Resilienssi: Miten pysyä kasassa, kun on liikaa kaikkea? Erikoisjoukkojen sotilaan oppi voi auttaa – kannattaa painaa mieleen
Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua muutoksiin ja yllätyksiin. Poimi tästä artikkelista erikoisjoukkosotilaan vinkit resilienssin lujittamiseen.
Sotilaan mielen on oltava vahva. Vahvuus ei kuitenkaan tarkoita, ettei tunteita olisi.
Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä sopeutua muutoksiin ja yllätyksiin. Poimi tästä artikkelista erikoisjoukkosotilaan vinkit resilienssin lujittamiseen.
Suomen puolustusvoimien erikoisjoukot on asevoimien sotilasyksikkö, joka käy läpi erittäin vaativan koulutuksen. Yksi avainsanoista koulutuksessa on resilienssi ja sen kasvattaminen.
Vuosia kestävää erikoisjoukkokoulutusta kuvaillaan usein äärimmäisen rankaksi. Niin fyysistä kuin psyykkistä kestävyyttä koetellaan, harjoitetaan ja vahvistetaan rankalla kädellä.
Tästä ”rääkistä” valmistuu sotilaita, joilla on paitsi rautainen fyysinen kunto, myös stressiin, yllättäviin tilanteisiin ja paineen alla toimiseen harjaantunut psyyke. Heidät on koulutettu toimimaan pää kylmänä jopa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
Erikoisjoukkosotilaat jakavat kirjassa oppejaan: ”Taidoista hyötyä kenelle tahansa”
Koulutuksen läpäisseet sotilaat, erikoisjoukot, ovat kuitenkin aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat oppineet toimimaan epätavallisissa tilanteissa, muistuttaa kyseisen koulutuksen itsekin läpi käynyt taistelusukeltaja ja entinen erikoisjoukkosotilas Sami Ruotsi.
Hän on on yhdessä kollegoidensa Vesapekka Larkkosen ja Juuso Ahon kanssa kirjoittanut kirjan Voima pinnan alla. Vahva mieli erikoisjoukkosotilaiden opeilla (Atena 2023). Kirjassa entiset erikoisjoukkosotilaat jakavat koulutuksestaan, sotilasuraltaan ja erilaisissa kriisinhallintatehtävissä saamiaan oppeja.
Monista niistä on hyötyä kenelle tahansa.
Erityisen paljon erikoisjoukkokoulutuksessa painotetaan vahvaa mieltä ja resilienssi-käsitettä eli muutoksiin ja yllätyksiin sopeutumista. Näiden avulla kylmänviileä toiminta vaativissa ja vaarallisissa tilanteissa on mahdollista.
Erikoisjoukot harjoittelevat valtavilla toistomäärillä suoritukset automaattiseksi myös paineen alla
Vahva mieli on kirjan mukaan sotilaan tärkein ominaisuus. Se pitää sisällään henkiset, sosiaaliset ja eettiset ominaisuudet. Osittain kyse on synnynnäistä ominaisuudesta, mutta isolta osin myös opetettavissa ja opittavissa olevista asioista.
Oleellista stressipaineessa toimimisessa on toisto.
Esimerkiksi taistelusukeltajakoulutuksessa keskeistä on perusasioiden harjoittelu prikulleen oikein, ja ne pitää pystyä tekemään myös väsyneenä ja yllättävissä tilanteissa.
Urheiluvalmennuksessa käytetyn nyrkkisäännön mukaan taidon oppiminen automaation tasolle vaatii 10 000 toistoa. Jotta taito onnistuu automaation tasolla myös paineen alla, tarvittava toistomäärä on 100 000. Erikoisjoukot käyttävät siis toistomääriä, jotka lähentelevät näitä lukuja.
Aivan näin suuriin toistomääriin ei tavallisen tallaajan tarvitse pyrkiä.
Maallikko harvemmin tarvitsee taitoa selviytyä tilanteista, joita erikoisjoukot kohtaavat, kuten merirosvolaivan kohtaamisesta Somalian rannikolla tai tienvarsipommien riskin arvioimisesta Afganistanin aavikolla, puhumattakaan tulitaistelutilanteista.
Jokaisella on kuitenkin elämässään omat taistelunsa, ja erikoisjoukkojen opit voivat auttaa selviytymään niistä.
Stressi on nykyihmisen tyypillisin taistelu: näin syntyy primitiivireaktio nakkikioskin jonossa
Nykyihmisille yksi tyypillisimmistä taisteluista on taistelu stressiä vastaan. Äkillisten stressaavien tilanteiden lisäksi monia vaivaa pitkäaikainen, jatkuva stressi. Hyvä resilienssi auttaa stressin kestämisessä, mutta aina sekään ei veny tarpeeksi.
