Hyvinvointi

Juoksukoulu: Siedätyshoitoa lenkkipelkoon

Teksti: Anna.fi

Venyttelstä se lähteeMinä en osaa juosta. En, vaikka kevät toisensa jälkeen olen lumien sulettua lähtenyt aina yhtä toiveikkaana yrittämään. Viimeistään seitsemän minuutin tahmean ja vaivalloisen eteenpäin puuskuttamisen jälkeen sydän-keuhko-osastoni on kuitenkin kieltäytynyt yhteistyön jatkamisesta. Jalatkaan tuskin olisivat pidemmälle kantaneet.

Muuta liikuntaa olen aina harrastanut innokkaasti, vuodenajasta riippuvalla tahdilla ja tehokkuudella. Toisin sanoen, lokakuusta tammikuuhun suklaansyönti kotona peiton alla kiinnostaa kuntosalia enemmän, ja jouluherkuista kertyneen vararenkaankin saa helposti piiloon villapaidan alle. Vuodenvaihteen jälkeen taas iskee bikinipaniikki, ja liikkumiseen löytyy yhtäkkiä loputtomasti motivaatiota. Suklaa vaihtuu verigreippeihin, ja sohva jumppamattoon. Tällä hetkellä käyn spinningissä ja kuntosalilla neljästä kuuteen kertaa viikossa.

Juoksuhistoriani on kuitenkin  pelkkiä epäonnistumisia täynnä. Spinningistä hankitulla kestävyyskunnolla ei nähtävästi ole kohdallani minkäänlaista apua. Myönnän katkeroituneeni. Tammikuusta alkaen olen kateellisena vilkuillut ärsyttävän reippaissa ulkoilupuvuissaan ohikiitäviä punaposkisia juoksijoita, jotka painelevat kevyesti eteenpäin. Melkeinpä liitävät. Epäreilua!

Kateudesta vihreänä päätän, että tänä keväänä minäkin juoksen. Ihan oikeasti. Haluan olla se  piukeissa urheilutrikoissa hikisenä kiitävä himolenkkeilijä, sellainen, jota itse katson kadehtien. Haluan oppia jaksamaan. Haluan oppia nauttimaan juoksusta. Haluan jäädä koukkuun. Haluan haluta juoksemaan silloinkin, kun ulkona sataa räntää vaakatasossa. Haluan juosta 10 kilometrin lenkkejä kesäisessä ilta-auringossa.

Kroppa tottuu kävelemällä

Seuraavana aamuna tapaan valmentajani, liikunnanohjaaja-fysioterapeutti Niina Saarman-Bartholdin Munkkiniemen Fysiosporttiksella. Niina on harrastanut 20 vuotta yleisurheilua, ja kilpailee edelleen pituushypyssä. Hän pudottaa minut välittömästi takaisin maanpinnalle.

“Kannattaa aloittaa ihan vaan parinkymmenen minuutin reippaasta kävelystä. Näin keho tottuu ulkoliikuntaan ja ajatukseen siitä, että joskus juostaan”, hän sanoo.

Jaa. Se niistä 10 kilometrin keveistä iltalenkeistä.

Nyt tajuan, että kaikki aiemmat lenkkeilykokeiluni ovat kariutuneet siihen, että olen lähtenyt suoraan juoksemaan, ilman minkäänlaista kokemusta tai totuttelua. Ja vaatinut itseltäni maratoonarin suorituksia. Niina kertoo, että juoksua aloittelevan tulisi vain kävellä ensimmäiset kerrat reippaasti, eikä edes ajatella juoksemista. Kropan totuttua voi väliin sitten lisätä juoksupyrähdyksiä, vaikka yhdeltä lyhtypylväältä toiselle. Kunnon kohotessa näitä spurtteja voi sitten pidentää, kunnes lopulta jaksaa juosta koko lenkin.

Kävelyä! Ihanaa. Enää ei pelota, ainakaan niin paljoa.

Niinan mukaan sopiva aloitustahti on kaksi lenkkiä viikossa. Hän kehottaa pitämään ainakin pari lepopäivää niiden välillä, jotta lajiin tottumaton keho ehtii palautua. Kaksi parinkymmenen minuutin pyrähdystä on kieltämättä niin pieni määrä viikossa, että mitkään tekosyyt eivät oikeuta minua niistä luistamaan.

