Itsetuntemus

Miten tunnistaa terveen harkitsevaisuuden ja haitallisen pelokkuuden rajat? Älä anna pelon kahlita

Suuria päätöksiä kannattaa harkita hyvin. Liika on kuitenkin liikaa, sillä harkitsevaisuus voi muuttua elämää rajoittavaksi pelokkuudeksi ja jumittamiseksi. Lue, miten tunnistat ylipelokkuuden ja pääset siitä eroon.

Teksti:
Janica Brander

Suuria päätöksiä kannattaa harkita hyvin. Liika on kuitenkin liikaa, sillä harkitsevaisuus voi muuttua elämää rajoittavaksi pelokkuudeksi ja jumittamiseksi. Lue, miten tunnistat ylipelokkuuden ja pääset siitä eroon.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Vanhat sananlaskut osoittavat, että suomalaiset arvostavat harkitsevaisuutta.

Maltti on paikallaan epävarmoissa tilanteissa, ja suuria päätöksiä kannattaa pohtia huolella. Harkitsevaisuus voi kuitenkin riistäytyä käsistä. Tällöin ihmisestä tulee ahdistunut murehtija, jonka on vaikea tehdä päätöksiä.

Miten terveen harkitsevaisuuden sitten erottaa haitallisesta pelokkuudesta? Nämä esimerkit auttavat erottamaan piirteet toisistaan:

1. Harkitseva valmistautuu, pelokas mokaa mielessään

Harkitsevainen ihminen valmistautuu hyvin tärkeisiin tapaamisiin ja esiintymisiin. Hän opettelee esitykseensä liittyvät faktat ja harjoittelee puhettaan. Hän saapuu paikalle ajoissa ja varmistaa, että tekniikka toimii. Hän saa pidettyä jännityksensä aisoissa valmistautumisen avulla.

Pelokas sen sijaan käyttää enemmän energiaa esityksensä murehtimiseen kuin harjoitteluun. Mitä jos joku kysyy jotain vaikeaa? Jos tekniikka kaatuu tai yskänkohtaus iskee? Pelokas elää mielessään läpi kaikki tilaisuuteen liittyvät kauhuskenaariot. Murehtiminen vie voimia, ja hän on uupunut jo ennen tilaisuutta.

Ratkaisu: Aseta itsellesi aikaraja, jonka puitteissa esityksen pitää olla valmis. Älä palaa viilaamaan yksityiskohtia tämän jälkeen. Käytä esitystä edeltävä ilta rauhoittumiseen, äläkä selaa enää materiaalejasi.

Kun alat murehtia, miten voit epäonnistua, muistuta itseäsi siitä, että olet harjoitellut. Ajattele, että hyvä valmistautuminen on pelastusrenkaasi. Se pitää sinut kyllä pinnalla kiperissäkin tilanteissa.

2. Harkitseva tutkii ja päättää, pelokas hukkuu infotulvaan

Harkitsevaisuuden ja pelokkuuden erot nousevat esiin tärkeissä päätöksentekotilanteissa. Harkitsevainen ihminen tekee tutkimustyötä. Ennen asuntokauppojen tekemistä hän vertailee asuinalueiden hintatasoa, selvittää asumiskuluja ja tutkii asunnon kunnon tarvittaessa asiantuntijan kanssa.

Kun sopiva asunto löytyy, hän tekee kaupat. Hän uskoo tehneensä riittävästi taustatyötä ja luottaa arvostelukykyynsä.

Ylipelokas ei välttämättä pääse edes asuntonäyttöihin. Hän ei osaa päättää, haluaako hän asua kerros- vai omakotitalossa. Mitä jos hän ei pidäkään asunnosta viiden vuoden kuluttua, ja siitä on tuolloin vaikea päästä eroon? Uhkakuvat homevaurioista ja kalliista parvekeremonteista riivaavat pelokasta, eikä asuntohanke etene.

