Itsetuntemus

Stressaako arki jo? Töihin paluu on täynnä ansoja, joihin moni lomalainen kompastuu – näin vältät ne

Pehmeästi laskeutuen, kuuluu muistisääntö lomalta palaaville. Monilta se kuitenkin unohtuu, jolloin vaarana on, että päivistä muodostuu pian taas yksi maratoni, eikä töihin paluu onnistu parhaalla mahdollisella tavalla.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

Loman jälkeen olo tuntuu toivottavasti levänneeltä ja mieli rennolta. Töihin paluu jo houkuttaa, sillä arjen rutiineihin on mukava päästä uudelleen kiinni.

Ensimmäisten työviikkojen jälkeen ääni kellossa kuitenkin muuttuu helposti. Loputon tehtävälista ahdistaa, eikä aika tunnu riittävän mihinkään. Panta pään ympärillä kiristyy, mieli on kaukana zenistä. Mihin loman kepeä tunnelma oikein katosi?

Oletus siitä, että työn kuuluu olla stressaavaa ja kuormittavaa, voi estää meitä suhtautumasta arkeen rennosti, huomauttaa mindfulness-ohjaaja sekä johdon ja työyhteisöjen valmentaja Antti-Juhani Wihuri.

Koska työ ja loma mielletään toisistaan erilliseksi ja erilaisiksi asioiksi, myös töiden alkaessa kielteiset tunteet pääsevät helposti valloilleen ja arki kuormittaa.

– Riittämättömyyden kokemus ja hallinnan menettämisen tunne ovat keskeisiä stressin tekijöitä. On muistettava, että vaikka olosuhteisiin ei pystyisikään vaikuttamaan, omaan asenteeseensa voi. Usein unohdetaan, että jokainen on oman elämänsä aktiivinen toimija ja jokaisella on vapaus valita, miten asioihin suhtautuu, Wihuri sanoo.

Töihin paluu on hyvä hetki muuttaa rutiineja – moni jättää kuitenkin mahdollisuuden käyttämättä

Vanhoihin kaavoihin on helppo kangistua, ja lomalta palaamisen jälkeen töitä jatketaan herkästi samalla tavalla kuin ennenkin.

Tässä piileekin yksi tyypillinen ansa. Usein ei nimittäin muisteta, että töihin paluu on loistava mahdollisuus nollata vanhat rutiinit ja luoda työhön uusia, jaksamista tukevia käytänteitä.

– Varsinkin, jos työ on tuntunut raskaalta ja stressaavalta jo ennen lomaa, töihin palatessa olisi hyvä tarkastella, mitä oman työn ääressä tapahtuu. Mikä tuo lisää energiaa, mikä puolestaan kuormittaa?

Wihuri muistuttaa, että arkeen mukaan pääseminen vaatii aikansa. Siitä huolimatta moni antaa itselleen vain harvoin tarpeeksi aikaa työhön orientoitumiseen.

– Olemme helposti liian ankaria itseämme kohtaan. Ajattelemme, että pystymme jatkamaan samasta kohtaa, mihin jäimme. Töihin paluu vaatii kuitenkin aina orientoitumisen. Siihen voi mennä hyvinkin muutama päivä, ennen kuin arjen rytmi ja rutiini löytyvät taas. Loman jälkeen kannattaisi varata erikseen aikaa ihan konkreettisiin paluurutiineihin, kuten sähköpostin läpikäyntiin.

Jos töihin hypätään mukaan kiireellä ilman pehmeää laskeutumista, päivät ovat kohta taas paikasta toiseen juoksemista. Tehtävävuori kasvaa ja tunne hallinnan menettämisestä voimistuu.  Stressitasot nousevat ja kierre on valmis. Myös palautumista tukevat asiat, kuten lepo, ruokailurytmi ja mielekkäät harrastukset, kärsivät.

– Päivästä annetaan helposti muodostua yksi maratoni, jossa ei ole tilaa tauoille. Töiden jälkeen mieli käy taas ylikierroksilla, jolloin palautuminen illalla ja yöllä on heikompaa. Ihminen on silloin myös taipuvainen tekemään huonompia, palautumista heikentäviä valintoja, Wihuri kertoo. 

”Olemme helposti liian ankaria itseämme kohtaan. Ajattelemme, että pystymme jatkamaan samasta kohtaa, mihin jäimme.”

Mitä tehdä, jos työ stressaa liikaa? Omasta ajasta saa olla myös työpaikalla mustasukkainen 

Onko oravanpyörä sitten pysäytettävissä? Wihuri uskoo, että on. Avain siihen löytyy tietoisuuden voimasta: ensimmäinen askel muutokseen on ongelman huomaaminen.

– Niin kauan, kun et huomaa ja menet jonkun asian armoilla, se pitää sinut hyppysissään. Tiedostaminen antaa mahdollisuuden tehdä asian eteen jotakin konkreettista.

