Itsetuntemus

Väärinymmärryksiä, huonoja päätöksiä ja ajatusvirheitä – voimakkaat tunteet voivat heikentää tilannetajua

Annatko tunteiden vaikuttaa liikaa päätöksiisi? Erityisesti vahvat tunteet heikentävät asiantuntijan mukaan tilannetajuamme. Onneksi omaa tunne- ja tilannetajua on mahdollista kehittää.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Silloin tällöin on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia havaintojaan tietoisesti.

Annatko tunteiden vaikuttaa liikaa päätöksiisi? Erityisesti vahvat tunteet heikentävät asiantuntijan mukaan tilannetajuamme. Onneksi omaa tunne- ja tilannetajua on mahdollista kehittää.

Jokainen on todennäköisesti joskus tulkinnut jotain tilannetta virheellisesti. Omat havainnot voivat vääristyä esimerkiksi silloin, kun voimakkaat tunteet ottavat ihmisestä vallan ja heikentävät hänen tilannetajuaan. Tunteet saattavat nimittäin ohjata käyttäytymistämme voimakkaammin kuin järki.

– Esimerkiksi stressin aiheuttamat voimakkaat tunteet, kuten pelko, ovat niin vahvoja, että järki voi jäädä jalkoihin. Tunne saattaa ikään kuin kaapata aivot, ja ihminen joutuu kuvaannollisesti oman päänsä panttivangiksi, kertoo työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori Helena Åhman, jolta äskettäin ilmestyi yhdessä Harri Gustafsbergin kanssa kirjoitettu Tilannetaju-kirja (Alma Talent 2017).

Seurauksena voi olla väärinymmärryksiä, ajatusvirheitä ja huonoja päätöksiä. Niitä on kuitenkin mahdollista välttää, kun tunteisiinsa oppii kiinnittämään huomiota.

Älä anna tunteiden johdattaa itseäsi harhaan

Jokainen kokemamme tunne vaikuttaa tilannetajuumme ja päätöksentekokykyymme jollain tavalla.

– Tunteiden pitääkin vaikuttaa päätöksentekoon. Myönteiset tunteet, kuten innostus, myötätunto ja kunnianhimo ajavat meitä eteenpäin ja auttavat tekemään hyviä päätöksiä, Åhman sanoo.

Jos tunteet kuitenkin vaikuttavat omaan käytökseen kielteisellä tavalla, ne voivat ohjata käyttäytymistämme liikaa. Esimerkiksi pelko voi aiheuttaa sen, ettei ihminen uskalla ottaa puheeksi vaikeaa asiaa.

– Hälytyskellojen olisi hyvä soida, jos kokee usein itsensä uhatuksi ja hyökkää, pakenee tai jähmettyy silloin, kun pitäisi reagoida.

Myös lopputuloksesta voi päätellä, ovatko tunteet johdattaneet ihmistä päätöksenteossa oikeaan vai väärään suuntaan.

– Jokaisen aivot tuottavat joskus umpisurkeaa ajattelua ja epätarkoituksenmukaisia tunteita. Huono päätös on tavallaan lopputulema siitä.

Fiksutkin ihmiset voivat toimia tyhmästi esimerkiksi tilanteissa, jotka nostavat tilanteeseen sopimattomia tunteita pintaan. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty, sillä tunne- ja tilannetajuaan on mahdollista kehittää.

Helena Åhman antaa tähän neljä vinkkiä:

1. Tunnista ja hyväksy tunteesi

Kaikki lähtee liikkeelle omien tunteidensa tiedostamisesta ja tunnistamisesta.

– Tunnista tunteesi ja myönnä ne itsellesi. Hyväksy esimerkiksi itsessäsi esiin nouseva epävarmuus tai kateus.

Kun et yritä paeta kielteistä tunnetta, tilanne on helpompi nähdä juuri sellaisena kuin se on.

2. Pysähdy ja havainnoi

On hyödyllistä pysähtyä silloin tällöin tarkastelemaan ja pohtimaan omia havaintojaan tietoisesti. Kannattaa tiedostaa, että tunteet voivat johtaa virheellisiin tulkintoihin.

– ”Kuuntele itseäsi” on usein hyvä neuvo, muttei aina. Tunne on kuin tienviitta, joka katukylteistä poiketen voi ohjata joskus harhaan.

Pysähdy myös katsomaan ja kuuntelemaan muita ihmisiä vähän tarkemmin kuin ennen. Huonosta päätöksestä saa usein palautetta, jos vain osaa kuunnella.

3. Anna vaikeille päätöksille aikaa

Vahva tunne voi ajaa ihmisen luulemaan, että hänen on pakko tehdä päätös tässä ja nyt. Parempi vaihtoehto olisi kuitenkin antaa päätökselle aikaa.

– Isoja päätöksiä tehdessä vanha viisaus yön yli nukkumisesta on edelleen erittäin järkevää. Näin hyödynnetään alitajuista ajattelua ja annetaan aivoille aikaa järjestellä ja pähkäillä asioita.

Jos jokin päätös herättää esimerkiksi pelon tunnetta, kannattaa laittaa asia hetkeksi syrjään.

4. Opi virheistäsi

Tunnetapojen muokkaaminen tapahtuu samalla tavalla kuin muidenkin tapojen. Ensin kannattaa analysoida, missä tilanteissa huonot ratkaisut syntyvät ja milloin omat tunteet eivät ole olleet lopputuloksen kannalta luotettavia. Liittyykö tilanteisiin esimerkiksi jotain yhteistä, kuten tietty aika, paikka tai ihmiset?

– Päätöksille kannattaa joskus tehdä ikään kuin ”ruumiinavaus”. Erityisesti, jos huomaa usein ajattelevansa, että miksi taas kävi näin.

Näin omista virheistään on mahdollista oppia.

– Ajatusvirheitä ja -harhoja tapahtuu aina, mutta ne voi ottaa oppimisen näkökulmasta. Käytännössä voimme aina joko onnistua tai ottaa opiksemme, mikä on paljon kivempaa ja hyödyllisempää kuin jäädä harmittelemaan epäonnistumista.

X