Jalkasieni - 10 kysymystä

Jalkasieni on ihosairaus, jota esiintyy ahtaissa varvasväleissä. Hoitamattomana jalkasieni saattaa tulehtua ja levitä koko jalkapohjan alueelle. Pitäisikö uimahalleissa ja jumpassa suojautua tossuilla?

1. Mikä jalkasienen aiheuttaa?

Jalkasieni eli jalkasilsa on rihmasienten eli dermatofyyttien aiheuttama ihon tulehdus. Se tulee tavallisimmin pikkuvarpaan ja sen viereisen varpaan ahtaaseen varvasväliin, mutta sen voi saada melkein mihin kohtaan ihoa tahansa.

2. Mistä sen voi saada?

Dermatofyytit aiheuttavat valtaosan ihon sieni-infektioista. Ne eivät kuulu ihmisen ihon normaaliin bakteeri- ja sienikantaan. Ne leviävät lämpimässä ja kosteassa, joten siksi tartunnan voi saada esimerkiksi uimahallista, jumppasalista tai paikasta, jossa hoitamaton sienijalka on käväissyt. Myös hiiva- ja homesienet voivat aiheuttaa ihottumia. Hiivasieni elää jokaisen iholla – tosin hiivasienen aiheuttamat ihottumat tulevat yleensä ihon poimuisiin kohtiin.

3. Kuka saa jalkasienen?

Silsasieniä on kaikkialla, mutta vain osa ihmisistä saa tartunnan. Toiset meistä ovat vastustuskykyisempiä kuin toiset, perussairaudet voivat heikentää vastustuskykyä: diabeetikoilla jalkasieni voi olla vähän yleisempi kuin muilla, ja heillä se voi olla myös hankalampi hoidettava.

Lapset saavat aikuisia harvemmin jalkasientä, koska heillä ihon pinta uusiutuu nopeammin. Osassa harrastuksia olosuhteet ovat jalkasienelle otolliset, kuten uimareilla uimahalleissa, paljasjaloin tatamilla liikkuvilla budo-lajien harrastajilla ja ahkerasti kumisaappaissa luonnossa liikkuvilla.

Vaiva on yleisempi miehillä ehkä siksi, että naiset saattavat kuivata varvasvälejä ahkerammin ja tarkkailla ihossa tapahtuvia muutoksia sekä puuttua niihin aikaisemmin. Arviolta yksi kymmenestä saa joskus jalkasienen. Perimäkin vaikuttaa sairastumisalttiuteen – toiset ovat herkempiä sienitartunnoille.

4. Miten jalkasilsa oireilee?

Se ei välttämättä tunnu miltään, ei ainakaan alkuvaiheessa. Myöhemmin varvasväli voi kutista, hilseillä ja punoittaa. Sinne voi tulla kipeä haavauma. Silsasieni voi levitä toisiin varvasväleihin, kynsiin ja jalkapohjaan sekä nostaa kämmeniin ja jalkaholveihin pieniä nesterakkuloita. Kynteen, useimmiten isovarpaan kynteen, levinneen tulehduksen tunnistaa kynnen alla olevasta kellertävästä hilseestä. Sieni tekee kynnestä tavallista paksumman ja vaikeasti leikattavan.

5. Voiko sitä hoitaa itse?

Varvasväleissä oleva silsa hoituu yleensä apteekin itsehoitotuotteilla, lähinnä ketokonatsolia ja terbinafiiniä sisältävillä ulkoisesti käytettävillä valmisteilla. Voidetta tai pulveria laitetaan iholle kerran tai kahdesti päivässä valmisteen ohjeen mukaan.

6. Milloin tarvitaan lääkäriä?

Jos itsehoitolääkkeet eivät auta, lääkärivisiitti ja tarvittaessa suun kautta otettava tablettilääkitys on paikallaan. Iholta voidaan ottaa näyte sienen tunnistamista ja sille tehoavan lääkeaineen löytämistä varten. Ennen näytteenottoa tulee pitää kahden viikon tauko paikallisesta sienilääkkeestä. Lääkäriä ja tabletteja tarvitaan myös silloin, jos sieni leviää jaloista kynsiin tai muualle ihoon, kuten nivusiin, sääriin tai vartaloon. Joskus ihottuma-alueelle tulee voimakas tulehdusreaktio, johon tarvitaan kortikosteroidia. Odottavien ja imettävien äitien jalkasieni on hyvä näyttää lääkärille.

Osa lääkäreistä kehottaa potilasta puhdistamaan kenkänsä laittamalla ne muovipussissa yöksi pakkaseen tai sellaisenaan saunaan.

7. Kuinka kauan sienilääkettä tulee käyttää?

Jos sieni pesii iholla, itsehoitolääkkeitä käytetään 2-4 viikkoa. Kynsisilsan hoito kestää pidempään eli niin kauan kuin kynsi on kokonaan uusiutunut eli jopa yli kuusi kuukautta. Aikaisemmin pitkät lääkekuurit tulivat hyvin kalliiksi. Nykyään on paljon rinnakkaisvalmisteisia lääkkeitä, jolloin hoidon hinta on kohtuullinen.

8. Ovatko sienilääkkeet turvallisia?

Terbinafiini on hyvin siedetty, mutta ketokonatsolilla ja itrakonatsolilla on yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Käytössä olevista lääkkeistä pitää mainita itsehoitovalmisteita hankkiessa apteekissa ja lääkärin luona. Vanhuksilla on usein käytössään monia lääkkeitä, ja niiden ja sienilääkkeiden yhteisvaikutusten vuoksi mietitään aina, kannattaako sientä hoitaa lainkaan tablettilääkityksellä. Perussairauden hoito on kuitenkin sitä tärkeämpää.

9. Paraneeko jalkasieni?

Jalkasieni paranee usein, mutta kynteen pesiytyneistä sienistä vain puolet on parin vuoden kuluttua hoidon aloituksesta parantunut. Ennen kuin hoitoa aloitetaan, kannattaa miettiä, kuinka iso haitta sienestä on eli kannattaako sitä lähteä hoitamaan pitkällä lääkekuurilla lainkaan, sieni-infektio iholla kun ei vaaranna terveyttä.

Nuoren ihmisen parissa kynnessä olevan jalkasienen ennuste on parempi kuin ikäihmisen kaikkiin kynsiin levinneellä sienitaudilla. Usein sienikynsien hoidoksi riittää jalkahoitajan antama hoito, jossa paksuuntunutta ja herkästi halkeilevaa kynttä ohennetaan.

10. Voiko sitä ehkäistä?

Uimahalleja ja kylpylöitä ei tarvitse karttaa. Jalkasieniriskiin verrattuna niistä saa monin verroin hyvää mieltä ja kuntoa. Niihin ja julkisiin pesutiloihin kannattaa varustautua suihkutossuilla. Monessa uimahallissa on uimareiden käyttöön tarkoitettuja desinfiointisuihkeita. Suihku- ja saunatilojen lattiat ja matot täytyisi saada välillä kuiviksi, sillä sienet eivät viihdy kuivassa.

Varvasvälit on hyvä kuivata aina huolellisesti. Ehjä iho on suoja sientä vastaan, joten sopivat, hiertymiä ehkäisevät kengät ja sukat ehkäisevät jalkasientä. Urheilukäyttöön kannattaa valita tekninen sukka, joka päästää hien lävitseen ja pitää jalat kuivina.

Asiantuntijana ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Anu Mustakari, Pihlajalinnan Lääkäriasema, Tampere.

Teksti: Virve Järvinen