Omaa väsymystä ja stressiä voi taas lähteä miettimään sen kautta, onko arjessa riittävästi palautumista suhteessa kuormituksen määrään. Löytyykö päivistä esimerkiksi laisinkaan tasapainoittavia lepohetkiä? Wihuri kannustaa rohkeasti kyseenalaistamaan työpaikan toimintatapoja, jos ne ovat jaksamisen kannalta haitallisia. Lomalta töihin paluu on siihen hyvä aika.

– Lomalta paluu on hyvä hetki olla hieman mustasukkainen omasta ajastaan. Ovatko kaikki ne palaverit, joihin sinut on kutsuttu, tarpeellisia? Missä kaikissa sinua oikeasti tarvitaan? Mikä on juuri sinun tärkein panoksesi? Kun työpaikan toimintatavoista puhutaan ja työntekoa kehitetään, se lisää myös tunnetta siitä, että työasiat ovat omassa hallinnassasi.

Hyödyllistä on myös tarkastella omaa suhtautumistaan stressiin: missä tilanteissa kielteiset tunteet saavat yleensä otteen, ja kuinka itse reagoin niihin?

– Loman jälkeen on hyvä hetki huomata, jos itselle tyypilliset työhön liittyvät tunteet ja ajatukset nousevat jälleen pintaan. Huomaaminen antaa mahdollisuuden muutokseen. Löytyisikö esimerkiksi stressaaviin tilanteisiin jokin uusi tapa toimia?

Mikrotauot lisäävät jaksamista

 Jos kiire pääsee yllättämään, silloin apua rauhoittumiseen voi hakea muun muassa mikrotauosta.

Kyseessä on vain muutaman minuutin kestävä mindfulness-harjoitus, jossa irtaudutaan hetkeksi työstä ja annetaan kehon ja mielen palautua. Mikrotauko voi olla esimerkiksi:

  • Meditaatiohetki siirryttäessä palaverista toiseen. Keskitytään kävelyyn ja hengitykseen ja unohdetaan aikaisemmat asiat. Tunnustellaan, miltä käveleminen tuntuu ja annetaan pään tyhjentyä.
  • Kerran tunnissa pidettävä tauko, jolloin irtaudutaan työstä. Harjoitus voi kestää minuutista viiteen minuuttiin, jonka aikana voidaan keskittyä esimerkiksi hengityksen seuraamiseen.

Wihurin mukaan mikrotaukoja olisi tärkeä sisällyttää jokaisen työpäivään, sillä niillä on merkittävä rooli palautumisessa sekä stressinlievityksessä. Kun kierrokset eivät päivän aikana nouse niin korkeiksi, palautuminen käynnistyy päivän jälkeen nopeammin. Moni on myös huomannut, että mikortauot auttavat tekemään hyviä valintoja päivän aikana ja lisäävät siksi työtehoa enemmän kuin vievät aikaa.

– Aisteille avautuminen vähentää kierroksia ja mielen luomaa kuormitusta. Harjoituksen voi tehdä vaikka keskellä palaveria, jolloin huomio suunnataan siihen, mitä palaverissa tapahtuu antaen muiden tunteiden ja ajatusten jäädä sivummalle. Keskitytään siis yhteen asiaan kerralla, Wihuri kertoo.

Stressistä palautuu parhaiten luonnossa, ystävien kanssa ja nukkumalla

Töissä rutiinien parantamisesta ei kuitenkaan ole isoa apua, jos palautuminen ei onnistu vapaa-ajalla. Parhaiten ihminen rentoutuu sellaisen tekemisen äärellä, josta hän nauttii ja pitää.

– Tutkitusti luonnossa oleminen rentouttaa ja itsekin puhun luonnon vaikutuksesta. Luonnosta nauttiminen on todella palauttavaa, vaikka sinne pääsisikin vain kerran tai kaksi viikossa. Onneksi meillä suomalaisilla on siihen mahdollisuus.

Luonnon ohella palauttavaa tekemistä ovat Wihurin mukaan myös ystävien tapaaminen ja ihmissuhteiden ylläpitäminen. Aktiivinen vapaa-aika palauttaa hänen mukaansa usein paremmin kuin vaikkapa television katsominen.

Liikunnan kanssa on kuitenkin hyvä muistaa kohtuus. Jos treenaaminen on loman aikana jäänyt vähemmälle, saattaa töiden alkaessa tulla kiusaus laittaa saman tien iso vaihde päälle myös liikuntaan. Siitä voi tulla ylimääräistä stressiä, jos kaikki asiat yrittää laittaa kuntoon kerralla, Wihuri muistuttaa.

Lisäksi unella ja levolla on avainrooli jaksamisessa ja siinä, että töihin paluu onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Unirytmi kannattaisikin palauttaa lähelle arkirytmiä jo ennen kuin töihin paluu on totta.

– Jos rytmi on muuttunut lomalla, on hyvä varmistaa, että töiden alkamisen jälkeen yössä saisi sen 7–9 tuntia unta.

Kun töihin paluu stressaa, ystävien näkeminen auttaa. Kuvassa joukko ystäviä ravintolassa.

Asiantuntijan mukaan myös tutkimukset osoittavat sen, että parhaiten stressi taltutetaan ystävien seurassa.

X