Itsetuntemus

Osa hakeutuu elämäntapavalmennukseen, vaikka ongelmien hoito vaatisi oikeasti terapiaa: ”Psykoterapian tarvetta voi olla joskus vaikea tunnistaa”

Moni ostaa hyvinvointinsa tueksi valmennusta life coachilta, ravintovalmentajalta tai hyvinvointiasiantuntijalta. Tiedenaisten Heidi Kinnunen muistuttaa, ettei laadukaskaan valmennus yksinään riitä mielenterveysongelmien hoitamiseen.

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
Istock

Kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin on monelle yhä korkea.

Moni ostaa hyvinvointinsa tueksi valmennusta life coachilta, ravintovalmentajalta tai hyvinvointiasiantuntijalta. Tiedenaisten Heidi Kinnunen muistuttaa, ettei laadukaskaan valmennus yksinään riitä mielenterveysongelmien hoitamiseen.

”Älä osta valmennusta, jos oikeasti tarvitsisit terapiaa”, ravitsemusasiantuntija (TtM), tohtorikoulutettava, somevaikuttaja ja Tiedenaiset-yhteisön perustajajäsen Heidi Kinnunen, 28, kirjoitti alkuvuodesta Instagram-julkaisussaan.

Somepostauksen taustalla oli Heidin omassa ravitsemusasiantuntijan työssään tekemä havainto: toisinaan ihmiset hakeutuvat ravitsemus-, hyvinvointi- tai elämäntapavalmennukseen, vaikka taustalla olisi tarve mielenterveysongelmien hoitamiselle siihen koulutetun ammattilaisen kanssa.

– Olen ravitsemusvalmennuksia tehdessäni huomannut, että joskus asiakas tarvitsisi valmentajan sijaan esimerkiksi psykoterapeutin tai psykologin apua. Valmennuksesta on voitu lähteä hakemaan helppoja ratkaisuja haasteisiin, joiden taustalla on todellisuudessa masennusta, ahdistuneisuutta, tunnesäätelyn vaikeuksia tai käsittelemättömiä traumoja, hän sanoo.

Asiantunteva valmentaja tunnistaa oman osaamisensa rajat

Mistä tietää, tarvitseeko valmennuksen lisäksi mielenterveysapua?

– Oman kokemukseni perusteella psykoterapian tarvetta voi olla joskus vaikea tunnistaa, mutta mielenterveysammattilaisen puoleen pitäisi mielestäni kääntyä ainakin silloin, jos valmennuksesta huolimatta kärsii pitkään jatkuneesta psyykkisestä pahoinvoinnista tai itsetuhoisista ajatuksista. Hälytysmerkkinä pitäisin myös sitä, jos olo on valmennuksen jälkeen entistä huonompi, Heidi pohtii.

Hänen mukaansa hyvä valmentaja tunnistaa oman osaamisensa rajat ja uskaltaa ohjata asiakkaansa tarvittaessa esimerkiksi psykoterapiaan.

– Jos puheilleni hakeutuu henkilö, jonka syömiseen liittyvien haasteiden taustalla saattaisi mielestäni olla syömishäiriö, on tehtäväni kannustaa hänet oikeanlaisen avun piiriin. Joskus valmennusta voidaan jatkaa psykoterapian rinnalla.

Heidi kokee, ettei tehtävä aina ole valmentajalle helppo.

– Oma huoleni on, että jos kokematon tai kouluttautumaton hyvinvointi-, ravinto- tai elämäntapavalmentaja ei tunnista oman osaamisensa rajoja, voi hyvääkin tarkoittava toiminta joskus jopa pahentaa mielenterveysoireilua.

Heidi Kinnunen
Hyvä valmentaja tunnistaa oman osaamisensa rajat, Heidi Kinnunen sanoo. Kuva: Nita Vera.

Joskus valmentaja voi olla myös terveydenhuollon ammattilainen

Heidin mukaan erilaisista valmennuksista voi olla hyötyä silloin, kun kyse on valmennuksella ratkaistavista pulmista.

– Esimerkiksi ruokarytmin ja monipuolisemman syömisen opettelu, paremman kyykkytekniikan metsästys, omien tavoitteiden kirkastaminen tai hyvinvoinnin lisääminen voivat olla valmennukseen sopivia teemoja. Mutta jos kyse on sairauden hoidosta, on se aina terveydenhuollon ammattilaisen asia.

Periaatteessa kuka tahansa voi kutsua itseään life coachiksi tai valmentajaksi, mutta toisaalta valmentaja voi olla myös pitkälle kouluttautunut ammattilainen.

– Mielestäni tärkeintä on tietää, millainen koulutustausta valmentajalla on. Laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt löytyvät virallisista tietokannoista, joka ovat kaikkien käytettävissä. Myös esimerkiksi psykologi, yliopistokoulutettu ravitsemusasiantuntija tai lääkäri voivat toimia valmentajina.

Mielenterveysasioista puhutaan yhä enemmän, mutta kynnys hakea apua on usein silti korkea.

– Moni tuntuu ajattelevan, etteivät omat ongelmat ole vakavia muiden huoliin verrattuna. Lisäksi meillä ihmisillä on luontainen taipumus vältellä vaikeiksi kokemiamme asioita, minkä vuoksi mielenterveysavun hakemista saatetaan lykätä, Heidi miettii.

Psykoterapian aloittaminen vaatii voimavaroja ja sitoutumista, eikä itselle sopivan psykoterapeutin löytäminen ole aina helppoa.

– Mielenterveysavun hakeminen erilaisista valmennuksista voi tuntua psykoterapian aloittamista helpommalta, sillä valmennuksiin liittyy vähemmän stigmaa. Suurimpana haasteena näen kuitenkin mielenterveyspalveluiden rajallisen saatavuuden tai korkean hinnan helposti saatavilla oleviin valmennuksiin verrattuna.

Lue myös: Nettiterapian voi aloittaa viikon sisällä lähetteen saapumisesta – näin ilmainen palvelu toimii

Heidi on opetellut psykoterapiassa itsemyötätuntoa

Heidi on itse hyötynyt sekä valmennuksista että psykoterapiasta.

– Psykoterapeutilta saatu keskusteluapu on toiminut minulle työkaluna itsemyötätunnon, vaikeiden tunteiden käsittelyn sekä haitallisten ajatus- ja toimintamallien tunnistamisen harjoitteluun. Psykoterapiaprosessiani tukevat säännölliset käynnit psykofyysisessä fysioterapiassa, jonka avulla syvennetään mielen ja kehon yhteyttä.

Hän kokee, että keskusteluapu on auttanut jäsentämään omia tunteita ja ajatuksia.

– Olen sitä mieltä, että apua olisi hyvä hakea jo ennen kuin asiat menevät päin mäntyä. Jos arki tuntuu valmennuksesta huolimatta harmaalta tai takkuiselta, voi keskustelu mielenterveysammattilaisen kanssa olla seuraava järkevä askel.

Artikkelin asiantuntijana toimi myös PsT, psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi Thea Strandholm Mehiläisestä sekä HUS Psykiatrian IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen ylilääkäri Suoma Saarni.

X