Empatia
Empatian ilmaisutavat vaihtelevat eri ihmisten välillä.
Itsetuntemus

Reagoitko kognitiivisella vai affektiivisella empatialla? Toisinaan omaa empatiaansa on tarpeellista osata hillitä

Empaattinen ihminen kykenee asettamaan itsensä toisen asemaan. Mutta on myös tilanteita, joissa omaa empaattisuutta on kyettävä hillitsemään.
Teksti: Laura Koljonen

Empatia tarkoittaa ymmärrystä ja kykyä nähdä asia toisen ihmisen silmin.

– Empatia on toki fysiologista, mutta suurimmaksi osaksi sosiaalisesti opittua. Eri kulttuureissa empatiaa myös ilmaistaan eri tavoin, sanoo Mehiläisen työterveyspsykologina ja työnohjaajana työskentelevä Miia Rautiainen.

Empatian ilmaisutavat vaihtelevat myös erilaisten persoonallisuustyyppien välillä. Rautiaisen mukaan hyvä empatiakyky onkin sitä, että ihminen osaa yhdistää sekä kognitiivista että affektiivista empatiaa.

Eli mitä ja miten?

Kognitiivinen empatia älyllistää

Kognitiivinen empatia on älyllistämistä. Siinä asioihin otetaan toisen perspektiivi eli tehdään olettamuksia toisen tunteista.

Esimerkiksi lapselta saatetaan kysyä: ”mitä luulet, miltä Tomista tuntuu, kun teit noin?”

– Kun toisen kohtalo saa meidät surulliseksi, vihaiseksi tai synnyttää ajatuksen siitä, että hän on kokenut vääryyttä, kyseessä on kognitiivinen empatia. Kognitiivisen empatian voi pukea lauseeksi, Rautiainen sanoo.

Affektiivinen empatia tuntuu kehossa

Affektiivinen empatia puolestaan tuntuu kehossa. Itkettääkö toisen kohtalo, liikuttaako jokin tai jos toinen on stressaantunut, tuntuuko stressi myös omassa kehossa?

– Affektiivinen empatia voi tuottaa tuntemuksia kehoon: jännitystiloja vatsaan, sykkeen nousua tai voi esimerkiksi tuntua siltä, kuin sydän valahtaisi kenkiin.

Affektiivisessa empatiassa aivojen peilisolut aktivoituvat: jos vastapeluri on hätääntynyt, meidänkin hengityksemme kiihtyy ja pinnallistuu. Alamme siis peilata toisen ilmeitä, kehonkieltä ja tunteita.

Joskus tunteita pitää hillitä

On myös tilanteita, joissa omaa empatiaansa on hyvä hillitä. Esimerkiksi työpaikalla on tärkeää osata säädellä sitä, missä määrin toisen tunnetilaan menee mukaan, jotta ajatukset tai kehon reaktiot eivät estä omaa toimintakykyä.

– Työyhteisö on hautomo, jossa on koko ajan vaikka mitä tunteita. Se on hyvä tiedostaa, sillä muuten voi käydä niin, että tulee jatkuvasti vedetyksi mukaan vaikka millaisiin tunnetiloihin, Rautiainen sanoo.

Esimerkiksi yhden stressi voi tarttua koko työyhteisöön.

X