Stressireaktion hetkellä ihminen on varsin paljas, avutonkin: keho noudattaa vuosituhansia vanhaa fyysisten reaktioiden kaavaa tilanteissa, joita mieli pitää arveluttavana. Eli uudenlaisissa, ennakoimattomissa, uhkaavissa tai vaarallisissa tilanteissa.
Myös tilanne, joka sisältää riskin sosiaalisesta arvostelusta, voi aiheuttaa stressireaktion. Niin ikään pelko laukaisee aina jonkinasteisen stressireaktion, vaikka kaikkeen stressiin ei pelkoa välttämättä liity.
Äkillisessä stressireaktiossa liskoaivot kaappaavat vallan, adrenaliinin eritys käynnistyy, pulssi ja hengitys kiihtyvät ja huomio kiinnittyy uhkaavan tilanteeseen. Tapahtuu mantelitumakkeen kaappaus ja aivoissa aktivoituu taistele tai pakene -tila.
Pitkäaikaisessa stressissä keho on jatkuvasti lievässä hälytystilassa, mikä vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen ja aiheuttaa muun muassa uni- ja keskittymisvaikeuksia.
Stressitilan tyypillisiä laukaisijoita nykymaailmassa ovat esimerkiksi liialliset työ- ja suorituspaineet. Äkillisen stressitilan voi laukaista vaikkapa etuilija aamuyön grillijonossa tai väsyneenä illalla kotona kohdattu kotikaaos ja puolison varomaton lausahdus.
Tuloksena voi olla ylireagointi eli nyrkkitappelu jonossa riitaantuneiden kesken tai rasittuneen vanhemman räyhääminen lapsille ja puolisolle – jos liskoaivoille eli aivojen primitiivisimmälle osalle antaa vallan.
Äkillisen stressin aiheuttamaa reaktiota voi oppia hallitsemaan, jolloin myös resilienssi paranee
Pahin äkillisen stressin aiheuttama aivomyrsky on kuitenkin lyhytkestoisempi kuin moni arvaisikaan.
Tämä niin sanottu mantelitumakkeen kaappaus kestää vain noin kuusi sekuntia. Jos reagointia pystyy lykkäämään tuon ajan yli, mahdollisuudet hallita omaa käytöstään ja asettaa tapahtuma oikeisiin mittasuhteisiin kasvavat huomattavasti.
Kuten monet meistä kokemuksesta tietävät, se ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa. Sen verran usein sekä itse että muut ihmiset ylilyönteihin eri tilanteissa sortuvat.
Tässä kohtaa erikoisjoukkosotilaiden opit astuvat kehiin.
Sekä äkillisen että pitkäaikaisen stressin hallintaan on kehitetty erilaisia tekniikoita, joita erikoisjoukot koulutuksessaan käyttävät.
Ne perustuvat mielen hallintaan ja fyysisten reaktioiden rauhoittamiseen.
Yksinkertainen tekniikka on hengityksen rauhoittaminen eli kontrolloitu hengitys. Siinä hengitystiheyttä tietoisesti lasketaan, kun huomataan vireystilan ja stressitason nousevan liikaa.
Hengityksen rauhoittamista kannattaa opetella – toistojen ja taas toistojen kautta – etukäteen, jotta se on tositilanteessa helpompi ottaa käyttöön. Eli juuri niin kuin erikoisjoukkosotilaatkin tekevät.
Helppoja ja toimivia hengitysharjoituksia ovat esimerkiksi nämä kolme:
- Box breathing -harjoitus: Hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään neljään laskien. Pidä ilma keuhkoissa rauhallisesti neljään laskien ja hengitä sitten suun kautta ulos neljään laskien. Laske jälleen neljään ja pidä keuhkot tyhjinä. Aloita alusta.
- 4-7-8-hengitysharjoitus: hengitä rauhallisesti sisään ja laske neljään. Pidätä hengitystä laskien seitsemään ja sitten hengitä ulos laskien rauhallisesti kahdeksaan.
- Meditaatioharjoitus: kuin hengitysharjoitus, mutta hengityksen tahdin lisäksi keskitytään ajatuksien ”ohittamiseen” ja etäännyttämiseen, aivan kuin katselisi ohiajavia autoja.
Näin resilienssi ja stressinsietokyky kasvavat – hyödyllisiä vinkkejä pitkäaikaisen stressin ja yllättävien tilanteiden hallintaan:
Tunnista stressisi lähteet ja pohdi, mihin niistä voit vaikuttaa ja miten.
Pidä huolta fyysisestä kunnostasi. Fyysinen aktiivisuus vähentää stressiä ja auttaa sietämään sitä.
Vastaavasti henkinen vahvuus, sinnikkyys ja motivoituneisuus vaikuttavat fyysiseen kuntoon. Hoida siis myös mieltäsi, vaali läheisiä ihmissuhteita ja käytä aikaa lepoon sekä elämästä nauttimiseen.
