Onko terapiasi ajanhukkaa – näin tunnistat huonon terapeutin

Nykyään moni uskaltautuu jo hakemaan apua terapeutin pakeilta. Vaan entäs jos vastapäätä istuukin epäpätevä ”terapeutti”? Asiantuntija listasi viisi vihjettä, joiden pitäisi saada hälytyskellot kalkattamaan.

Hyvän psykoterapeutin vastaanotolle voi kantaa ihan kaikki mieltä painavat asiat. Psykoterapeutti auttaa suhtautumaan huoliin ja itseen uudella tavalla. Parhaassa tapauksessa terapia eheyttää ja lisää empatiaa niin itseä kuin muitakin kohtaan.

Aina näin ei kuitenkaan käy.

– Epäpätevän terapeutin luona tuhlaa aikansa ja rahansa. Pahimmassa tapauksessa hoito voi aiheuttaa lisähämmennystä ja ahdistusta, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen.

Terapiassa ollaan tekemisissä niin herkkien asioiden kanssa, että on todellakin väliä sillä, millaisen terapeutin valitsee.

Tuomo Tikkasella on tarkka käsitys siitä, millainen on hyvä psykoterapeutti:

– Hän on hyvin koulutettu ja hänen kanssaan asiakkaalle tulee olo, että tässä on luotettava ja hyvin kommunikoiva ihminen, jonka kanssa voin sopia terapiastani sekä sen tavoitteista.

Tikkasen mielestä terapeutille plussaa on myös elämänkokemus.

Entä milloin on syytä epäillä, että terapeutti ei ole se oikea? Tai edes pätevä? Tikkasen mukaan hälytyskellojen pitäisi soida ainakin seuraavissa tapauksissa:

1. Ensivaikutelma on huono

Ensivaikutelman merkitystä ei kannata väheksyä.

Tikkanen sanoo, että psykoterapiaprosessi alkaa yleensä muutaman arviointikerran jälkeen. Niistä kannattaa ottaa kaikki irti.

– Arvioinnilla tarkoitan molemminpuolista arviointia. Sitä, että myös asiakas arvioi, onko tämä henkilö sellainen, että hänen kommunikaatiotavastaan ja tyylistään olisi minulle apua. Ja haluanko jakaa asioita juuri hänen kanssaan.

– On kamalaa, jos asiakkaalle tulee tunne, että terapeutilta joutuu salaamaan jotakin!

Tikkasen mielestä huono ensivaikutelma kannattaa ottaa todesta.

– Hienoilla tutkinnoilla ei ole mitään merkitystä, jos yhteistyö ei toimi.

Kuntien terveyspalveluissa valinnanvapautta ei välttämättä ole. Aina psykoterapiapalveluita ei ole edes tarjolla.

2. Puhut terapeuttisi kanssa vain niitä näitä

Aina asiakas-terapeuttisuhde ei toimi hyvän alunkaan jälkeen.

Mikäli hoito ei tunnu etenevän ja terapeutin kanssa puhuu vain niitä näitä, asia kannattaa ottaa puheeksi terapeutin kanssa.

– Voi vaikka sanoa, että minulla on nyt sellainen tunne, ettei asia etene. Terapeutilta voi kysyä, olemmeko vain jumiutuneet tähän asiaan vai olemmeko kokonaan harhautuneet puhumasta asioista, jotka auttaisivat minua.

Reaktio tällaiseen kysymykseen paljastaa Tikkasen mielestä paljon terapeutin ammattimaisuudesta:

– Ammattimainen terapeutti antaa kritiikkiin asiallisen vastauksen.

Mutta entä jos terapia tuntuu pahalta? Ihmisellä on taipumus vastustaa asioita, jotka vaativat psyykkistä vaivannäköä. Mistä siis tietää, onko kyseessä prosessiin kuuluva vastustus vai se, ettei terapeutti ole oikeanlainen?

– Kun puhutaan herkistä ja aroista asioista, voi tulla tunne, että terapia on helpompi jättää kesken. Yleensä, kun käsitellään häpeän, syyllisyyden ja pettymyksen tunteita, ollaan ytimessä, eikä terapiaa pidä ainakaan silloin lopettaa.

3. Terapeuttia ei mainita Valviran rekisterissä

On terapeutteja ja terapeutteja. Osa ammattinimikkeistä on suojattuja eli niiden käyttäjiltä vaaditaan tietyt opinnot tai tietyn tutkinnon suorittaminen. Osaa nimikkeistä saa käyttää kuka tahansa sellaiseksi julistautuva. Esimerkiksi psykoterapeutti on suojattu nimike, yksilöterapeutti sen sijaan ei ole.

– Terapeutti-nimike ei ole tae yhtään mistään, Tikkanen sanoo.

Terapeutin nimikkeeseen kannattaa kiinnittää huomiota jo terapeuttia valitessa mutta viimeistään silloin, jos terapeutin ammattitaito epäilyttää.

– Terapeutin nimikesuojaus on helppoa tarkistaa Valviran Terhikki-rekisteristä, joka on verkko-osoitteessa julkiterhikki.valvira.fi.

4. Et löydä rekisteristä kuin psykoterapeutin tutkinnon

Terhikistä voi tarkistaa myös toisen asian: psykoterapeutin pohjakoulutuksen.

Tikkasen mielestä terapeutilla olisi hyvä olla terveydenhuollon pohjakoulutus, sillä psykoterapiakoulutus on vain täydennyskoulutus.

Jos Valviran rekisteristä käy ilmi, että henkilö on vain psykoterapeutti, hän ei ole peruskoulutukseltaan terveydenhuollon ammattihenkilö.

– Psykoterapeutti voi silloin olla pohjakoulutukseltaan vaikka näyttelijä tai vakuutusvirkailija.

5. Et löydä terapeutin tutkinnosta lisätietoa

Pitkät koulutukset suorittanut, ammattiaan harjoittava, asiakkaidensa ja kollegoiden luottamusta nauttiva terapeutti ei kätke kynttiläänsä vakan alle.

Jos terapeutin pätevyys mietityttää, kannattaakin katsoa, löytyykö terapeutista ja tämän tutkinnosta mitään tietoa internetistä.

– Jos Valviran rekisterissä tai esimerkiksi terapeutin nettisivuilla ei ole mitään faktaa asiasta, hälytyskellojen tulisi soida.

Lue lisää: 

Yhden käyntikerran terapia muuttaa käsityksesi terapiasta – psykoterapeutti Ben Furman: ”Jo päätös lähteä keskustelemaan jostain henkilökohtaisesta ongelmasta on merkityksellistä”

Tankotanssin maailmanmestari Oona Kivelä: ”Terapia auttoi minut eroon tunnesyömisestä”

Milloin voi lopettaa terapian? Psykoterapeutti vastaa

Näistä miehet puhuvat psykoterapiassa: addiktioista, seksuaalisesta haluttomuudesta ja yleisestä mielenkiinnon puutteesta