Ihmissuhteet 6.1.2017

Suosituksi hetkessä – 4 asiantuntijan vinkkiä, joilla saat helposti paremmat ihmissuhdetaidot

Teksti: Elisa Hurtig
Ihmissuhdetaitokouluttajan mukaan passiivisuus on yksi isoimpia mokia ihmissuhdetaidoissa. Hyvä uutinen on, että jokainen meistä voi kehittää ja treenata ihmissuhdetaitojaan.

Enhän minä nyt ryhdy vieraille puhumaan. Mitä minä sanoisin? Lasi käteen, puhelin toiseen käteen ja äkkiä juhlapaikan seinän vierustalle odottelemaan, että joku tulisi juttelemaan. Mitä jos kukaan ei tule? No, ilta on varmasti melko tylsä.

Passiivisuus on yksi isoimpia mokia ihmissuhdetaidoissa. Sitä mieltä on Olet hyvä tyyppi -kirjan kirjoittanut ihmissuhdetaitokouluttaja Karla Nieminen.

– Passiivinen saattaa miettiä, että kunpa minulla olisi vilkas elämä ja kaikki tulisivat juttelemaan ja ehdottelemaan minulle hauskoja tapahtumia.

Haluaisitko olla se kaveripiirin suosituin tyyppi, jonka seurassa kaikki viihtyvät ja jolle kaikki soittelevat? Karlan mukaan moni ei tajua, miten paljon se kaveripiirin suosituin tyyppi tekee töitä seuraelämänsä eteen. Myös elokuvat vääristävät kuvaa siitä, että oman sosiaalisuuden eteen ei tarvitse tehdä mitään.

– Elokuvissa päähenkilö kulkee kadulla ja vastaantulija pyytää häntä treffeille. Heti sen jälkeen kulman takaa astelee vanha tuttava, jonka kanssa päähenkilö menee spontaanille lounaalle. Oikea elämä ei kuitenkaan ole sellaista, että asioita vain tupsahtelisi. Niille pitää tehdä jotain.

1. Aloita hymyllä

Miten treenata ihmissuhdetaidot loistaviksi?

Karla neuvoo aloittamaan hymyilyllä, sillä hymy paljastaa heti asenteen: tuo ei ole vihainen vaan haluaa olla ystävällinen. Hymy myös rohkaisee muita. Jos ei ole tottunut hymyilemään, lihaksisto pitää totuttaa siihen. Kasvoja voi kouluttaa hymyilemällä säännöllisesti. Hymy kannattaa muistaa myös ensivaikutelmaa luodessa. Moni kuvittelee, että neutraali ilme olisi parempi, mutta se näyttää usein vihaiselta.

Toiseksi tärkein ihmissuhdetaito on kysely, sillä kyseleminen vie keskusteluja eteenpäin. Karla on huomannut, että joidenkin tapa keskustella on se, että ei itse koskaan kysy yhtään kysymystä. Silloin keskustelu jämähtää paikoilleen. Kysymällä näytät, että olet kiinnostunut toisesta. Sitäkin voi opetella. Karla neuvoo miettimään etukäteen eri kysymyssanoja: miten, miksi, milloin. Kun joku sitten kertoo harrastavansa tennistä, eri kysymyssanojen avulla keksii aiheeseen liittyviä kysymyksiä.

– Pikku hiljaa kysyminen automatisoituu ja muuttuu helpommaksi. Kannattaa myös muistaa yksinkertaisuus: kukaan ei odota, että päästelisit koko ajan timantteja suustasi.

2. Vastaa kutsuihin kyllä

Tee aloite, sillä aloitteellinen yhteydenpito on askel kohti hyviä ihmissuhdetaitoja. Karla kehottaakin ottamaan yhteyttä ilman syytä ja vastaamaan kutsuihin kyllä.

– Monet, jotka haluaisivat tutustua uusiin ihmisiin, vastaavat kutsuihin kieltävästi, jos eivät tunne muita kutsuttuja.

Moni myös ajattelee, että yhteydenottoon pitää olla jokin syy: haluan lainata ruohonleikkuriasi. Aina ei tarvita kuitenkaan syytä, vaan toista voi lähestyä kepeillä ja hyväntuulisilla aiheilla, jotta yhteydet pysyvät yllä.

Myös sosiaalisissa tilanteissa voi lähestyä toista ilman syytä esimerkiksi kommentoimalla tilaisuuden ruokaa, kysymällä, milloin bändi aloittaa, tai mainitsemalla, että olipa tämän yrityksen projekti mahtava. Täydellistä keskustelunaihetta ei tarvitse keksiä heti, vaan kannattaa antaa tilaa small talkille.

– Jos muiden lähestyminen jännittää, on helpottavaa ajatella, että jokainen on epävarma jollain osa-alueella, Karla muistuttaa.

3. Ensivaikutelma ensin

Erehdyitkö ajattelemaan, että ensivaikutelma luodaan vain sen ihmisen kanssa, kenelle jutellaan? Oikeasti ensivaikutelma välittyy ulkonäön perusteella kaikille, jotka ovat samassa tilassa.

