Itsetuntemus

Päälle puhuja harvoin tarkoittaa pahaa – tällaisen viestin päälle puhuminen antaa ja näin tavasta pääsee eroon

Jokainen tietää, miten turhauttavalta tuntuu, kun joku keskeyttää puhumalla päälle. Mutta mistä päälle puhumisessa oikeasti on kyse ja mitä tavalle kannattaa tehdä?

Teksti:
Anniina Nirhamo
Kuvat:
Istock

Hei, mulla oli juttu kesken!

Jokainen tietää, miten turhauttavalta tuntuu, kun joku keskeyttää puhumalla päälle. Mutta mistä päälle puhumisessa oikeasti on kyse ja mitä tavalle kannattaa tehdä?

Päälle puhuja tarkoittaa harvoin olla epäkunnioittava.

Itse asiassa päälle puhumista tapahtuu tutkimusten mukaan usein tilanteissa, joissa toinen on innostunut puhuttavasta aiheesta ja haluaa ilmaista samanmielisyytensä. Silloin päälle puhumisessa ei ole kyse keskeyttämisestä tai siitä, ettei kunnioittaisi toista, vaan se on oikeastaan positiivista päälle puhumista.

– Silloin päälle puhumisella kannustetaan puhujaa jatkamaan tai halutaan kertoa, että on kokemusta samasta asiasta, kertoo viestinnän ylipistonlehtori Leena Mikkola Jyväskylän yliopistosta.

Negatiivista päälle puhuminen on silloin, jos sen tarkoituksena on keskeyttää toinen ja ilmaista, että se mitä toinen sanoo, on tyhmää tai turhaa. Puhujalle syntyy kokemus, että se mitä hän sanoo ei ole tärkeää eikä häntä ei arvosteta.

Mieti, miksi keskeytät

Jos huomaat puhuvasi toistuvasti muiden päälle, kannattaa miettiä, mistä tavassa on pohjimmiltaan kyse.

– Tärkeintä on tiedostaa, että on sellainen tapa ja miettiä, onko se tarkoituksellista vai ”vahinko”. Onko päälle puhuminen aidosti maneeri vai haluatko dominoida keskustelua, Mikkola neuvoo.

Omaa viestintäkäyttäytymistä ei välttämättä edes tajua, ennen kuin joku siitä huomauttaa. Kun tiedostaa, että itsellä on tapana keskeyttää muiden puhetta, voi sen jälkeen havainnoida omaa vuorovaikutuskäyttäytymistä.

Huomaa, miten muut reagoivat

Vuorovaikutustilanteissa on aina kyse paitsi siitä, mistä puhutaan, myös siitä, miten puhutaan. Teemme jatkuvasti tulkintoja ihmisten suhtautumisesta tilanteeseen. Keskustelussa pitäisikin koko ajan tiedostaa omaa osallistumista ja kiinnittää huomiota siihen, miten ihmiset reagoivat sanomisiisi.

Mikkola kertoo, että on itse joutunut opettelemaan sitä, että malttaisi odottaa omaa puheenvuoroaan. Hän sanoo, että itsensä pitää ottaa kiinni niistä tilanteista, kun huomaa keskeyttävänsä toisen puheen.

– Usein päästän jotain suustani, mutta sitten keskeytän sen ja sanon että anteeksi, jatka vain. Olen opetellut ilmaisemaan sen, että huomasin, että puhuin päällesi.

Kun osoittaa, että huomaa mokansa, tilanne tulee korjattua. Silloin toisen ei tarvitse loukkaantua eikä tilanne määrittele keskustelua. Voi myös keskittyä kannustamaan puhujaa sanattomasti esimerkiksi nyökkäämällä ja hymyilemällä.

X