Itsetuntemus

Tuletko usein väärinymmärretyksi, vaikka et tarkoita pahaa? 8 arkista tapaa, joilla voi vahingossa loukata muita

Joudutko jatkuvasti riitoihin? Syytetäänkö sinua kiusaajaksi, vaikka olet epävarma ja herkkä? Väärinymmärretyksi tuleminen saattaa johtua esimerkiksi ajattelemattomista vitseistä, yli-innokkuudesta tai liiasta sarkasmista.

Teksti:
Janica Brander
Kuvat:
Istock

Toistuvasti väärinymmärretyksi tuleminen voi kertoa siitä, että omissa viestintätavoissa olisi tarkastelun varaa.

Joudutko jatkuvasti riitoihin? Syytetäänkö sinua kiusaajaksi, vaikka olet epävarma ja herkkä? Väärinymmärretyksi tuleminen saattaa johtua esimerkiksi ajattelemattomista vitseistä, yli-innokkuudesta tai liiasta sarkasmista.

Jouduitko jälleen kerran konfliktiin etkä ymmärrä, miksi sinua syytetään kiusaamisesta? Loukkaantuiko toinen, kun yritit keventää vaikeaa tilannetta vitsillä?

Peittelemme joskus epävarmuuttamme toiminnalla, joka saa meidät vaikuttamaan ilkeiltä, mutta emme huomaa tätä itse. Huumori, joka naurattaa meitä, voi olla toiselle suuri loukkaus.

Omaa toimintaa kannattaa tarkastella kriittisesti, jos huomaa, että muut loukkaantuvat usein, vaikka omasta mielestäsi et ole tehnyt mitään pahaa.

Esimerkiksi nämä tavat voivat muista tuntua kiusaamiselta:

1. Et kuuntele tai puhut muiden päälle

Muiden puheen ohittaminen johtuu usein muutamista syistä. Ensinnäkin saatat olla nopeasti innostuva höpöttäjä, joka ei malta kuunnella ohjeita. Kyse ei ole välttämättä siitä, ettet arvostaisi muiden näkemyksiä. Haluat vain tarttua heti toimeen.

Kuuntelemattomuus voi johtua myös huonosta itsetunnosta. Voit esimerkiksi sisimmässäsi pelätä, että muilla on fiksumpia ajatuksia. Silloin on helpompaa vetää laput silmille, tulpat korviin ja painella eteenpäin.

Muiden ohittaminen voi johtua myös väsymyksestä tai huonosta keskittymiskyvystä. Silloin voi käydä esimerkiksi niin, että kun muut puhuvat, katseesi harhailee, jalkasi naputtaa ja huokailet.

Oli kuuntelemattomuuden syy mikä tahansa, se antaa välinpitämättömän vaikutelman. Voit opetella paremmaksi kuuntelijaksi keskittymällä sosiaalisissa tilanteissa. Katso toista silmiin, nyökkäile ja esitä kysymyksiä.

2. Juoruilet

Juoruilu on inhimillinen tapa, joka lievittää tutkitusti ahdistusta ja auttaa luomaan sosiaalisia verkostoja. Se voi olla keino saada hyväksyntää, ja juoruhetken luomaan mielihyvään voi koukuttua. Juoruilu menee liian pitkälle, jos lörpöttelet toisten kaikki salaisuudet.

Tarkkaile kriittisesti tapaasi puhua muista. Oletko luotettava ja lojaali? Se, mikä on sinulle viatonta small talkia, voi olla toiselle yksityisyyden loukkaamista.

3. Suhtaudut kaikkeen sarkastisesti

Musta huumori on tapamme käsitellä vaikeita asioita. Vaikka kestäisit ironiaa, muista, että kaikki eivät kestä. Sarkastiset lohkaisut kannattaa unohtaa, kun toinen on haavoittuvassa tilassa. Jos et keksi sanottavaa, älä ole väkisin nokkela. Halaa ja kuuntele.

Lue myös: Jyrki Lehtola turvautui mustaan huumoriin menetettyään vanhempansa: ”Sen avulla en uponnut liian syvälle suruun”

4. Vitsailet muiden kustannuksella

Toisen kustannuksella vitsailu on vallankäytön muoto, joka riisuu toiselta arvokkuuden. Läheisissä ihmissuhteissa voi olla leikkimielistä kiusoittelua, mutta liika kiusoittelu voi muuttua kiusaamiseksi.

Toiselle nauraminen on usein keino kääntää huomio pois itsestä. Voit pelätä niin paljon nolatuksi tulemista, että nolaat toisen varmuuden vuoksi. Naljailu voi siis olla ylimitoitettu puolustusreaktio. Hyökkäät, vaikka toinen ei aikoisi sanoa sinulle mitään pahaa.

5. Esität toisten ideat ominasi

Lapset ärsyyntyvät kaverista, joka matkii heidän pukeutumistaan, aikuiset tyypistä, joka omii heidän ideansa. Raivostuttavinta on, jos tyrmäät toisen ajatuksen, mutta esität sen pian omanasi ja keräät kunnian.

Ideoiden omiminen voi johtua huolimattomuudesta. Olet ehkä niin hajamielinen tai innostunut, ettet muista, kuka asian oivalsi ensin. Kyse voi olla myös epävarmuudesta. Esität itsevarmaa kritisoimalla muita, mutta et oikeasti luota näkemyksiisi, vaan toistelet muiden sanomisia.

6. Olet mustavalkoinen

Äkkijyrkät ihmiset ovat uuvuttavia, etenkin, jos ihminen on räjähdysherkkä. Muut saavat pelätä jatkuvasti, mistä pikkuasiasta änkyrä suuttuu seuraavaksi.

Jos joudut toistuvasti riitoihin, mieti, oletko joustamaton. On hienoa, että ihmisellä on periaatteita. Vuorovaikutuksessa on kuitenkin kuunneltava muita. On naiivia ajatella, että vain sinun mielipiteesi on oikea, etkä anna milliäkään periksi.

Lue myös: Onko lähipiirissäsi jyrkkä tai joustamaton ihminen? Toimi hänen kanssaan näin

7. Kyseenalaistat kaiken

Yksi syy riitoihin voi olla kyseenalaistava viestintätyyli. Skeptisyys voi voimistua ammateissa, joissa tietoa pitää kritisoida ja arvioida. Loputon epäily ja väittely tekevät arjesta kuitenkin uuvuttavaa – ainakin läheisillesi.

Varsinkin nettiväittelyyn voi koukuttua samaan tapaan kuin juoruiluun. Kun väittelynhimosi herää, harjoittele itsehillintää. Mieti, onko aihe niin tärkeä, että siihen kannattaa uhrata energiaa. Vaihda puheenaihetta tai sulje netti.

8. Besserwisseröit

Besserwisser täydentää muiden lauseet ja neuvoo, vaikka häneltä ei pyydettäisi apua. Kun käyttäydyt näin, viestität muille, ettet usko heidän kykyihinsä.

Besserwisseröinti voi olla opittu tapa, jolla pätijä ei tarkoita pahaa. Jos olet koulutus- tai kasvatusalalla, opettajavaihde saattaa jäädä päälle. Kyse voi olla myös heikosta itsetunnosta. Haluat alleviivata, että tiedät kaiken.

Muista, että ihmisten on saatava kokeilla asioita ja tehdä virheitä, myös sinun. Jatkuva neuvominen voi häiritä enemmän kuin auttaa.

Testaa: Oletko besserwisser?

Lähteet: All Womens Talk, Forbes, Gurl

X