Itsetuntemus

Uni on kaukoputki sisimpääsi

27.7.2005 Teksti: Anna.fi

Miksi ihmiset näkevät unia? Unet ovat sisäistä psykoterapiaa ja välttämättömiä mielenterveyden ylläpitämisessä. Nukkuessa harjoitellaan valvemaailman tilanteita ja ratkotaan siellä ilmenneitä ongelmia. Unet ovat myös luovuuden runsaudensarvia.

Uni on kaukoputki sisimpääsi

Sitten myyräpoika Joonas tapaa jäniksen. ”Mitä uni on?” hän kysyy.
Jänis sanoo: ”Uni on kaukoputki, jolla voit nähdä sielusi sisään.”

Mitä jos voisit löytää sisältäsi henkilökohtaisen psykoterapeutin, joka hetki hetkeltä tallentaa mieleesi virtaavia ärsykkeitä auttaakseen sinua unen aikana käsittelemään niitä? Unet voivat toimia tällaisena sisäisenä psykoterapiana, toteaa Turun yliopiston professori ja unitutkija Antti Revonsuo. Unet auttavat meitä ratkaisemaan mieltämme painavia ristiriitoja ja voivat myös valmentaa meitä toimimaan uhkaavissa tilanteissa.

Psykologisessa unitutkimuksessa ajatellaan, että unet jatkavat valveessa aloitettua psyykkistä työtä, joka on ihmiselle välttämätöntä päivittäisten kokemusten käsittelyä. Näin unien ajatellaan auttavan ihmistä ongelmien ratkaisussa ja mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä, kertoo Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Erkki Kronholm.

Paitsi hoitaa ja parantaa, unet voivat myös aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. Vai miltä tuntuisi palata tsunamirannalle yhä uudelleen, voimatta jatkuvien painajaisunin takia unohtaa? Antti Revonsuo ehdottaa, että tällaisten ahdistavien ”uhkasimulaatiounien” tehtävä onkin skannata todellisuudesta vaarallisia tilanteita ja opettaa toimimaan niissä. Tai ehkä on niin, että jos sama uni toistuu ja kiusaa, ei ole vielä valmis unohtamaan? Sisäinen psykoterapeutti pitää huolen, että asiat eivät jää käsittelemättä.

Unet kiinnostivat Homerostakin

Nykyaikainen tiede on ollut taipuvainen ulkoistamaan unitutkimuksen ”kovan tieteen” ulkopuolelle. Unia tutkittiin kuitenkin jo antiikin Kreikassa, kertoo Minerva Kustannuksen unikirja Unet näkevät meidät. Sen mukaan maailman ensimmäisen tunnetun unikirjan laati 300-400 –luvulla elänyt Artemidoros. Homeros piti unia oraakkeleina, jumalallisina viestintuojina ja parantajajumala Asklepiukselle pyhitettiin temppeleitä, joihin ihmiset menivät näkemään parantavia unia. Kline, penkki jolla potilas nukkui odottaen parantavaa untaan, on antanut nimensä nykyaikaiselle sanalla klinikka.

Modernin psykologisen unitulkinnan klassikko on Sigmund Freud, joka vuonna 1900 julkaisi teoksensa Unien selitys. Freud uskoi että tiedostamaton on kuin vinttikomero, johon päivänvaloon kelpaamaton aines on siivottu katseilta suojaan. Unessa ihminen käsittelee tätä aineistoa, joka on valvetajunnalle liian häpeällistä, raskasta tai sopimatonta käsiteltäväksi.

Freudin aikalaisen Carl Jungin mukaan tiedostamaton on paljon laajempi käsite. Hänen mukaansa ”kollektiivinen tiedostamaton” on ihmiskunnalle yhteinen ja alkuperäinen tila, josta tietoisuus on sittemmin kehittynyt. Tästä kollektiivisesta tiedostamattomasta kumpuavat unien ikivanhat ainekset nykyihmistenkin alitajuntaan, uskoi Jung.

Uni on kaukoputki sisimpääsi

Aivojen luoma virtuaalitodellisuus

Uni on aivokuoren biologinen ilmiö, jossa on kaksi vaihetta: hitaiden aivoaaltojen non-REM ja nopeiden aivoaaltojen ja silmänliikkeiden REM-uni, jonka aikana unet yleensä nähdään. Unennäön aikana aivokuori on tilassa, johon yleensä päästään niin sanotun REM-unen aikana, mutta joka voidaan saavuttaa myös psykedeelisten huumeiden avulla tai taiteilijan luovan vaiheen aikana.

Tutkija Antti Revonsuo näkee unen tilana, jolloin ihminen lopettaa vuorovaikutuksen ulkoisen maailman kanssa. Tällöin aivojen reaktiokyvystä huolehtivat välittäjäaineet puuttuvat, mikä mahdollistaa aivan uudenlaisten kytkösten syntymisen aivokuoren miljoonien neuronien muodostamassa verkostossa.

Unen aikana ihmisen aivot simuloivat sisäisen todellisuuden, sanoo Revonsuo. Tässä todellisuudessa sitten harjoitellaan valvemaailman tilanteita ja ratkotaan siellä ilmenneitä ongelmia. Uni on elintärkeää, koska sen aikana elimistö huoltaa itseään. Muun muassa eräät aivojen järjestelmät tarvitsevat unen aikana tapahtuvaa kemiallisten varastojensa uusintamista.

Luovuuden runsaudensarvi

Lähes kaikki ovat joskus nähneet unen jossa pudotaan, paetaan tuntematonta uhkaa tai joudutaan esimerkiksi villieläimen hyökkäyksen kohteeksi, mutta harva kokee tällaisia tilanteita arkisessa elämässään. Tällaiset unet ovatkin Antti Revonsuon mukaan unten universaaleja arkkityyppejä. Hän arvelee, että niiden ilmiasu kumpuaa kaukaa lajimme menneisyydestä, ja että alitajunta yhä mallintaa nykypäivän arkisia tilanteita arkaaisten esikuviensa kautta. Jung piti tällaisia arkkityyppejä ihmiskunnan yhteisestä kollektiivisesta tiedostamattomasta kumpuavina symboleina.

Uni on luovuuden lähde. Jung ajatteli, että esimerkiksi unessa tai taitelijan luovassa vaiheessa mahdollistuva yhteys kollektiiviseen tiedostamattomaan on ehto luovuudelle. Molemmissa on kyse uusien yhdistelmien syntymisestä aivokuoressa, siitä tunteesta, kun tajuaa keksineensä jotain ihan uutta. Ei siis olekaan yllättävää, että esimerkiksi Tartini sanoi saaneensa idean kuuluisaan Pirunsonaattinsa unessa.

Tarkkana siis, luova luokka. Nukkukaa, haaveilkaa ja uneksikaa. Nähkää unia, kauniita ja rumia. Kuka tietää, mitä näette, kun tartutte kaukoputkeen ja katsotte tarkkaan.

Teksti: Sanna Salo / A4 Media Oy
Kuva: A4 Media Oy

Lue myös

Suosittelemme