Ratkaisu: Tee lista asioista, jotka sinun pitää päättää ja selvittää, esimerkiksi minkä kokoista asuntoa etsit, ja miten kuntokartoitus tehdään. Aseta jokaiselle tehtävälle aikaraja. Asuntokaupoissa aikaraja voi olla muutamia kuukausia per vaihe, rutiininomaisessa työtehtävässä minuuteista tunteihin.

Etene paneutuneesti ja järjestelmällisesti vaiheesta toiseen. Älä palaa jatkuvasti edellisiin tehtäviin, vaan keskity siihen, joka on nyt työn alla.

Rajoita myös informaatiotulvaa. Päätä, että käyt vaikkapa kolmen välitysfirman sivuilla pari kertaa viikossa ja asetat itsellesi asuntovahdin. Älä googlaile yökaupalla myynti-ilmoituksia tai lue kauhukertomuksia kahden asunnon loukuista.

3. Harkitseva luottaa valittuihin, pelokas torjuu kaikki

Harkitsevainen ihminen ei avaudu yksityisasioistaan puolitutuille tai osta kihloja ensitreffeillä. Hän haluaa tunnustella, millainen toinen ihminen on. Hän suojelee itseään eikä kerro intiimejä asioitaan kaikille. Hän luottaa kuitenkin lähipiiriinsä ja uskaltaa rakastua.

Pelokas taas suojelee yksityisyyttään neuroottisesti. Hän katuu koko ajan sanomisiaan ja miettii, mitä muut puhuvat hänestä. Sitoutuminen voi pelottaa häntä niin paljon, etteivät suhteet etene tapailua pidemmälle.

Ratkaisu: Neuroottisuutesi helpottaa, kun ymmärrät, että yksityisasiasi kiinnostavat muita melko vähän. Käytätkö itse tuntikaupalla aikaa toisten tekemisten ja sanomisten pohdiskeluun? Tuskin.

Yritä myös hyväksyä se, että ihmissuhteisiin liittyy aina riskejä. Ihmiset eivät ole koneita. Voimme ymmärtää toisemme väärin, ja ihmiset muuttuvat vuosien varrella. Jos haluat verkostoitua, ystävystyä tai rakastua, sinun on hyväksyttävä riski, jota kutsutaan inhimillisyydeksi.

4. Harkitseva elää hetkessä, pelokas murehtii tulevaisuutta

Vaikka harkitsevainen ihminen valmistautuu, kerää tietoa ja ennakoi, hän pystyy keskittymään nykyhetkeen. Hän ei vatvo jatkuvasti mennyttä eikä murehdi tulevaa. Harkitsevaisen ihmisen tulevaisuudenkuva on varovainen, mutta valoisa.

Pelokkaan taas on vaikea olla läsnä. Suuri osa hänen energiastaan kuluu jossitteluun, häpeään ja kuvitteellisten vaarojen stressaamiseen. Tulevaisuus on hänelle uhka, jolta pitää suojautua.

Ratkaisu: Meditaation ja mindfulnessin idea on nykyhetkeen keskittyminen ja hetken hyväksyminen, olivat olosuhteet millaiset tahansa. Tietoinen hengittäminen on helppo tapa opetella läsnäoloa, tyyneyttä ja hyväksymistä. Kun alat murehtia tulevaa, katkaise ajatusketju hengittämällä syvään. Keskity vain hengitykseesi ja anna ajatusten tulla ja mennä.

Jos murehtimiskierteen katkaiseminen on vaikeaa, karista häiritsevät ajatukset fyysisellä toiminnalla. Juoksu tai reipas siivoaminen tuulettavat mielesi ja rentouttavat kehosi. Käsityöt ja järjestely taas pakottavat sinut keskittymään tarkkuutta ja läsnäoloa vaativaan tekemiseen.

Lähteet: Allison Fallon, Difference Between, Health, Huffington Post, Masennusinfo

Keskustele:

Ero ja yt:t, koko elämä pelottaa nyt

X