Itsetuntemus

Rutiinit ovat aivoille lepoa ja tukevat laihtumista – näin luot elämäntapamuutosta vahvistavia rutiineja

Rutinoitunut arki kuulostaa tylsältä, mutta hyvät rutiinit ovat mannaa mielelle ja saavat ihmeitä aikaan etenkin elintavoissa.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Istock

Elämäntapamuutos on helppo tehdä rutiinien avulla.

Rutinoitunut arki kuulostaa tylsältä, mutta hyvät rutiinit ovat mannaa mielelle ja saavat ihmeitä aikaan etenkin elintavoissa.

Kuppi kahvia, koiralenkki ja smoothie. Oli arki tai juhla, aamuni alkaa aina samalla tavalla. Tapa on tuttu, turvallinen ja vähän tylsä kuten kaikki rutiinit. Koska rakastan rutiineja, taidan olla tylsä tyyppi.

Lue myös: Hyvinvointi ja onnellisuus koostuvat pienistä teoista – 74 arkista tapaa, jotka tekevät elämästä helpompaa

– Rutiinit eivät ole tylsiä vaan tarpeellisia. Ihminen, joka pitää niistä, on pikemminkin normaali kuin tylsä, psykologi Satu Lähteenkorva korjaa.

Yksilökeskeinen, mielihyvää korostava kulttuurimme ruokkii käsitystä, jonka mukaan jokaisen pitäisi olla erityinen ja kaiken erityistä. Mielen ja aivojen kannalta tämä ajattelutapa on haitallinen. Kun ihmiset, asiat ja niiden tekotavat muuntuvat koko ajan, mieli on hukassa. Se tarvitsee jotain, johon kiinnittyä.

– Mieli hyötyy ennakoitavuudesta ja tavoitteellisuudesta. Rutiinit tukevat niitä kumpaakin.

Rutiinit luovat ajatteluun ja toimintaan rakenteita. Ne tuovat turvaa ja vapautta ja estävät ihmistä uupumasta. Niiden ansiosta ihmisen ei tarvitse koko ajan miettiä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Rutiinit ovat aivoille lepoa.

– Esimerkiksi tutut iltarutiinit suihkussa käymisestä teekupin juomiseen ovat aivoille merkki laskea kierroksia. Kun vireystila laskee, nukahtaminen helpottuu.

Rutiinit avuksi elämäntapamuutokseen

Rutiinit saavat asiat rullaamaan, mikä vapauttaa voimavaroja. Ihminen tarvitsee niitä tavallistakin enemmän silloin, kun hän haluaa muuttaa elintapojaan. Jos haluaa laihtua, on järkevää tehdä rutiineja nukkumiseen, syömiseen ja liikkumiseen.

– Rutiinit ovat pieniä, usein toistuvia tekoja, joilla on pitkällä aikavälillä valtava merkitys. Osa niistä tukee ja osa haittaa elintapamuutosta.

Painonhallintatavoite voi olla helpompi saavuttaa, kun ottaa tavaksi syödä päiväkahvilla hedelmän. Se vaikeutuu, jos kotimatka kulkee aina kaupan ja karkkihyllyn kautta.

– Elintapamuutoksessa kannattaa keskittyä jo olemassa oleviin hyviin rutiineihin. Hyvien rutiinien lisääminen vie tilaa huonoilta.

Vasta muovautumassa olevat rutiinit eivät välttämättä tunnu hyviltä tai houkuttelevilta. Kun vaihtoehtona on hakea kaupasta suklaapatukka, omena voi jäädä syömättä.

– Uusien tapojen omaksumisvaiheessa kannattaa hyödyntää sisäistä puhetta ja järjen ääntä. Omenasta tulee houkutteleva, kun ajattelee, miten hyvää se tekee omalle terveydelle.

Realistisia rutiineja

Jotta tavasta tulee rutiini, sen pitää olla realistinen ja helposti saavutettavissa.

– Tunnin juoksulenkillä kertyy mukavasti askelia, mutta pysyvää, päivittäistä tapaa siitä tuskin tulee. Ennen pitkää kiireet, kolotukset ja kyllästyminen estävät lenkille lähdön, Lähteenkorva huomauttaa.

Päivittäistä juoksulenkkiä realistisempi ja helpommin toteuttava tapa lisätä liikettä on esimerkiksi kavuta päivittäin työpaikalla portaat.

Vuodessa lähes päivittäisestä porraskävelystä kertyy mukavasti askelia. Tapa tuntuu kehossa, mutta ennen kaikkea se näkyy myönteisesti minäkuvassa.

