Itsetuntemus 19.10.2017

Valehtelu kuuluu elämään ja totuutta on välillä kaunisteltava – miksi valkoisista valheista on tullut arkipäivää?

Teksti: Miia Siistonen Kuvat: iStock
Ilman valkoisia valheita yhteiselo voisi käydä liian rankaksi. Mutta milloin on tärkeää pysytellä totuudessa – ja miten se kannattaa tehdä?

Huomaatko vastaavasi kuulumisten kysyjälle ”kiitos hyvää”, vaikka maailma ympäriltäsi sortuisi? Oletko ilahtuvinasi lahjasta, joka ei ole ollenkaan sinun makuusi. Kiitteletkö tarjoilijalle ruokaa, joka ei vastannut odotuksiasi?

Kukaan tuskin voi väittää puhuvansa aina täysin totta. Valehtelu kuuluu elämään, ilman sitä rauhanomainen rinnakkainelo ei onnistuisi.

Alun esimerkit ovat niin sanottuja valkoisia valheita. Tuntuu, että kohteliaisuussäännöt edellyttävät, että totuutta on välillä kaunisteltava. Mutta miksi?

– Nykyaika vaatii entistä enemmän taitoja, joille ei ennen ollut tarvetta, toteaa psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen tuoreessa kirjassaan Vaihtoehtoisia faktoja, miksi valehtelemme?

– Vielä sodan jälkeen ihmisillä oli tietyissä asioissa oikeus olla sellaisia kuin olivat. Mitään erityistä työn iloa ei tarvinnut näytellä – ei myöskään palvelualttiutta. Mörökölli sai olla mörökölli. Ei hänelle kukaan tullut sanomaan, että sinun pitää olla positiivinen, jotta pärjäät elämässä.

Milloin pitää kertoa totuus?

Kiusallisissa tilanteissa tyydymmekin usein turvautumaan valkoisiin valheisiin. Ihminen saattaa esimerkiksi:

1. Antaa myönteisen ja kysyjän oletettua mielipidettä tukevan vastauksen, vaikka onkin asiasta eri mieltä.

2. Sanoa jotakin siitä, mitä ajattelee, mutta pehmittäen sitä myönteisillä asioilla.

3. Tehdä niin pitkiä kaarroksia ja mutkia, että kysyjä ei saa selvää siitä, mitä toinen todella ajattelee.

4. Vedota siihen, että häneltä puuttuu asiantuntemusta: asiaa pitää kysyä viisaammilta.

5. Vaieta ja koettaa nopeasti vaihtaa puheenaihetta.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että valkoisetkaan valheet eivät ole aina harmittomia. Niihin voi liittyä oman edun tavoittelua ja muita moraalisia ongelmia. Ja voihan olla, että mielipidettä kysyvä todella haluaa rehellisen arvion eikä vain vahvistusta omalle näkemykselleen.

Kiertelyn sijaan Markku Ojanen kehottaakin kokeilemaan tätä vaihtoehtoa:

Sano mielipiteesi suoraan, mutta yritä tehdä se tahdikkaasti.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi