Hyvinvointi

Katkaise särkylääkepäänsärky

Teksti:
Anna.fi

Särkeekö päätäsi lähes päivittäin niin, että joudut ottamaan kipuun särkylääkkeen? Jos vastasit myöntävästi, silloin tämä juttu on sinulle!

Särkylääkepäänsärky

Suomaisista noin kuusi prosenttia kärsii jatkuvasta päänsärystä. Tutkimusten mukaan jopa 70 prosentilla sen aiheuttajana voi olla särkylääkkeiden liiallinen käyttö.

Särkylääkkeiden ylläpitämää päänsärkyä sanotaan särkylääkepäänsäryksi. Siinä päänsärky muuttuu vähitellen päivittäiseksi, jopa jatkuvaksi. Särkylääkkeen ottaminen helpottaa kipua ainakin vähäksi aikaa, mutta se palaa myöhemmin.

Särkylääkepäänsärky voi päästä kehittymään, jos särkylääkettä käytetään useampina päivinä viikossa.

”Särky itsessään voi olla jäytävää tai jomottavaa, ja jos asianomaisella on ollut migreeni aikaisemmin, siinä voi olla ja usein on myös migreeniformisia piirteitä”, kertoo neurologian erikoislääkäri Hannele Havanka.

Kipua on kuvailtu myös molemminpuoliseksi ja puristavaksi. Se voi ilmaantua suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä.

Särkyä buranasta?

”Elimistön kivun säätelyjärjestelmä tottuu särkylääkkeen läsnäoloon, ja särkylääkepäänsäryssä sekoittuvat lääkkeen sivuvaikutukset ja vierotusoireet”, Havanka selittää.

Päänsäryn aiheuttaa siis oikeastaan riippuvuus särkylääkkeestä. Kun elimistö jää sitä vaille, se alkaa oireilla. Särkylääke voi olla mikä tahansa niin sanottu käsikauppalääke, eli ilman reseptiä saatava valmiste.

”Niitä on totuttu pitämään hyvin viattomina, ja niiden käytön kontrolloiminen on vaikeaa. Kaikkein herkimmin särkylääkepäänsärkyä aiheuttavat kuitenkin ilmeisesti yhdistelmävalmisteet, joissa on useampaa kipulääkettä. Onneksi näitä valmisteita ei juuri enää käsikaupassa ole”, Havanka kertoo.

Migreenillä ja särkylääkepäänsäryllä saattaa ainakin aluksi olla joitakin samankaltaisuuksia, ja usein jatkuvan päänsäryn taustalla saattaakin olla taipumus migreeniin.

”Särkylääkepäänsäryn kehittyessä migreenikohtaukselle tyypilliset piirteet usein hämärtyvät ja särky muuttuu vaikeammin tunnistettavaksi”, Havanka muistuttaa.

Lääkärit kuitenkin tunnistavat särkylääkepäänsäryn oireet hänen mukaansa sangen hyvin. Eri asia onkin sitten se, milloin päänsärystä kärsivä hakeutuu lääkäriin.

”Kaikki päänsärkydiagnostiikka perustuu oirekuvaan ja oireiden kehitykseen. Konetutkimuksia, jotka päänsärkyä luokittaisivat, ei ole olemassa.”

Pidä päänsärkypäiväkirjaa

Yksi apukeino särkylääkepäänsäryn tunnistamisessa voi olla päiväkirjan pitäminen niin särystä kuin siihen otetuista lääkkeistäkin.

”Se voi havahduttaa huomaamaan lääkemäärän. Ja jos tuntuu mahdottomalta itse lähteä lääkitystä purkamaan, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin, jolloin lääkepurkuun voidaan lähteä suunnitelmallisesti. Täsmähoitoa tähän päänsärkyyn ei ole olemassa”, Havanka opastaa.

Osalla potilaista vieroitus onnistuu ominkin avuin, mutta joskus prosessi on niin rankka, että siihen tarvitaan sairaalahoitoa. Särkylääkepäänsärkyyn ei auta lääkemerkin vaihtaminen, vaan niiden syöminen täytyy lopettaa kokonaan.

”Jatkuva päänsärky tuntuu yleistyvän, ja yhtenä syynä on ihmisten huoleton suhtautuminen särkylääkkeisiin”, Havanka kertoo.

Usein särkylääkettä otetaan vain ”kaiken varalta”, eikä todelliseen kipuun. Myös lääkepakettien annosteluohjeisiin suhtaudutaan yhä välinpitämättömämmin. Havanka on tästä huolissaan.

”Kaikkein eniten itseäni edelleen ihmetyttävät potilaat, jotka vastaanotolla sanovat ettei mikään lääke auta heidän päänsärkyynsä ja kuitenkin särkylääkkeitä otetaan päivittäin, jopa useampaa lajia.”

Teksti: Emma Suominen

X