Keskeinen pitkäaikaisen stressin hallintaan liittyvä keino on huolehtia terveellisistä, hyvinvointia tukevista elämäntavoista. Näin tekevät myös erikoisjoukot.
Harjoita itsereflektiota eli oman toiminnan arviointia. Se on kiinteä osa myös sotilastoimintaa, jossa esimerkiksi tehtävien jälkeen tehdään after-action review eli arvioidaan tulevaa hengissä säilymistä ja sitä, mikä tehtävän aikana meni hyvin, mikä huonosti ja miten jatkossa voidaan toimia paremmin.
Kirjoita oman toiminnan arvioinnissa heränneitä ajatuksia ylös.
Stressinhallintaa parantamalla kasvaa samalla myös resilienssi eli mielen joustavuus ja mukautumiskyky. Näin yllättävien tilanteiden aiheuttama paine on mahdollista kääntää voimavaraksi – mielen vahvuudeksi.
Vinkit ovat kirjasta Sami Ruotsi, Vesapekka Larkkonen ja Juuso Aho: Voima pinnan alla. Vahva mieli erikoisjoukkosotilaiden opeilla (Atena 2023).
Kommentit
Miten helpolta stressinhallinta tuntuukaan nyt, kun sitä ei ole. Oli paljon raskaampaa töissä ollessa. Jälkikäteen mietin näitäkin tässä esitettyjä ohjeita. Hoida kuntoasi, lepää, nuku, rentoudu, hoida ihmissuhteita. Mutta kun silloin töissä ollessa työ nieli kaiken ajan, niin ettei edes jälkiviisaana tässä keksi miten olisi pystynyt hoitamaan asiat noin hyvin kuin neuvotaan. Suurin stressi ehkä johtuikin juuri siitä, että olisi halunnut päästä liikkumaan, suoda aivoille vapaata ajatusten liitelyä, saada jutella muiden kanssa, saada syödä kun on nälkä ja vieläpä ravitsemuksellisesti oikeinkin ja saada nukkua niin paljon kuin olisi tarvinnut. Ainoa mitä itse osasin, oli yrittää kertoa pomolle, että tilanne on aika sietämätön (se on vain siitä kiinni miten kukin työnsä hoitaa), työnjärjestelijälle ( seurauksena kahta kauheammat listat), työsuojeluvaltuutetulle (ei tämä kuulu työsuojeluun, ota yhteys luottamusmieheen). Ja se luottamusmies (ei ne tehdyt työt rasita, vaan tekemättömät) oli tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen että ylitöitä saa teettää niin paljon kuin huvittaa eikä niistä tarvitse maksaa, jos työnantajaa ei huvita. Ei nyt tosin näin selkokielisin sanoin, vaan niin koukeroisien pykälien kautta, että luottamusmies taisi tajuta mitä oli mennyt sopimaan vasta vuosia myöhemmin kun sama kurimus osui lopulta omallenkin kohdalle sitten, kun hän ei enää ollut luottamusmies.
Kommentit
Miten helpolta stressinhallinta tuntuukaan nyt, kun sitä ei ole. Oli paljon raskaampaa töissä ollessa. Jälkikäteen mietin näitäkin tässä esitettyjä ohjeita. Hoida kuntoasi, lepää, nuku, rentoudu, hoida ihmissuhteita. Mutta kun silloin töissä ollessa työ nieli kaiken ajan, niin ettei edes jälkiviisaana tässä keksi miten olisi pystynyt hoitamaan asiat noin hyvin kuin neuvotaan. Suurin stressi ehkä johtuikin juuri siitä, että olisi halunnut päästä liikkumaan, suoda aivoille vapaata ajatusten liitelyä, saada jutella muiden kanssa, saada syödä kun on nälkä ja vieläpä ravitsemuksellisesti oikeinkin ja saada nukkua niin paljon kuin olisi tarvinnut. Ainoa mitä itse osasin, oli yrittää kertoa pomolle, että tilanne on aika sietämätön (se on vain siitä kiinni miten kukin työnsä hoitaa), työnjärjestelijälle ( seurauksena kahta kauheammat listat), työsuojeluvaltuutetulle (ei tämä kuulu työsuojeluun, ota yhteys luottamusmieheen). Ja se luottamusmies (ei ne tehdyt työt rasita, vaan tekemättömät) oli tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen että ylitöitä saa teettää niin paljon kuin huvittaa eikä niistä tarvitse maksaa, jos työnantajaa ei huvita. Ei nyt tosin näin selkokielisin sanoin, vaan niin koukeroisien pykälien kautta, että luottamusmies taisi tajuta mitä oli mennyt sopimaan vasta vuosia myöhemmin kun sama kurimus osui lopulta omallenkin kohdalle sitten, kun hän ei enää ollut luottamusmies.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous