Tunnelukot kahlitsevat elämää – näin tunnistat ja murrat lapsuudessa syntyneet lukot

Lapsuudessa syntyneet tunnelukot ovat selviytymiskeinoja, jotka rajoittavat aikuisena elämää. Onneksi omia tunnelukkojaan voi myös purkaa, kunhan ne ensin tunnistaa. Hallitseeko sinua jokin suomalaisten yleisimmistä tunnelukoista?

Tunnelukot ovat lapsuudessa hyödyllisiä selviytymiskeinoja, jotka auttavat lasta selviytymään epämukavasta tunteesta. Tunnelukoissa on kuitenkin se ongelma, että ne pitävät ihmisestä tiukasti kiinni ja aktivoituvat vielä aikuisenakin.

Vaikka aikuinen tietäisi, että hänen kannattaa käyttäytyä epämukavassa tilanteessa kuin järkevä aikuinen, tunnelukko saattaa lukita hänet toimimaan lapsuudessa opitulla tavalla.

Tunnelukot syntyvät tilanteissa, joissa lapsi kokee itsensä avuttomaksi, eikä hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää hallita tilannetta toiminnallaan.

Jos lapsi ei saa aikuiselta apua epämukavien tunteiden käsittelyyn, hänen on pakko selviytyä itse. Lapsi saattaa esimerkiksi lamaantua, jotta hän pysyisi mahdollisimman näkymättömänä. Koska lapsi ei osaa hallita turhautumistaan, hän voi myös hyökätä huutamalla tai pyrkiä eroon kielteisestä tunteesta välttelyn ja vetäytymisen avulla.

Aikuiselle tunnelukot ovat ongelmallisia siksi, että ne saavat ihmisen piilottamaan todellisia tunteitaan, tukahduttamaan tarpeitaan ja näkemään todellisuuden vääristyneessä valossa, selviää terapeutti ja kouluttaja Kimmo Takasen Murra tunnelukkosi –kirjasta. Tunnelukko voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin ja estää ihmistä olemasta aito oma itsensä.

Koska tunnelukot ovat usein tiedostamattomia, niistä voi päästä irti vasta, kun ne on havainnut ja tiedostanut.

Tunnistatko jonkun seuraavista tunnelukoista itsessäsi?

1. Uhrautuminen

Uhrautumisen tunnelukosta kärsivä on herkkä huomioimaan toisten tarpeita. Samalla hänen omat tarpeensa jäävät sivuun. Jos hän joskus asettaa itsensä etusijalle, hän tuntee siitä helposti syyllisyyttä.

Uhrautuja saattaa ottaa itselleen marttyyrin tai pyhimyksen roolin. Hän vähättelee omia tarpeitaan ja torjuu muiden tarjoaman avun. Salaa hän saattaa kuitenkin toivoa saavansa muilta huomiota. Uhrautuja ei silti pyydä mitään, vaan ilmaisee itseään epäsuorasti toivoen muiden osaavan lukea hänen ajatuksiaan.

Pitkään jatkunut uhrautuminen voi polttaa ihmisen loppuun ja johtaa burnoutiin.

Kun tunnelukko avautuu, ihminen alkaa tiedostaa enemmän omia tarpeitaan ja uskoa, että hänellä on oikeus saada tarpeilleen tyydytystä. Hän myös uskaltaa ilmaista omaa tarvitsevuuttaan ja pyytää muilta apua.

2. Alistuminen

Alistumisen tunnelukosta kärsivä on mieliksi kaikille. Hän on kiltti ja mukava ja myöntyy helposti asioihin. Koska alistuja pelkää kritisointia, torjumista ja hylkäämistä, hän ajattelee, että hänen on pakko alistua muiden kontrolloitavaksi.

Alistujan on vaikea pitää puoliaan. Hän puhuu asioista niin kuin ajattelee kuulijan haluavan kuulla.

Koska alistuja piilottaa kielteisiä tunteitaan – etenkin vihaansa – hän saattaa ajoittain turhautua tilanteeseen. Vihan purkautuminen voi näkyä kiukutteluna, juoruamisena ja kostamisena.

Kun tunnelukko avautuu, ihminen alkaa tiedostaa omia tarpeitaan ja oppii pitämään omia tunteitaan tärkeinä. Hän ei enää miellytä toisia liikaa ja osaa paremmin pitää puolensa.

3. Vaativuus

Vaativuuden tunnelukosta kärsivä on vaativa ja ankara itselleen. Hänen on oltava tehokas ja aikaansaava, sillä muuten hän ei voi olla tyytyväinen itseensä. Omasta mielestään hän ei välttämättä edes ole vaativa itseään kohtaan, koska hän on tottunut siihen, että odotukset on täytettävä.

Itseltään paljon vaativan on hankala nauttia elämästä. Hän ei voi rentoutua tai pitää hauskaa ennen kuin tavoitteet on saavutettu. Hän ei myöskään osaa olla tyytyväinen saavutuksiinsa, joten elämä on loputonta suorittamista.

Kun tunnelukko avautuu, ihminen osaa laskea rimaansa ja oppii, ettei elämän kuulu olla pelkkää suorittamista. Hän hyväksyy, ettei kaikki aina ole täydellistä ja osaa olla enemmän läsnä hetkessä.

4. Pessimistisyys

Pessimistisyyden tunnelukosta kärsivä kiinnittää enemmän huomiota kielteisiin kuin myönteisiin asioihin. Hän on kova huolehtimaan ja murehtii jo etukäteen tulevaa. Hän uskoo kaiken menevän lopulta pieleen.

Pessimistinen ihminen saattaa olla turvallisuushakuinen ja vältellä riskejä epäonnistumisen pelossa. Hän aiheuttaa omalla maailmankuvallaan itselleen ahdistusta ja saa muut ihmiset välttelemään itseään. Ihmisen kanssa, joka näkee myönteisissäkin asioissa aina jotain negatiivista, on vaikea elää.

Kun tunnelukko avautuu, ihminen osaa katsoa maailmaa myönteisemmin silmin. Hän ymmärtää, että asiat voivat mennä myös hyvin. Jatkuvan murehtimisen sijaan hän osaa hakea tyydytystä omille tarpeilleen.

5. Hyväksynnän haku

Hyväksynnän hakuun liittyvästä tunnelukosta kärsivälle on tärkeää, että kaikki pitävät hänestä. Toisten mielipiteillä on häneen voimakas vaikutus. Hän tekee elämässään valintoja sen perusteella, mitä uskoo muiden odottavan itseltä ja pitävän hyväksyttävänä.

Hyväksyntää hakeva tekee paljon töitä sen eteen, että muut ihmiset arvostaisivat häntä. Hän ei ilmaise todellista itseään eikä tuo esille pettymyksen, loukkaantumisen tai vihan tunteita.

Kun tunnelukko avautuu, ihminen uskaltaa olla enemmän oma itsensä.  Hän tekee useammin päätöksiä omista lähtökohdistaan eikä anna muiden odotusten vaikuttaa liikaa valintoihinsa.

Lähde: Kimmo Takanen: Murra tunnelukkosi – työstä tunteet, toimi toisin (WSOY 2017).

Lue myös:

Parisuhteen 18 tunnelukkoa – tunnista toistuvia riitoja puolisosi kanssa aiheuttavat tunnelukot

5 syytä, miksi kunnon riita voi tehdä joskus hyvää – näin riitelette rakentavasti

Hylätyksi tulemisen pelko voi ajaa parisuhteen toistuvasti karille – näin tunnistat pelon ja käsittelet arvottomuuden tunteita