positiivinen stressi
Työ saa aiheuttaa hetkellisesti stressiä: siitä voi olla jopa hyötyä.
Itsetuntemus

Positiivinen stressi innostaa ja aktivoi – näin erotat sen haitallisesta ja tunnistat, kummasta on kyse

Kaikki stressi ei ole haitallista. Hyvä stressinhallinta ei tarkoita stressin välttämistä, sillä stressistä on myös hyötyä.
Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Sana ”stressi” aiheuttaa monissa ihmisissä lähinnä negatiivisia mielikuvia: kiireen tuntua, ahdistusta ja kireää mieltä. Tosiasiassa stressi ei ole pelkästään kielteinen juttu: hyödyllinen, positiivinen stressi auttaa ihmistä suoriutumaan tehtävistään. Päivän aikana saa esiintyä stressiä, kunhan sitä on sopivassa määrin, todetaan Riku Aallon ja Satu Tuomisen kirjassa Stressitasapaino – Parempaa elämää pidempään (Docendo 2022).

Stressin tehtävänä on aktivoida ja kasvattaa ihmisen toimintavalmiutta tarvittaessa, kuten silloin, jos liikenteessä on tehtävä äkkijarrutus. Pieni paine auttaa myös tarttumaan toimeen ja saamaan hommat valmiiksi.

Jos elämässä ei ole lainkaan haasteita aiheuttavia tilanteita ja päivät koostuvat pelkästä olemisesta, se voi alkaa vähitellen kääntyä itseään vastaan. Puhutaan myös niin sanotusta alistressistä. Ihminen ei Aallon ja Tuomisen mukaan tule onnelliseksi sohvalla makoilemalla vaan olemalla aktiivinen: tekemällä ja osallistumalla.

Positiivinen stressi voi auttaa saavuttamaan omia unelmia

Haitallisen ja hyödyllisen stressin erottaa siitä, että positiivinen stressi on lyhytkestoista ja ihmistä innostavaa ja aktivoivaa. Se ei myöskään jää päälle, vaan ihminen pystyy palautumaan stressistä levossa. Myönteistä stressiä voi aiheuttaa niin itselle mielekäs työ kuin harrastuskin, joka saa ylittämään tai haastamaan itsensä.

Positiivisesta stressistä voi olla hyötyä myös pitkällä tähtäimellä. Omien unelmien ja tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia ponnistelua ja hetkellistä epämukavuusalueella olemista mutta palkita  jälkikäteen. Haastavaan tilanteeseen joutuminen voi myös kasvattaa omaa sietokykyä: seuraavalla kerralla sama tilanne ei enää stressaakaan yhtä paljon.

Toisaalta positiivinen stressi voi myös kuormittaa, jos sitä on liikaa, ja mielekkään tekemisen vuoksi esimerkiksi syöminen, nukkuminen ja muu elämä kärsivät.

Mistä tunnistaa, että elämässä on sopivasti stressiä?

Hyvä stressinhallinta ei tarkoita stressin välttämistä.

Jatkuva ja kuormittava stressi aiheuttaa ongelmia, mutta niin myös täysi haasteiden puuttuminen. Työ, josta puuttuvat merkityksellisyys, mielekkäät työtehtävät ja kehittymisen mahdollisuus, voi johtaa uupumusta muistuttavaan tilaan, tylsistymiseen ja kyllästymiseen eli boreoutiin ja jopa masennukseen.

On tärkeää, että stressiä aiheuttavia tilanteita on omassa elämässä itselle sopivassa määrin ja että aikaa jää myös palautumiselle.

Mutta mistä sitten tunnistaa, onko elämässä liikaa, liian vähän vai sopivasti stressiä?

Poimimme Stressitasapaino-kirjasta seitsemän merkkiä:

  • Stressi ei jää työpäivän jälkeen päälle eikä estä palautumista.
  • Ehdit nukkua riittävästi, keskimäärin 7–9 tuntia vuorokaudessa.
  • Päivääsi jää riittävästi aikaa palautua työstä. Sinulla on aikaa rentoutumiselle ja mukaville asioille.
  • Koet olosi suorituskykyiseksi.
  • Elämä tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä.
  • Kestät hetkellistä kovempaa kuormitusta.
  • Et koe oireita, joita haitallinen stressi voi aiheuttaa, kuten päänsärkyä, vatsakipuja, uniongelmia, uupumusta, rytmihäiriöitä, ärtyneisyyttä, muistihäiriöitä, masennusta, päihteiden käyttöä ja parisuhdeongelmia.

Lähde: Riku Aalto & Satu Tuominen: Stressitasapaino – Parempaa elämää pidempään (Docendo 2022).

X