SofiaTätä on päästävä kokeilemaan. Into vaihtuu kuitenkin ahdistukseksi kun muistan, ettei kaapissani ole ainoitakaan keliin sopivia lenkkeilyvaatteita. Kaivaudun vielä vaatevuoren uumeniin, mutta mitään ei löydy. Koska rahatilanne ei salli ostoksille lähtöä, vedän ylleni farkut ja hupparin. Reipas kävely onnistunee niissäkin, mutta päätän kuitenkin hankkia sopivat kamppeet seuraavana palkkapäivänä. Niinan mukaan oleellisinta aloittelijalle on nimittäin varusteisiin satsaaminen. Kunnon kengät on ainakin oltava, ja mukavissa vaatteissa juoksukin sujuisi paremmin.

Koitan pitää reipasta tahtia yllä ja antaa käsien heilua urheilullisesti. Ne kuulemma tuovat lisää tehoa kävelyyn ja rytmittävät sitä. Vastakkaisen käden ja jalan yhteisen rytmin löytäminen tuntuu aluksi hieman haastavalta. Tähän saa todella keskittyä. Uskon myös olevani motorisesti lahjaton.

“Sauvat auttaisivat tässä”, sanoo Niina. Ne valmistavat kroppaa juoksun rytmiin ja auttavat liikkeen hahmottamisessa.

22 minuutin reippailun jälkeen olen kevyesti hengästynyt, ja nenänpieleni hikoavat. Ei tämä ihan kamalaa ollutkaan, edes farkut jalassa. Mieleni tekisi jo melkein juosta. Niinan mielestä on kuitenkin parempi aloittaa juuri niin kevyesti, että intoa jää vielä seuraavaankin kertaan. Näin harjoittelusta ei koskaan jää epämiellyttävää muistoa, ja innostus säilyy. Juoksuun jää lopulta koukkuun. Hän taitaa olla oikeassa.

Puoli tuntia toukokuussa

Lenkin jälkeen laadin itselleni alustavan juoksusuunnitelman. Asetan tavoitteekseni jaksaa juosta puoli tuntia seitsemän viikon kuluttua. Hui. Omaa kehoa kuuntelemallakin kuulemma pärjäisi, mutta suunnittelemista rakastavana taulukkolaskenta-addiktina en voi jättää kirjallista suunnitteluosuutta väliin. Selailen juoksuaiheisia nettisivuja ja lehtijuttuja valmiita ohjelmia etsien (vinkki: esimerkiksi Niken juoksusivuilta löytyy useampikin ilmainen, järkeväntuntuinen ohjelma). Kaikissa kehotetaan aloittamaan kevyesti, kävelyä ja juoksua yhdistelemällä. Päätän pysyä kahdessa viikoittaisessa lenkissä Niinan ohjeiden mukaisesti. Hiljaa hyvää tulee.

Juuri valmistunut ohjelmani näyttää seuraavalta (ja muuttuu todennäköisesti matkan varrella):

En ole kyllä sataprosenttisen varma, sopeutuuko kroppani juoksuun ohjelmani vaatimaa tahtia. Toisaalta kaikki saattaa sujua jopa ennakoitua paremmin. Se selviää ainoastaan kokeilemalla.

Seuraavissa osissa luvassa:

Juoksukenkiä ostamassa

Löydä oikea juoksuasento

Urheiluliiveihin kannattaa satsata

Lihaskunto ja -huolto treenin tukena

Sykemittariopas

Koska lenkki kannattaa suosiolla unohtaa?

Tankkaa oikein ennen ja jälkeen treenin

Miten motivaatio säilytetään?

Sisälajeja lenkin korvikkeeksi

Lisää haastetta treeniin intervalleista

Juoksutapahtumia meiltä ja maailmalta

Juoksu elämäntavaksi

Nollasta puoleen tuntiin – toteutuiko tavoite?

Sofia

Tutustu myös myös lukijoiden juoksublogeihin! Kirsi, Anu ja Pirjo ottivat juoksuhaasten vastaan!

Mitkä ovat omat fiiliksesi lenkkeilystä? Tuntuuko juokseminen epämiellyttävältä, vaikealta tai tylsältä? Tunnista pelkosi ja lähde mukaan voittamaan se!

Miksi sinä et käy lenkillä?

Katso tilanne vastaamatta

X