Vaatimattomuus ei aina ole hyve – psykologi kertoo, mitä on haitallinen kainous ja miten siitä voi opetella pois
Vaatimattomuus on arvostettu piirre Suomessa. Aina se ei kuitenkaan kumpua hyvästä, vaan välillä kyse on oikeastaan itsensä mollaamisesta. Asiantuntija neuvoo, miten haitallisen vaatimattomuuden voi tunnistaa ja miten sitä voi työstää.
Hyvällä tavalla vaatimaton ihminen on ainakin pääosin tyytyväinen elämäänsä.
Vaatimattomuus on arvostettu piirre Suomessa. Aina se ei kuitenkaan kumpua hyvästä, vaan välillä kyse on oikeastaan itsensä mollaamisesta. Asiantuntija neuvoo, miten haitallisen vaatimattomuuden voi tunnistaa ja miten sitä voi työstää.
Suomessa vaatimattomuutta pidetään usein hyveenä, ja monissa tilanteissa vaatimattomuus onkin hyvästä. Aina ei ole fiksua rehvastella tai tuoda omia saavutuksiaan esiin, vaan tietyissä tilanteissa vaatimattomuus osoittaa sosiaalista älykkyyttä.
– Hyvä vaatimattomuus näyttäytyy ulospäin tyytyväisyytenä, ja sellaisen ihmisen kanssa on helppo olla. Se näkyy niin, että pystyy huomioimaan muita, eikä tee itsestään samalla kauheaa numeroa, Pihlajalinnan psykologi, työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Mervi Airaksinen kertoo.
Hyvällä tavalla vaatimaton ihminen on ainakin pääosin tyytyväinen elämäänsä, eikä sen takia välttämättä koe tarpeelliseksi tehdä omista tekemisistään sen suurempaa numeroa.
– Ihminen ei silloin koe tarvetta hakea hyväksyntää muilta vähättelemällä omia saavutuksiaan.
Airaksisen mukaan sellainen ihminen on miettinyt, mitkä asiat ovat hänelle itselleen tärkeitä ja hänelle riittää, että hän elää niiden mukaisesti.
– Hän on tyytyväinen tekoihinsa, vaikka ei toisi niitä esiin isosti.
Välillä vaatimattomuus voi kuitenkin kääntyä ihmistä itseään vastaan, etenkin silloin, jos se kumpuaa tyytyväisyyden sijaan negatiivisista ajatuksista omasta itsestä. Silloin ihmisellä voi olla paljonkin hankalia ajatuksia ja omista saavutuksistaan ei välttämättä edes osaa tuntea ylpeyttä.
Vaatimattomuus voi kummuta negatiivisesta minäkuvasta
Jos oma minäkuva ja siihen liittyvät ajatukset ovat jatkuvasti negatiivisia sekä omia tekoja vähätteleviä, voi toiminta näyttäytyä vaatimattomuutena. Todellisuudessa kyse saattaa kuitenkin olla itsensä mollaamisesta.
– Jos on paljon sellaisia ajatuksia, että olen todella huono, enkä pysty mihinkään, se voi olla todella haastava tapa elää. Ajatukset voivat olla lähtöisin elämänkokemuksista, esimerkiksi jos on lapsesta saakka kokenut, ettei tule hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Itsensä mollaamisella ihminen saattaa hakea hyväksyntää ympärillään olevilta ihmisiltä. Usein hän kaipaa vahvistusta, ettei todellisuudessa ole niin huono kuin itse itselleen väittää. Kysessä voi olla silloin huomiohakuinen vaatimattomuus.
– Silloin ihminen ikään kuin jatkuvasti korostaa muille, kuinka huono hän on tai kuinka hän on tehnyt jotain huonosti. Hän toivoo, että muut lähtisivät kehumaan ja mitätöimään mollaamista kehumalla, että todellisuudessa hän on tehnyt hyvin. Tällainen on varsinkin nuorille hyvin tyypillinen tapa toimia: nuoruudessa itsetunto ja minäkuva ovat vasta kehittymässä.
Itsensä mollaamisesta voi opetella pois
Mistä sitten tietää, onko oma vaatimattomuus hyvää vai niin sanotusti huonoa vaatimattomuutta?
– Jos huomaa, että on paljon kielteisiä ajatuksia itsestä päivän mittaan, voi ajatella, että vaatimattomuus kumpuaa siitä. Jos taas kokee olevansa ihan tyytyväinen omaan elämäänsä, eikä ole jatkuvia itseä soimaavia ajatuksia, silloin se on todennäköisesti positiivista vaatimattomuutta.
Itsensä mollaamisesta lähtöisin oleva vaatimattomuus voi haitata ihmisen elämää paljonkin. Ihminen saattaa huomaamattaan puhua itselleen ikävään sävyyn, eikä edes ymmärrä sen vaikutusta omaan mielialaansa ja hyvinvointiinsa.
Itsensä mollaamisesta voi kuitenkin opetella pois. Silloin on tärkeää kiinnittää asiaan huomiota ja opetella tunnistamaan ne hetket, jolloin itseään mollaa. Sen jälkeen voi opetella suhtautumaan ajatuksiin vain ajatuksina.
– Ajatukset muodostuvat mielen tehdessä työtänsä yhdistelemällä erilaisia asioita. Mieli pyrkii pitämään meidät suojassa, mutta joskus nämä muodostuvat ajatusyhdistelmät ovat haitallisia ja kääntyvät itseä vastaan. Terapiassa harjoitellaan paljon ajatuksiin suhtautumista vain ajatuksina. Kaikkia ajatuksia saa olla, mutta pyritään käyttämään energia ennemmin siihen, mikä juuri minulle on tärkeää, Airaksinen sanoo.
Ajatuksien kanssa voi ystävystyä
Kaikkien ajatuksien ei tarvitse olla positiivisia, vaan omia ajatuksiaan kannattaa havainnoida hyväksyvästi.
Erilaisilla tekniikoilla omiin ajatuksiinsa voi myös pyrkiä tuomaan kepeää suhtautumista, sen sijaan, että yrittäisi kieltää kokonaan niiden olemassaolon.
– Kielteiset ajatuskuviot lähtevät usein kehittymään lapsesta saakka, joten yritys muuttaa ajatuksia tai päästä täysin eroon niistä voi johtaa siihen, että ihmisellä on kamalan paljon muutettavaa. Silloin aika ja energia menevät pään sisällä pähkiessä.
Airaksinen korostaa, että on tärkeää rakentaa hyvää itsetuntoa sen rinnalla, kun opettelee tulemaan omien ajatustensa kanssa toimeen. Silloin pystyy hyväksymään sen, että kielteisiä ajatuksia on, mutta löytää silti itsestään myös paljon hyvää.
– Energiaa ei kannata käyttää siihen, että yrittäisi jotenkin sisäisesti muuttua, vaan kannattaa ennemminkin muuttaa suhdetta omiin ajatuksiinsa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous