Itsetuntemus

Sotku ja kodin epäjärjestys aiheuttavat tutkitusti stressiä ja vaikuttavat jaksamiseen – raivaaminen kannattaa aloittaa pienin askelin

Tuntuuko, että stressitasosi nousevat, kun näet sotkuisen eteisesi tai keittiösi? Se johtuu siitä, että sotku ja epäjärjestys oikeasti aiheuttavat stressiä. Mutta kuinka jaksaa järjestelytyö, jos omat voimat ovat syystä tai toisesta vähissä?

Teksti:
Mervi Alatalo

Sotkuinen koti lisää stressiä. Tilanne on harmillinen etenkin silloin, kun elämässä on isoja ongelmia muutenkin.

Tuntuuko, että stressitasosi nousevat, kun näet sotkuisen eteisesi tai keittiösi? Se johtuu siitä, että sotku ja epäjärjestys oikeasti aiheuttavat stressiä. Mutta kuinka jaksaa järjestelytyö, jos omat voimat ovat syystä tai toisesta vähissä?

Ammattijärjestäjä ja kulttuurihistorijoitsija Ilana Aalto sanoo, että sotku ja kodin epäjärjestys vaikuttavat tutkitusti mielen hyvinvointiin. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan kodin epäjärjestys nosti etenkin perheenäitien kortisoli- eli stressihormonitasoja. Eikä reaktio ole pelkästään perheenäitien ongelma.

– Osa ihmisistä on erittäin herkkiä visuaaliselle epäjärjestykselle ja stressaantuu siitä helposti. Kodin pitäisi olla suojapaikka, mutta moni ahdistuu kokiessaan kotinsa jatkuvana työmaana, Ilana sanoo.

Hänen mukaansa sotku, epäjärjestys ja tavarapaljous ovat usein sidoksissa erilaisiin mielenterveyden ja jaksamisen ongelmiin.

– Kun on masentunut tai esimerkiksi työstä uupunut, se alkaa helposti näkyä kodissa nurkkiin ja pinnoille kerääntyvinä kasoina. Toisinaan kyseisiä ongelmia myös yritetään ”hoitaa” ostelemalla. Ja mitä enemmän tavaraa, sitä vaikeampi on pitää huolta järjestyksestä. Sotkun aiheuttama stressi ei ainakaan helpota jaksamiseen liittyviä ongelmia.

Aloita raivaaminen tiloista, joita käytetään eniten

Kodin raivaustyö kannattaa aloittaa mahdollisimman pienin askelin ja järjestellä vaikka viisi tai viisitoista minuuttia päivässä.

– Jos siivottomuus on jatkuvasti muiden perheenjäsenten, esimerkiksi lasten, aiheuttamaa, kannattaa raivata itselleen henkinen zen-paikka esimerkiksi omasta vaatekaapista ja kylpyhuoneen kaapista. Kun kaikki muu tuntuu kaatuvan päälle, voi mennä sinne hengittelemään kymmeneksi minuutiksi, Ilana vinkkaa.

– Jos voimia on yhtään enemmän, kannattaa kiinnittää huomiota etenkin kodin toimintapaikkoihin, jotka usein ovat eteinen ja keittiö. Jos niissä pinot sortuilevat, tavarat hukkuvat tai tippuvat hyllyiltä päälle, järjestelyn hyöty on suurin, koska niitä tiloja usein käytetään eniten.

X