Itsetuntemus

Uskaltaako rescue-koiran ottaa? Koiran adoptoinnissa kannattaa huomioida muutama asia

Uskaltaako ulkomailta adoptoida löytökoiran? Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti ei suosittele ulkomaisen rescue-koiran hankkimista, koska se saattaa tuoda Suomeen vaarallisia tauteja. Eläinlääkäri Tanja Hakkarainen on toista mieltä.

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Heli Hirvelä, Paula Kukkonen/Otavamedia

Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti ja eläinlääkäri Tanja Hakkarainen ovat eri mieltä siitä, onko ulkomailta järkevää adoptoida löytökoiria Suomeen.

Uskaltaako ulkomailta adoptoida löytökoiran? Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti ei suosittele ulkomaisen rescue-koiran hankkimista, koska se saattaa tuoda Suomeen vaarallisia tauteja. Eläinlääkäri Tanja Hakkarainen on toista mieltä.

Suositteletko ulkomaisen löytökoiran eli rescue-koiran ottamista?

Tanja Hakkarainen: Suosittelen, jos adoptio on harkittu, koira adoptoidaan vastuulliselta yhdistykseltä ja perheeseen valitaan sille sopiva koira. Olen työskennellyt 18 vuotta eläinlääkärinä ja nähnyt vastaanotollani tuhansia rescue-koiria. Useimmiten omistajat ovat olleet adoptioon tyytyväisiä.

Päivi Lahti: Minkä tahansa koiran ottamista pitää harkita tarkkaan, koska on oltava riittävästi rahaa ja aikaa sen hoitamiseen. Jos päättää hankkia rescue-koiran, on tiedettävä riskit ja miten niitä minimoidaan. On osattava valita asiansa osaava järjestö, joka toimii vastuullisesti. Harmillisen usein uudelle omistajalle selviää vasta koiran ollessa Suomessa, millaista hoitoa sen vammat tai sairaudet vaativat – tai että koira ylipäätään on sairas.

Rescue-koirat saattavat tuoda Suomeen vaarallisia tauteja. Onko tautiriskiä liioiteltu julkisuudessa?

TH: Kyllä, sillä usein tuontikoirat niputetaan samaan massaan, vaikka tuonneissa on suuria eroja. Osa koiria tuovista tahoista viis veisaa tartuntataudeista, osa huolehtii siitä, että tautiriski on minimaalinen. Lisäksi useiden tarttuvien tautien kohdalla riskit liittyvät siihen, että niiden tartuntatapa muuttuisi nykyisestä. Antibiooteille resistenttien bakteerien kohdalla pitäisi muistaa, että niitä voi olla myös kotimaisissa koirissa, ihmisissä itsessään ja elintarvikkeissa. Tuontikoirien osuutta on korostettu enemmän.

PL: Ei, koska Välimeren maissa ja Venäjällä esiintyy tauteja, joita Suomessa ei ole. Lisäksi koirat saattavat kantaa ihmiselle vaarallisia tauteja, kuten rabiesta tai myyräekinokokkia. Venäjällä ja Virossa näitä tauteja esiintyy. Yksikin tällainen tartunta Suomessa on liikaa. Lisäksi asiallisilta vaikuttavat paperit eivät aina takaa sitä, että koiran rokotukset olisivat kunnossa. Rescue-toimintaan on joissain tapauksissa liittynyt myös laitonta koirakauppaa. Oma lukunsa ovat antibiooteille resistentit bakteerit, jotka leviävät koiratarhoissa ja joita on todettu tuontikoirissa. Tällainen bakteeri voi siirtyä koirasta ihmiseen.

Otetaanko ulkomaisia löytökoiria liian huolettomasti?

TH: Ei, sillä keskimäärin adoptoijat ovat perehtyneitä ja sitoutuneita, ja he tekevät harkittuja päätöksiä. Lisäksi vastuullisesti toimivat järjestöt valitsevat adoptoijat huolellisesti. Mutta on totta, että ylipäätään lemmikkejä saatetaan ottaa liian kevein perustein.

PL: Kyllä. Niitä tuodaan tällä hetkellä huomattavan paljon Suomeen. Kaikki järjestöt eivät tee taustatyötä huolellisesti. Esimerkiksi Venäjältä on tuotu koiria, joiden rokotustodistukset eivät ole olleet aitoja. Suomessa on sitten huomattu, että niitä ei ole rokotettu rabiesta vastaan. Tämä on vakava asia, koska rabies on ihmiselle hengenvaarallinen tauti. Rokotustodistuksia on helppo väärentää.