Koska ensivaikutelmaa on vaikea muuttaa myöhemmin, siihen kannattaa satsata. Se ei ole monimutkaista. Katsekontakti, hymy ja hyvä ryhti vievät Karlan mukaan pitkälle. Lisäksi on syytä muistaa avoimuus eli kertoa jutellessa myös itsestään.

– On omituista, jos kysyy toiselta, että mitä harrastat, ja toinen vastaa vain, että kaikenlaista. Siinä on heti muuri vastassa, eikä tee mieli kysellä enempää.

Ulkonäölläkin on Karlan mukaan merkitystä. Se, että pitää huolta itsestään, auttaa siinä, että muut lähestyvät. Ulkonäöllä on myös kääntöpuoli: jos on erikoinen tai todella näyttävä tyyli, on syytä tiedostaa, että lähestyminen saattaa jännittää muita.

4. Älä tuijota omaa napaa

Karla on huomannut, että suomalaiset miettivät paljon, mitä muut minusta ajattelevat. Se on harmi, sillä silloin unohdetaan olla mukavia muille.

– Totuus on kuitenkin se, että usein kukaan ei ajattele yhtään mitään.

Karla kehottaa heti alkuun muuttamaan sitä näkökulmaa: älä mieti, mitä muut sinusta ajattelevat, vaan mieti, miten saisit muiden olon tuntumaan mukavalta. Suomalaisten perisynti on myös ajatella, että negatiivisuus on rehellisyyttä eikä kohteliaisuus voi olla aito.

Hyvät ihmissuhdetaidot eivät silti tarkoita sitä, että toista pitäisi nuoleskella. Harva nauttii fa­niensa seurasta, koska silloin on koko ajan vastuussa siitä, mitä tapahtuu ja mitä mieltä ollaan mistäkin asiasta. Tasavertainen seura on paljon mielenkiintoisempaa. Asioista saa olla eri mieltä.

Eivät suomalaisten ihmissuhdetaidot ihan rapakunnossa ole. Suomalaiset ovat rehellisiä ja kun he sanovat jotain, siihen voi luottaa.

Karla itse oli omasta mielestään kouluaikoina nörtti, jonka ihmissuhdetaidot olivat huonot. Hän ei tajunnut loukanneensa muita, joten hänelle oli usein mysteeri, miksi ihmiset suuttuivat. Asia alkoi kyllästyttää, joten Karla alkoi koulia omia ihmissuhdetaitojaan.

Miksi ihmissuhdetaitoja kannattaisi kehittää?

– Elämä on hauskempaa: ei ole tylsää eikä yksinäistä, ja kun on kiva muille, saa myös apua vaikeina hetkinä.

Karlan valmennettavista osa on sanonut haluavansa oppia täydellisiksi kommunikoijiksi, joka ei epäonnistu koskaan, mutta epäonnistumiseen tottuminen on tärkeä taito.

– Epäonnistumisia ei voi välttää. Niitä tulee aina.

Siihenkin Karlalla on harjoite: kysy kaupungilla kymmeneltä ihmiseltä, missä on rautatieasema. Osa vastaajista neuvoo ystävällisesti, missä se on, toiset taas voivat olla epäkohteliaita. Epäkohteliaan kohtaaminen on pieni epäonnistuminen. Jos haluaa viedä harjoituksen seuraavalle tasolle, voi kysyä ruokakaupassa myyjältä, että saako täältä Buranaa. Se, että kysyy hölmöjä, on myös pientä epäonnistumiseen tottumista. Kun torjutuksi tuleminen on luontevaa, kynnys jutella tuntemattomille on pieni.

 

Lue myös:

Haluaisitko olla helpommin lähestyttävä? 4 kehonkieltä pehmentävää vinkkiä

Luo unohtumaton ensivaikutelma – Nämä vinkit sopivat sekä treffeille että työelämään

Kommentit (2)

Tämä on todella tärkeä taito ja olen sitä mieltä se joka tätä ei ymmärrä harjoittaa muuttuu katkeraksi jossain kohtaa ja siitä alkaa mielenterveys ongelmat ja muut päänsisäiset kamppailut muistakaa olla avoimia ja rehtejä mutta varokaa lokkeja jotka vain pyytävät eikä tuo pöytään mitään




0



0

Moni ehkä miettii: Eikö sen välillä ole ristiriita, jos pitää toisaalta miettiä ensivaikutelmaa ja toisaalta olla miettimättä sitä, mitä muut ajattelevat? Ei välttämättä, vaan kyse on tasapainosta. Jonkun verran pitää ajatella toisen näkökulmaa, mutta ei stressata sitä, että joku muistaisi ja analysoisi jokaisen eleesi tai sanasi.




0



0

Tämä on todella tärkeä taito ja olen sitä mieltä se joka tätä ei ymmärrä harjoittaa muuttuu katkeraksi jossain kohtaa ja siitä alkaa mielenterveys ongelmat ja muut päänsisäiset kamppailut muistakaa olla avoimia ja rehtejä mutta varokaa lokkeja jotka vain pyytävät eikä tuo pöytään mitään




0



0

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi