Ovatko aistisi tavallista herkemmät? Näin tunnistat aistiherkkyyden

Aistiherkkyys saa ihmisen kokemaan aistitiedon voimakkaasti. Aistiherkkä ihminen voi saada suurta mielihyvää erilaisista hajuista, mauista, äänistä, kosketuksesta ja kuvista tai kokea ne hyvin epämiellyttävinä.

Aiheuttavatko erilaiset äänet sinussa voimakkaita tuntemuksia, tuottaako värien harmonia sinulle nautintoa tai haistatko helposti hienovaraisetkin tuoksut?

Aistiherkkä ihminen aistii aistitietoa voimakkaammin ja tarkemmin kuin muut ihmiset. Hän havaitsee helposti pienetkin vivahteet, joita vähemmän herkkä ihminen ei välttämättä tule lainkaan huomanneeksi.

Aistiherkkyys eli aistitiedon käsittelyn herkkyys on erityisherkkyyden fyysinen muoto. Aistiherkillä ihmisillä on herkästi reagoiva ja aistiärsykkeitä syvällisesti käsittelevä hermojärjestelmä. Kyse ei siis ole paremmista aisteista, kuten tavallista paremmasta kuulo- tai hajuaistista, vaan herkkyydestä käsitellä aistitietoa. Noin 15–20 prosenttia ihmisistä on aistiherkkiä ja aistiherkkyyttä esiintyy yhtä paljon naisilla ja miehillä.

On yksilöllistä, mitkä aistiärsykkeet aistiherkkä ihminen kokee voimakkaimmin. Yksi saattaa olla herkempi hajuille ja toinen äänille. Aistiherkkyyden ilmenemismuotoja ovat:

Tuoksuherkkyys

Tuoksuherkkä ihminen haistaa miedotkin tuoksut ja tunnistaa herkästi erilaisia vivahteita. Miellyttävät tuoksut herättävät hänessä nautintoa, mutta epämiellyttävät hajut voivat aiheuttaa jopa pahoinvointia. Neutraalit tuoksut ja hajustamattomat pesuaineet sopivat tuoksuherkälle usein paremmin kuin vahvasti hajustetut tuotteet.

Ääniherkkyys

Äänille herkkä ihminen kokee äänet voimakkaasti ja on tarkka havaitsemaan hiljaisiakin ääniä. Lempimusiikki tai miellyttävä puheääni voivat aiheuttaa ääniherkässä kylmiä väreitä ja nautintoa, kun taas hälinä, hälytysajoneuvojen sireenit ja muut kovat äänet voivat tuntua hyvin epämukavilta.

Näköherkkyys

Visuaalisesti herkkä ihminen on tarkkanäköinen ja huomaa usein pienetkin yksityiskohdat. Toisiinsa sointuvat sävyt ja esteettiset elämykset tuottavat hänelle mielihyvää. Sen sijaan sekava ympäristö, kirkkaat ja välkkyvät valot ja likaisuus voivat herättää ahdistusta.

Tuntoherkkyys

Tuntoherkkä ihminen aistii herkästi kosketuksen ihollaan. Pehmeän vaatteen materiaali voi tuntua hänestä ihanalta ja miellyttävältä, kun taas kova ja kiristävä kangas voi saada olon hyvin epämukavaksi. Tuntoherkkä aistii usein herkästi myös lämpötilojen vaihtelut sekä nauttii liikunnan aikaansaamista tuntemuksista kehossaan.

Makuherkkyys

Makuherkkä ihminen saa voimakkaita tuntemuksia mauista, ja herkulliset maut tuottavat hänelle suurta nautintoa. Sen sijaan pahanmakuisen ruoan syöminen voi olla hänelle täysin mahdotonta.

Makuherkkä ihminen on myös herkkä tunnistamaan erilaisia makuja. Hän maistaa helposti, jos ruoassa on jokin sivumaku tai jos lempiruokaa ei ole valmistettu samaan tapaan kuin aiemmin.

Aistiherkkyys on ominaisuus, ei häiriö

Aistiherkkyydessä ei ole kyse ongelmasta, kuten yliherkkyydestä tai allergiasta, vaan ominaisuudesta. Aistiherkkä ihminen voi kuitenkin kuormittua voimakkaista ärsykkeistä: ääniherkkä ihminen saattaa ahdistua kovista äänistä ja tuoksuherkkä voi tulla voimakkaasta hajuvedestä pahoinvoivaksi.

Jos aistiärsykkeet koetaan hyvin häiritsevinä ja ne haittaavat arkea, kyseessä voi olla aistiherkkyyden sijaan aistitiedon käsittelyhäiriö eli aistiyliherkkyys. Aistiyliherkkyys liittyy usein autismiin.

Lähteet: Eristyisherkän elämää ja Heli Heiskanen: Herkkyyden voima  – opas omannäköiseen elämään (Origonova, 2016)

Lue myös:

Erityisherkkä vai sittenkin yliherkistynyt? Herkkyys voi olla synnynnäistä tai opittua

Tuoksuyliherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia – näistä oireista tunnistat

Testaa, oletko erityisherkkä