Itsetuntemus

Piia, 41, luki lehdestä vaatimattoman kahden rivin ilmoituksen ja löysi unelmatontin maalta – ”Olemme tulleet kotiin”

Kun Piia Aaltonen, mies, esikoinen ja kissat saapuivat näyttöön, perhe näki heti laitumen kotieläinhaaveilleen. Lampaista lähti myös idea oman yrityksen perustamiseen.

Teksti:
Terhi Harper
Kuvat:
Suvi Elo, Haastateltavan Kotialbumi

Pihapiiri, jossa on tilaa kotieläimille, oli Piialle unelmien täyttymys.

Kun Piia Aaltonen, mies, esikoinen ja kissat saapuivat näyttöön, perhe näki heti laitumen kotieläinhaaveilleen. Lampaista lähti myös idea oman yrityksen perustamiseen.

Jo parikymppisenä Raumalta kotoisin oleva Piia Aaltonen, 41, tiesi muuttavansa vielä kerrostalosta maalle omakotitaloon. Niin Piian kuin puolisonkin haave oli oma talo ja iso tontti, jossa mahtuisi myös pitämään eläimiä.

Vuonna 2004 Piian odottaessa pariskunnan toista lasta hän bongasi Keltaisesta Pörssistä vaatimattoman kahden rivin ilmoituksen myytävänä olevasta tontista Paimion maaseudulla.

– Saavuimme katsomaan paikkaa ja kun purkauduimme autosta ulos – minä, mies, esikoinen ja kaksi kissaa – tuntui heti siltä, että olemme tulleet kotiin. Viehättävä kapea hiekkatie päättyi tiheään metsään, ja toisella puolen tonttia avautui peltolaidun, jolle lampaat mahtuisivat käyskentelemään.

Koti räätälöitiin perheen tarpeisiin.

Kului vielä neljä vuotta ennen kuin perheen koti Preitilään valmistui. Pariskunta halusi kerryttää rauhassa pesämunaa ennen rakennusprojektin aloittamista.

– Suunnittelimme talon tismalleen omiin tarpeisiimme. Jokaisen tontilta kääntämämme kivenkin olemme asetelleet istutuksien ympärille kuten itse olemme halunneet.

Maalaisromantiikkaa – ja loputon lista hommia

Piia muistaa vieläkin hyvin heinäkuun päivän vuodelta 2008 – miten hyvältä tuntui, kun ensimmäistä kertaa rakennukselta ei tarvinnut lähteä yöksi pois.

Nyt pihapiiriä asuttavat ihmisten lisäksi kainuunharmaslampaat, maatiaiskanat, kissat sekä koira. Yhdessä tilan piharakennuksista Piia pyörittää villalankoihin ja -asusteisiin keskittynyttä verkkokauppaansa.

Yritysidea lähti omista lampaista, joista villaa kertyi aimo kasa.

Vuosien asumisen jälkeen parasta asuinpaikassa on yhä samana säilynyt luonnonrauha. Kesken työpäivän Piia voi astua hetkeksi ulos, pysähtyä kuuntelemaan hiljaisuutta ja seurata palokärjen lentoa taivaankaarella.

Maaseudun parhaita puolia ovat tila ja rauha.

Romanttista väitettä alati leppoisasta maalaiselämästä Piia ei silti allekirjoita. Yrittäjyyden lisäksi arkeen kuuluu loputon lista hoidettavia asioita.

– Polttopuiden hakkaaminen, aitauksien ja laidunten kunnostaminen ja eläinten ruokinta ovat omanlaisensa kuntosali. Sadonkorjuun aikaan kannan puutarhasta ja kasvimaalta keittiöön ämpärikaupalla vihanneksia, marjoja ja sieniä.

Vaikka puuhaa on paljon, se tuo Piian mukaan arkiliikunnan lisäksi hyvää vastapainoa tietokoneen ääressä työskentelylle. Mieli tuulettuu, kun käsillä tehdessä voi ajatella muita juttuja.

Talvisaikaan maaseudulle laskeutuu pimeys, kun kaupungin valot ovat kaukana. Jos mielii lähteä lenkille, otsalamppu on edellytys tiellä pysymiselle. Metsän tummuus ei pelota Piiaa, tähdet ja kuukin erottuvat pimeällä paremmin.

Kun lumi sataa metrin mittaiseksi kinokseksi, ystävyys- ja avunantosopimus lähellä asuvan maanviljelijän kanssa on osoittautunut kullan arvoiseksi, sillä naapuri on tarvittaessa ajanut traktorillaan apuun.

– Maalla asuessa naapurisovulla on iso merkitys. Uskon, että tähän voi myös vaikuttaa paljon itse. Välit kaikkiin pysyvät hyvinä, kun olemme tekemisissä ja autamme toinen toistamme.

X