Itsetuntemus

Unohda itsetunnon vahvistaminen – nämä kolme oivallusta auttavat kehittämään itsemyötätuntoa, ja se on paljon tärkempää

Itsemyötätuntoa tarvitaan erityisesti silloin, kun kohtaamme vaikeuksia tai löydämme itsestämme puutteita, sanoo psykologi Arto Pietikäinen.

Teksti:
Linda Martikainen
Kuvat:
Istock

Itsemyötätuntoinen kohtelee itseään samoin kuin parasta ystäväänsä.

Itsemyötätuntoa tarvitaan erityisesti silloin, kun kohtaamme vaikeuksia tai löydämme itsestämme puutteita, sanoo psykologi Arto Pietikäinen.

Psykologi Arto Pietikäisen uusin kirja Joustava mieli ja hyvän itsetunnon abc (Duodecim) kehottaa harjoittamaan psykologista joustavuutta, itsemyötätuntoa ja empatiataitoja.

Mitä psykologinen joustavuus tarkoittaa?

Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä kohdata omat vaikeat ajatukset ja tunteet tavalla, joka tukee omia arvoja ja tavoitteita. Toisin sanoen tunnistan, mistä välitän ja mikä on minulle tärkeää. Sitten kykenen toimimaan sen mukaisesti ja pystyn kohtaamaan ajatukset ja tunteet joustavasti: avoimesti ja sallivasti. En ryhdy kamppailemaan niiden kanssa tai pyrkimään niistä eroon.

Mistä huono itsetunto johtuu ja voiko se olla periytyvää?

Huonolle itsetunnolle altistavia tekijöitä voivat olla varhaiset kokemukset rankaisemisesta, kiusaamisesta, vähättelystä tai hyväksikäytöstä. Esimerkiksi käy sellainen kotiympäristö, jossa lapsi ei kykene täyttämään vanhempien odotuksia ja vanhemmat ilmaisevat yhä uudestaan pettymystä lapseen.

Huonoon itsetuntoon liittyy usein vanhempien ylikriittisyys. Se saa lapsen kokemaan, ettei hän kelpaa eikä ole riittävän hyvä. Sekin, että ei ole saanut lapsuudessa rakkautta, hyväksyntää tai kannustusta, voi toimia altistavana tekijänä ongelmalliselle käyttäytymiselle, kuten liialliselle muiden miellyttämiselle.

Muita altistavia tekijöitä ovat vanhempien välinpitämättömyys tai ylisuojeleva käyttäytyminen, päihteiden käyttö perheessä, köyhyys ja koulukiusaaminen. Myös nuorena ystäväpiirissä koettu kelpaamattomuus voi altistaa huonolle itsetunnolle. Myös biologiset tekijät, kuten peritty ahdistuneisuusherkkyys ja temperamentti, voivat toimia altistavina tekijöinä.

Miten psykologinen joustavuus liittyy itsetuntoon?

Kirjan mottona on ajatus siirtyä itsetunnon vahvistamisponnisteluista psykologisen joustavuuden kehittämiseen, koska vain jälkimmäisestä on hyötyä. Kaiken kaikkiaan hyvän itsetunnon vaikutukset elämänlaatuun ovat osoittautuneet olemattomiksi.

Hyvä itsetunto voi tuottaa aika ajoin ja hetkellisesti myönteisiä tunteita, mutta pidemmän päälle sen vaaliminen alkaa todennäköisesti vain uuvuttaa. Itsetunnon vahvistamisyritykset onkin aika vaihtaa itse­myötätunnon ja empatiataitojen harjoittamiseen. Se, miten kohtelet itseäsi etenkin silloin, kun sinulla on vaikeaa, on paljon tärkeämpi kysymys kuin se, millaisia arviointeja mielesi tekee sinusta. Siksi kirjassani käsitellään itsensä hyväksymisen ja itsemyötätunnon kehittämistä eikä itsetunnon vahvistamista.

Miten itsemyötätuntoa voi opetella?

Ensimmäinen avaintekijä itsemyötätunnon vahvistamiseksi on omien tuskallisten ajatusten ja tunteiden kohtaaminen hyväksyvästi ja tietoisesti. Toinen on sen tunnistaminen, että oma kärsimys on samaa ­ihmisyyteen kuuluvaa, jota kaikki ihmiset kokevat. Kolmas tekijä itsemyötätunnossa on itsensä ystävällinen ja lempeä kohteleminen.

Psykologisen kivun puoleen kääntyminen ilmenee siinä, miten kohtelet itseäsi silloin, kun kohtaat vaikeuksia tai löydät itsestäsi puutteita. Juuri silloin tarvitset itsesi myötätuntoista kohtelua. Kärsimys yhdistää kaikki ihmiset toisiinsa. Siksi sinun ei tarvitse tuntea itseäsi vialliseksi tai muista erilliseksi, kun sinulla on vaikeuksia. Ystävällisyys ­itseä kohtaan on hyvin lähellä itsensä hyväksymistä. Se tarkoittaa halua ja kykyä lohduttaa ­itseä silloin, kun on vaikeaa.

Kun suhtaudut itseesi myötätuntoisesti, kohtelet itseäsi samoin kuin kohtelisit parasta ystävääsi. Erityisesti näkökulman vaihtamisen kyky auttaa tarkastelemaan omaa mielen sisäistä maailmaa etäämpää ja se mahdollistaa empatiakyvyn heräämisen niin muita kuin myös itseä kohtaan. Silloin voi havainnoida myös omaa kärsimystään samalla tavalla kuin ­havainnoi toisen kärsimystä, etäämpää ja ymmärtä­väisesti.

Juttu on julkaistu Kotilääkärin numerossa 1/2022.

X