Itsetuntemus

Ylianalysointi vaikeuttaa ihmissuhteita, uuvuttaa ja lietsoo turhaa pelkoa – 10 vinkkiä, miten liiallisesta vatvomisesta pääsee eroon

Pohdiskelu voi muuttua jumittavaksi, negatiiviseksi vatvomiseksi. Ylianalysoija miettii vain riskejä, jolloin moni mahdollisuus ja iloinen hetki livahtaa ohi. Listasimme vinkit, joiden avulla pidät analysoimisen aisoissa ja olet enemmän läsnä.

Teksti:
Janica Brander

Ylianalysointi on selviytymiskeino.

Pohdiskelu voi muuttua jumittavaksi, negatiiviseksi vatvomiseksi. Ylianalysoija miettii vain riskejä, jolloin moni mahdollisuus ja iloinen hetki livahtaa ohi. Listasimme vinkit, joiden avulla pidät analysoimisen aisoissa ja olet enemmän läsnä.

Harkitsevaisuus auttaa välttämään virheitä. Analyyttinen ihminen tutkii tilannetta eri kanteilta ennen päätöstään. Pohdiskelu tuo elämään myös syvyyttä. Arki tuntuu merkityksellisemmältä, kun pysähdyt välillä miettimään valintojasi, etkä syöksy tilanteesta toiseen laput silmillä. Loputon analysointi voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan.

Ylianalysointi näivettää spontaaniuden ja optimismin

Päätöksenteosta tulee vaikeaa, jos uppoudut jokaiseen pieneen yksityiskohtaan. Analysoija voi menettää upeita mahdollisuuksia, koska hän ei uskalla tarttua niihin spontaanisti.

Ylianalyyttisyys voi myös lietsoa pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Ihminen voi käyttää enemmän energiaa riskien murehtimiseen kuin läsnä olemiseen. Tämä nakertaa elämäniloa, luottavaisuutta ja optimismia.

Vatvominen on läheisille raskasta

Liika pohdiskelu voi rasittaa myös ihmissuhteita. Ylianalysoija takertuu jokaiseen lauseenpuolikkaaseen ja tulkitsee ne usein negatiivisesti. Pahimmillaan hän ei kysy, mitä toinen tarkoittaa, vaan vetää tämän sanomisista omat johtopäätöksensä ja loukkaantuu.

Tämä on läheisille uuvuttavaa. Heidän pitää asettaa sanansa tarkasti, jotta vatvoja ei pahoita mieltään. Hän jää herkästi jumiin riitoihin ja pohtii muiden sanomisia jopa vuosien jälkeen. Hän voi myös katua loputtomasti omia puheitaan.

Näin analysoit vähemmän ja elät enemmän

Analysointi on ongelma, jos sinun on vaikea tehdä päätöksiä, ottaa riskejä ja aloittaa asioita. Varaudut aina pahimpaan, jotta et pettyisi. Myös ihmissuhteissa toimiminen ja muihin luottaminen voi olla vaikeaa.

Pohdiskelevaisuutta ei tarvitse kitkeä kokonaan, mutta joskus on parempi ajatella vähemmän ja tehdä enemmän.

Nämä vinkit pitävät vatvomisen kurissa:

10 vinkkiä, miten pääset eroon ylianalysoimisesta

Ylianalysointi on uuvuttavaa.
Ylianalysointi on uuvuttavaa.

1. Tyhjennä mieli meditaatiolla

Meditaation ja mindfulnessin idea on mielen tyhjentäminen ajatuskuormasta. Ajatuksia ei tukahduteta, mutta niistä irrottaudutaan. Voit tarkkailla ajatuksiasi ja todeta, että ”nyt huolestuin ja alan taas analysoida”. Vatvominen ei kuitenkaan ime sinua mukaansa.

Lue myös: Näin opit meditoimaan ja saat nopeasti konkreettisia terveyshyötyjä – 5 vinkkiä aloittelijalle

2. Pura suuret ongelmat pieniksi paloiksi

Vatvoja ahdistuu jo ajatellessaan perintömökin siivousta. Mitä jos heitän roskiin tavaroita, joita suku karhuaa jälkeenpäin? Pitäisikö tilata siivousfirma avuksi? Kilpailuttaa siivousyritykset? Huh mikä urakka!

Älä anna ajatustesi uuvuttaa itseäsi, vaan pilko työ pienempiin osiin. Pura projektia työ kerrallaan. Kun olet saanut yhden asian valmiiksi, älä jumitu miettimään, teitkö sen täydellisesti, vaan siirry seuraavaan.

3. Aseta itsellesi deadlineja

Deadline tehostaa toimintaa. Anna itsellesi puoli vuotta aikaa miettiä, jatkatko nykyisessä työpaikassasi tai päätä, että aikaa ruokaostosten tekemiseen on vartti.

Lue myös: Näin helpotat ja nopeutat päätöksentekoa

4. Laske rimaa

Opettele tyytymään ihan hyvään, äläkä viilaa jokaista yksityiskohtaa täydelliseksi. Keskity virheiden välttelyn sijaan tekemiseen. Tämä vapauttaa energiaasi olennaiseen, etkä jumitu mokiin, joita muut eivät edes huomaa.

Lue myös: Löysää pipoa, laske rimaa! Elämänlaatusi nousee kohisten, kun lasket vaatimustasoasi

5. Tee enemmän konkreettisia asioita

Kun analyysikierre käynnistyy, tee jotain fyysistä. Lähde lenkille, siivoa tai laita ruokaa. Tee konkreettisia asioita etenkin stressikausina.

6. Älä oleta, vaan kysy

Jos et ymmärrä, mitä toinen sanoo, älä arvaile, vaan kysy tarkennusta. Muista, että ihmisillä on erilaiset viestintätaidot ja tulkitsemme asioita eri tavalla. Lause, joka kuulostaa sinusta negatiiviselta, voi olla toisen mielestä neutraali.

Lue myös: Nousevatko menneisyyden teot esiin aina riidoissa? 3 syytä, miksi parisuhdetta tuhoavasta tavasta kannattaa päästä eroon

7. Kilauta kaverille

Älä haudo vaikeita asioita yksin, vaan pyydä muilta apua. He saattavat nähdä tilanteen erilaisesta näkökulmasta ja keksiä ratkaisun, jota et vatvomiseltasi näe.

8. Opettele positiivisuutta ja armollisuutta

Amerikkalainen positiivisuustutkija Barbara Fredrickson sanoo, että pelkojaan ei tarvitse kieltää. Niitä voi kuitenkin hallita painottamalla optimistista ajattelua.

Kun näet ympärilläsi uhkia, keksi ainakin yksi positiivinen asia jokaista pelkoasi kohden. Kun huomaat miettiväsi pahinta mahdollista skenaariota, pysähdy ja kuvittele erilaisia positiivisia lopputuloksia.

Älä myöskään takerru liikaa menneisiin. Väärinkäsitykset, stressi ja ajattelemattomuus saavat meidät joskus toimimaan typerästi. Älä murehdi loputtomasti, mitä sinä tai joku toinen sanoi vuosia sitten. Ole armollinen itsellesi ja muille.

Lue myös: Oletko ajautunut negatiivisuuden kierteeseen? Näin vapaudut valittamisen taakasta

9. Luota vaistoosi

Jokaisen päätöksen ei tarvitse perustua rationaaliseen pohdiskeluun. Luota intuitioosi ja tee nopeita ratkaisuja, jotka tuntuvat hyviltä. Voit tehdä vaistosi avulla jopa parempia päätöksiä kuin tietoisesti järkeillen.

10. Heittäydy ja hulluttele

Älä mieti, mitä muut ajattelevat sinusta. Et ole tilivelvollinen varsinkaan tuntemattomille. Uskalla ottaa riskejä, hulluttele ja mokaile. Elämäsi on paljon hauskempaa kuin varman päälle pelatessa.

Lue myös: 8 syytä, miksi sinunkin kannattaa olla vähän hullu

Lähteet: Content, Effective Therapy Solutions, Lifehack,NCBI, Positivity Ratio

X