tai ryhmään ”pojat”. Ei turhalla sukupuolittuneella puhuttelulla eikä tyrkyttämällä esimerkiksi vaatteita taikka leluja sukupuolittuneesti.
Massoja käsiteltäessä sukupuolittaminen on tarpeetonta; asiaan suhteen voi olla neutraali. Yksilötasolla on toisin; vahvistetaan lapsen käsitystä olla hyvä sellaisena kuin tämä on – koki tämä olevansa tyttö, poika tai jotain muuta.
Sinkkonen puhuu täyttä asiaa!!! Itsekin olen feministi mutta en usko sukupuolineutraaliuteen ja siitä käytettävään jargoniin. Enemmistöä ei pidä pomppuuttaa marginaalisen porukan takia joss ollaan aikuisena hämmentyneitä siitä millaisiksi kokevat itsensä.
Minusta on lapsen hyväksikäyttöä ja heitteille jättöä alkaa tuputtaa sukupuolenvaihtoleikkauksia ja puberteettia estäviä hormoneja. Aikuiset tuputtaa sukupuolineutraaliutta lapsille ja minusta se on vahingollista. Pitäisi juurikin enemmän hyväksyä että on herkkiä poikia ja rasavillejä tyttöjä eikä alkaa leikellä heitä tai pistää hormoneja heihin. Suoraan sanottuna monet ihmiset jotka kokevat olevansa väärässä sukupuolessa kokevat edelleen sukupuolenkorjausleikkausten jälkeen olevansa vääränlaisia eli terapia hyödyttäisi enemmän kuin fantasiaan mukaan lähteminen ja lääketieteelliset toimenpiteet.
Edelleen haluan pitää naiserityiset tilat (vessat, pukukopit, saunat) biologisille naisille eikä kenelle tahansa joka väittää identifioituvansa naiseksi. Ne tilat on syystä naiserityisiä ja tarkoitettu turvallisiksi tiloiksi naisille. Yksittäinen vessakoppi voi olla unisex muttei isot naistenhuoneet.
Kiitos, Jari Sinkkonen, kun jaksat vuodesta toiseen yrittää takoa järkeä ihmisten ja tämän yhteiskunnan rattaisiin!!! Nobelin ansaitsisit!
Olen aina pitänyt Sinkkosesta. Hänellä on maalaisjärkeä, mikä niin monelta on jäänyt unohduksiin.
Tämän jutun jälkeen arvostan Sinkkosesta vielä enemmän. Aiempi kommentoija Elisa osasi hienosti kiteyttää tämän. En siis käy toistamaan.
Hyvä keskustelu toimitukselta! Dos. Sinkkonen puhuu alan kokemuksella asiaa. Suomen kieli on sukupuolineutraalimpi jo sinänsä kuin ruotsi, joka jakaa ihmiset jo persoonapronomineilla, puhumattakaan saksasta, jolla on valmiina jo kolmaskin suku, neutri. Lisäksi saksassa puhutaan opettajattaresta, näyttelijättärestä jne, jollaiset ilmaisut suomi on jo aikapäiviä hylännyt. Miehen ja naisen, sonnin ja lehmän, oriin ja tamman, kukon ja kanan, pukin ja vuohen nimitykset ovat säilyneet eläinlajeista puhuttaessa eikä niistä voida luonnon antamina ominaisuuksina luopua. Virkamieskieltämme onkin siivottu: poliisimiehistä, palomiehistä, puhemiehistä jne. niin, että suomi on sukupuolisesti riittävän neutraali. Kielen ilmaisuihin liittyy aina merkityksiä, joista ei aina muotoja poistamalla voida päästä. On muutettava sisältöjä: opetettava yliopistossa, koulussa, päiväkodissa ja kotona, että vain taivas on rajana kaikille. Sama kenttä on avoinna sekä miehille että naisille. Miesten ja naisten tehtäviä on tulkittava luovasti ja ennakkoluulottomasti – päiväkodeissa ja kouluissahan tästä vastaavat enimmäkseen naiset! (Enemmistö opettajista on naisia, koska naisilla on yleensä miehiä paremmat arvosanat niihin tehtäviin ja he sivuuttavat kaksilahkeiset hakuprosesseissa.) Vanhempien ohella opettajat ja opot ovat paljon tulevaisuuden vartijoina. Kiinan pieni suuri mies Deng Xiaoping sanoi aikoinaan, että ”käytäntö on totuuden ainoa kriteeri”, ja jotain asiasta hänkin tiesi.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous