Tarvitsetko aivohuollon? Näin voit parantaa keskittymiskykyäsi

Avokonttoreita, piippaavia laitteita ja jatkuva kiire. Ei ihme, että keskittymiskyky tuntuu hajoavan pienimmästäkin ärsykkeestä. Tässä 9 ohjetta, joiden avulla saat ajatukset takaisin kasaan.

Älä turhaan häpeile, jos keskittymisesi herpaantuu helposti. Niin käy nykyään lähes jokaiselle, sillä elämämme on sirpaleisempaa kuin koskaan aiemmin. Aivot ovat kymmeniä tuhansia vuosia vanha elin, mutta ympäristö, jossa ne toimivat, on muuttunut radikaalisti.

– Ympärillämme on paljon asioita, jotka on suunniteltu vetämään ajatuksemme puoleensa. Aivot ovat lirissä miettiessään, mikä on olennaista, sanoo aivotutkimuksesta väitellyt psykologi Ville Ojanen aivotyön kehittämiseen erikoistuneesta Aivokunto-valmennusyrityksestä.

Hänellä on yhdeksän vinkkiä, joiden avulla keskittymiskykyä voi parantaa. Mutta ennen vinkkien lukemista kannattaa keskittyä sisäistämään tämä: keskittymiskyky ei parane nopeilla nikseillä. Hyvän keskittymiskyvyn taustalla on aina hyvä itsetuntemus. Siksi on lähdettävä liikkeelle siitä.

– Moni on lukenut ajanhallinnasta kertovan kirjan tai katsonut netistä jonkin tekniikan, jota kokeilee. Entisiin tapoihin palaa kuitenkin helposti, koska keskittymiskykyyn vaikuttavat myös yksilöpsykologiset tekijät. Siksi nopeat temput eivät auta. Tekniikat eivät tartu päähän, jos ei ymmärrä, millainen on ihmisenä. Vasta sen jälkeen kannattaa alkaa käyttää erilaisia tekniikkaharjoituksia.

1. Tutki itseäsi

Keskittymisen haasteet ovat erilaisia riippuen siitä, millainen persoona olet. Ota siitä selvää. Oivallinen paikka itsetutkiskeluun on työpaikka.

Oletko ulospäin suuntautunut ekstrovertti? Ekstroverttiä houkuttavat toisista ihmisistä lähtevät signaalit. Silloin on vaikeaa sanoa ei työkaverille, joka tulee työpisteellesi nuokkumaan. Sisäänpäin kääntyneemmälle introvertille se ei tuota vaikeuksia. Introvertin haasteena sen sijaan saattaa olla keskittyminen sosiaalisissa tilanteissa.

Oletko spontaani vai järjestelmällisen tehokas? Spontaanin on vaikeaa suunnitella, ennakoida ja ohjata energia tavoitteisiin. Joillekin taas tehokkuus on määräävä luonteenpiirre, joka saa toimimaan luonnostaan organisoidusti ja tavoitteellisesti. Silloin ei ole keskittymisongelmia, mutta tapa toimia ei välttämättä ole tuottavin.

Oletko säilyttävä vai uutuushakuinen? Uutuushakuisen haaste on, että mieli tuottaa jatkuvasti uusia ideoita ja on vaikeaa keskittyä rutiineihin. Säilyttävän voi olla vaikeaa keskittyä muutostilanteessa. Kun opit tuntemaan itseäsi suhteessa toisiin, opit ymmärtämään, millaiset asiat saavat keskittymiskykysi herpaantumaan.

Lue lisää: Miksi värittäminen kannattaa? Näin aikuisten värityskirjat hoitavat aivojasi

2. Ota vastuu

Onko työkaverisi immuuni avokonttorin hälylle, mutta sinun keskittymiseesi meteli vaikuttaa jatkuvasti? Silloin reaktioherkkyytesi on korkea. Kun tunnistat, että meteli hajottaa keskittymisen, ota siitä vastuu. Hakeudu rauhallisempaan ympäristöön työskentelemään tai pyydä etäpäiviä. Monelle reaktioherkälle etäpäivät ovat tehokas tapa tehdä työtä ja keskittyminen on silloin helpompaa.

3. Toista, toista, toista

Aivot muuttuvat toistojen kautta. Toistamalla on siis mahdollista muuttua organisoidummaksi ja järjestelmällisemmäksi. Aloita uusi tapa: tee joka ilta lista, johon kirjaat seuraavan päivän hoidettavat asiat. Kirjaa siihen kaksi tärkeintä asiaa, joita täytyy edistää.

Mieti neljä muuta asiaa kuten puhelu tai sähköposti, jotka myös pitää hoitaa. Ne ovat asioita, jotka vievät aikaa ehkä vartin, mutta ovat olennaisia. Kirjaa seuraavaksi kymmenen rutiinia, jotka on pakko hoitaa.

Mieti seuraavan päivän osalta myös arjen logistiikka: lasten kuljetukset, kaupassa käynti, ruoanlaitto. Käy asiat läpi myös puolisosi kanssa. Kun olet tehnyt listan joka ilta 2–3 kuukauden ajan, siitä tulee tapa. Se muuttaa aivoja.

Lue lisää: Kaipaatko rauhaa vai virkistystä? Vaikuta mielialaasi tuoksuilla

4. Pysy suunnitelmassa

Aivot käsittelevät yön aikana seuraavaa päivää ja ovat herätessä valmiimmat toimimaan. Vilkaise listaa ja lähde toteuttamaan sitä.

Tukeudu suunnitelmaasi aina, kun jokin ulkopuolinen ärsyke veisi aikaasi. Kun sinulla on suunnitelma, on helpompi sanoa työkaverille, että tänään et ehdi. Pyydä palaamaan asiaan huomenna. Oletko spontaani ja tiedät, ettet jaksa listaa kuin kaksi viikkoa? Käytä tekniikkaa kuuriluontoisesti. Kun pakka hajoaa, muista, että sinulla on olemassa ”kaaoksen hallinnan kuuri” -listasi. Palauta sillä elämä ja ajatukset parissa viikossa kasaan.

5. Valmistele huolella

Jos kyse on motivaation puutteesta, suhtaudu puuduttavaan työtehtävään kuin ruoanlaittoon. Kirjaa ylös kuin reseptiin, mitä pitää tehdä ja miksi. Varaa kaikki tarvikkeet valmiiksi. Kun kaikki on valmista, suorita tehtävä.

Tyypillinen puuduttava tehtävä on sellainen, joka on tehtävä säännöllisesti, mutta ei kuitenkaan niin usein, että se olisi automaatio. Monelle esimerkiksi matkalaskun tekeminen on keskittymisen kannalta haasteellinen rutiini. Se helpottuu, kun valmistaudut huolella. Varaa kaikki kuitit ja paperit esille. Varmista, että tiedät järjestelmien salasanat. Onhan matkalaskuohje myös esillä? Varaa tekemiseen riittävä aika ja huolehdi, että tiedät, keneltä voit kysyä tarvittaessa apua. Kun et lähde soitellen sotaan, et jää niin helposti jumiin tehtävän kanssa.

Lue lisää: Näillä ruoka-aineilla parannat muistiasi!

6. Purista spurteissa

Oletko perusluonteeltasi uutuushakuinen? Silloin lykkäät rutiinitehtäviä viimeiseen saakka. Tee tylsät työt lyhyissä spurteissa. Keskity tehtävään 20 minuuttia, ja anna itsellesi sitten lupa kymmenen minuutin taukoon. Tauon aikana voit tehdä mitä haluat. Purista seuraavat 20 minuuttia ja pidä taas tauko. Joitakin auttaa kalenteroitu kaksituntinen, jonka aikana he puristavat rutiinitehtävät kahdeksan minuutin pätkissä.

7. Kyseenalaista

Teetkö automaattisesti asioita, joita et sen kummemmin ajattele? Aivot muodostavat joistain tietyistä toiminnoista automaattisia tapoja siksi, että niihin ei tarvitse suunnata enää ylimääräistä energiaa. Ole tietoisempi siitä, mitä teet. Pysähdy miettimään, miksi teet niin. Onko se järkevä tapa toimia? Jos olet spontaani ja menet suunnittelematta tilanteesta toiseen, mieti, millaisissa tilanteissa sinun pitäisi olla järjestelmällisempi. Valmistaudutko etukäteen kokouksiin? Jos et, suuntaa ajatukset siihen etukäteen: mistä siellä puhutaan, mitkä ovat omat tavoitteesi tilanteessa? Opettele listaamaan muutamia asioita ylös ennen palaveria. Kun itsetuntemuksesi on kehittynyt, pystyt ohjailemaan tapaasi toimia. Älä kontrolloi tai pidättele toimintaasi, mutta ole siitä tietoinen. Uskalla kyseenalaistaa myös työyhteisön tapoja. Onko juuri tässä palaverissa istuminen fiksua ajankäyttöä minulle?

Lue lisää: Onnellisuushoroskooppi – Lue, mikä tekee onnelliseksi ja miten onni ilmenee

8. Älä poukkoile

Älypuhelimet ja -laitteet eivät itsessään ole huono asia keskittymiskyvyn kannalta. Päinvastoin: esimerkiksi pelien pelaaminen on jopa tehokas keskittymiskykyharjoitus. Ongelma on, että poukkoilemme eri laitteiden ja sovellusten välillä: työtehtävästä Facebookiin, Facebookista Twitteriin ja Twitteristä takaisin työtehtävään. Aivoille on tyypillistä, että tarkkaavaisuus siirtyy asiasta toiseen. Mutta kun huomaat, että poukkoilet, kiinnitä siihen huomiota. Opettele pysymään pidempään yhdessä asiassa kiinni.

9. Vedä lonkkaa

Ethän ole näennäistehokas? Touhotatko vain, jotta näyttäisit kiireiseltä? Arvosta myös joutilaisuuden hetkiä ja ota niitä. Aivosi toimivat hetken päästä taas tehokkaammin. Aivot kaipaavat luovia taukoja ja joutilaisuutta. Niiden aikana epämääräiset asiat hahmottuvat.

Lue lisää: PMS, ovulaatio, kuukautiset – hyödynnä kuukautiskiertosi viikko viikolta