– Toiminta vaikuttaa ihmisen minäkuvaan ja minäkuva toimintaan. Rutiinit voivat muuttaa hyvällä tapaa ihmiseen itseensä liittyviä uskomuksia.

Kun ihminen alkaa nähdä itsensä portaiden kävelijänä, hän valitsee vieraassakin paikassa rappuset ja lisää huomaamattaan askelia.

– Realistinen rutiini tukee minäpystyvyyttä. Sillä tarkoitetaan kokemusta ja tunnetta siitä, että ihminen kykenee elintapamuutokseen johtaviin tekoihin. Se lisää motivaatiota jatkaa elintapamuutosta.

Epärealistinen, liian tiukka tapa muokkaa identiteettiä haitallisesti. Se tuottaa epäonnistumisia ja saa ihmisen pitämään itseään epäonnistujana sekä toteuttamaan asioita tästä näkökulmasta. Ihminen jää kiinni noidankehään, jossa kielteinen ajattelu ruokkii uusia epäonnistumisia.

– Rutiinit ovat tekoja, joita on toistettu niin kauan, että ne ovat muuttuneet automaattisiksi. Jos haluaa luoda uusia rutiineja, kannattaa miettiä, jaksaako noudattaa niitä vielä vuoden tai viiden vuoden päästä.

Tuunaa tottumukset

Pienet, päivittäiset teot näkyvät hyvinvoinnissa valitettavan hitaasti. Ne vaativat kärsivällisyyttä.

– Rutiinista ei tule riesaa, kun se kytkeytyy olemassa oleviin tapoihin. Jos ihmisellä on tapana katsoa joka päivä tiettyyn aikaan televisiota, hän voi päättää, että seuraa ohjelmaa lattialta ja venyttelee samalla.

Kytkeminen tekee rutiineista ennakoitavia, jolloin mieli tarttuu niihin herkästi. Se nopeuttaa uuden rutiinin omaksumista. Rutiinin voi kytkeä sekä aikaan että paikkaan – vaikka työmatkaan.

– Jos työmatkan varrella on ruokakauppa, voi koukata maanantaisin sen kautta ja ostaa työpaikan jääkaappiin viikon välipalavihannekset. Kasvisten määrä ruokavaliossa lisääntyy huomaamatta.

Venyttelyn kytkeminen tiettyyn televisio-ohjelmaan ja työmatkaan yhdistetty ruokakauppareissu ovat konkreettisia, selkeitä tekoja.

– Aion liikkua enemmän ja syödä lisää kasviksia ovat ympäripyöreitä lupauksia. Niistä ei ole rutiineiksi.

Rutiinit joustavat joskus

Mielen hyvinvointi vaatii joustavuutta. Liian tiukat rutiinit eivät palvele ketään. Vaikka ihminen yleensä kapuaisi portaat, flunssaisena on viisasta käyttää hissiä. Siitä huolimatta, että arkena yövalo sammuu viimeistään kymmeneltä, juhlista ei tarvitse kiirehtiä kotiin nukkumaan.

– Aivoterveydenkin kannalta on hyvä tehdä asioita välillä uudella tavalla: suunnata kävelylenkille tuntemattomaan kaupunginosaan tai pestä hampaat toisella kädellä.

Rutiineja kannattaa haastaa ja rikkoa myös siksi, että liian tiukat rutiinit johtavat mustavalkoiseen ajatteluun.

– Joko–tai-ajattelu haittaa hyvinvointia ja elämäntapamuutosta. Se jakaa ihmiset onnistujiin ja epäonnistujiin.

Mustavalkoisesti ajatteleva ihminen ei ymmärrä, että elämäntapamuutoksessa on kyse oppimisesta ja kokeiluista – välillä yhdestä askeleesta eteen ja kahdesta taakse.

– Mieli pysyy tasapainossa ja yritykselle ja erehdykselle jää tilaa, kun elämän rutiineista 80 prosenttia on hyvinvointia lisääviä. Lopuissa voi irrotella.

Ihan jokaiseen asiaan ei kannata luoda rutiineja.

– En itse ainakaan rutinoi hetkiä toisen ihmisen kanssa, vaan katson, mitä tapahtuu, Satu Lähteenkorva sanoo.

Lue myös Kotilieden juttu: Henkinen hyvinvointi rakentuu pienistä arjen palasista  näin vaalit hyvää oloa vaikeanakin aikana

X