Onko väliä, mistä maasta rescue-koiran ottaa?

TH: Lähtömaata merkityksellisempää on varmistua siitä, että yhdistys, joka tuo koiran Suomeen, on vastuullinen.

PL: On tärkeää valita luotettava järjestö. Koiria tuovan järjestön on aina arvioitava sikäläisten yhteistyökumppaniensa toimia kriittisesti. On varmistettava, että kaikki toimivat, kuten on sovittu.

Kannattaako ulkomailta adoptoida koira lapsiperheeseen?

TH: Tärkeintä on miettiä, millainen koira ylipäätään sopii lapsiperheeseen. Esimerkiksi arka koira tarvitsee rauhallisen ympäristön. Vanhemmilla pitäisi olla riittävästi tietoa koirien käyttäytymisestä ja motivaatiota hoitaa mahdollisia ongelmia. Multiresistentit bakteerit (lähinnä ESBL) voivat olla pieni riskitekijä lapsiperheessä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kotimaistakin alkuperää oleva lemmikki voi kantaa niitä, esimerkiksi saatuaan raakaruokaa tai runsaasti antibioottikuureja.

PL: Ei mielestäni, koska koiralla saattaa olla käytösongelmia, jolloin pureman riski on suurempi. Lisäksi taudinaiheuttajat saattavat levitä lapsiperheessä helpommin kuin aikuisperheessä. Lapset eivät osaa vielä huolehtia hygieniastaan, ja telmiessä kädet päätyvät suuhun. Lapsen immuunipuolustus on heikompi kuin aikuisen.

Onko mahdollista parantaa käytöshäiriöinen löytökoira?

TH: Olen tavannut vain joitakin löytökoiria, joiden traumat eivät olleet hoidettavissa. Tärkeintä on, että hoitaja on sitoutunut ja valmis käyttämään tarvittaessa käytösterapeuttia. Rescue-koirilla on toki enemmän pelkotiloja kuin tavallisilla koirilla. Useimmiten koirat pelkäävät miehiä, joista heillä on huonoja kokemuksia. Myös eroahdistus voi vaivata. Jos koira on elänyt isossa laumassa, yksin olo asunnossa voi olla aluksi ongelmallista. Yleisin adoptoijilta kuulemani kommentti on kuitenkin se, että kaikki on mennyt helpommin kuin odotettiin.

PL: Useimmiten, on vain oltava hyvin johdonmukainen ja pitkäjänteinen. Pelkopurijan kanssa en työskentelisi pitkään, koska sellainen koira on jo vaarallinen. Monet ovat kuitenkin eroahdistuskoiria, joihin pystyy vaikuttamaan käytösterapialla.

Onko sekarotuinen löytökoira terveempi kuin rotukoira?

TH: Molemmilla on omat ongelmansa. Rotukoirilla ne liittyvät vääränlaiseen jalostukseen, löytökoirilla puolestaan vammoihin, tarttuviin tauteihin tai puutteelliseen hoitoon, josta on seurannut vaikka hammasongelmia.

PL: Ei välttämättä, sillä löytökoiran vastustuskyky voi olla heikko, jos se on syntynyt huonoihin olosuhteisiin. On kuitenkin totta, että sekarotuisten koirien rakenne on terveempi kuin ylijalostettujen. Sekarotuisilla koirilla ei ole ääripiirteitä, koska luonto korjaa luonnottomat piirteet pois. Sekarotuiset ovat usein sopusuhtaisia, niin että niillä on pitkä kuono ja normaalin pituiset selkä ja jalat.

Eikö olisi järkevää tarjota koti kodittomalle koiralle?

TH: Kyllä. Niin kauan kun on tarvitsevia koiria, pitäisi pitää niistä huolta. Minulla on neljä espanjalaista rescue-koiraa, ja jatkossakin kaikki koirani tulevat olemaan rescue-koiria juuri eettisten syiden takia.

PL: Kyllä. Tuo on mielestäni ainoa järkevä näkökulma rescue-koiran hankkimiseen. Mutta meillä on Suomessakin löytökoiria ja kodinvaihtajia. Kehottaisin katsomaan ne ensin. Jos kuitenkin haluaa rescue-koiran, silloin pitää valita pitkään toiminut järjestö, joka valitsee huolellisesti koirat niiden lähtömaasta.

X