Hyvinvointi

Auttaako laihduttaminen hyväksymään oman kehon? Kumosimme 4 kehonkuvaan liittyvää myyttiä

Oman kehon hyväksymisessä ei auta, vaikka vartaloaan muokkaisi miten, vakuuttaa psykologi. Hyvä kehosuhde syntyy liiallisen kontrolloinnin sijaan itsemyötätunnolla.

Teksti:
Kaisa Pastila
Kuvat:
Istock

Kehosuhde ei parane itseä rääkkäämällä.

Oman kehon hyväksymisessä ei auta, vaikka vartaloaan muokkaisi miten, vakuuttaa psykologi. Hyvä kehosuhde syntyy liiallisen kontrolloinnin sijaan itsemyötätunnolla.

Tiukat ruokavaliot, taviskuntoilijoiden vaativat kuntosaliohjelmat, liikunnan pakonomainen suorittaminen… Psykologi Minna Martin näkee paljon merkkejä siitä, että monella ei ole hyvä kehonkuva, suhde kehoonsa ja itseensä.

– Nykypäivänä jopa ihaillaan ihmistä, joka kontrolloi kehoaan monin tavoin, vaikka voisi olla ihan tervettä kyseenalaistaa touhu: mikä panee tyypin kohtelemaan omaa kroppaansa noin hullun lailla? Martin sanoo.

Hyvä kehosuhde tuntuu mielenrauhana; ihminen osaa kuunnella omaa vireystilaansa ja jaksamistaan ja suhteuttaa esimerkiksi treeninsä niihin. Sen lisäksi hän osaa myös levätä silloin, kun keho ja mieli kertovat väsymyksestä.

Moni on kuitenkin luonut rankasta liikunnasta itselleen tunnesäätelymallin. Siinä on ongelma: vaikka kova treeni poistaa päällimmäisen ahdistuksen, se ei vielä ratkaise mielen sisältöjä. Siihen auttaisi paremmin ajattelu, puhuminen läheisille tai terapeutille tai esimerkiksi päiväkirjan kirjoittaminen.

Miksi hyvä kehosuhde on niin vaikea saavuttaa?

– Meille kaikille tulee katkoksia. Vaikka kuinka olisimme läsnä itsellemme, emme aina tavoita kaikkia kehon viestejä tai saa kiinni tunteistamme. Mutta kehon tuntemuksia kannattaa yrittää kuunnella. Se lisää omaa itsetuntemusta ja kasvattaa sitä kautta hyvinvointia, Martin sanoo.

Keväällä häneltä ilmestyi kirja Mielelläni kehossani – Kohti hyväksyvää suhdetta itseen, jonka hän kirjoitti yhdessä veljentyttärensä, erityisluokanopettaja Petra Saarirannan kanssa.

Kirjaa varten Martin ja Saariranta haastattelivat 40 naista ja törmäsivät uskomuksiin, jotka jarruttavat hyvän kehosuhteen muodostamista. Tässä niistä neljä.

Lue lisää: Opi rakastamaan kehoasi – 3 askelta oman vartalon hyväksymiseen

Väite 1: Kehosuhde korjaantuu laihduttamalla

– On tyypillistä, että ihminen yrittää löytää sisäisen rauhan ulkonäön ja ulkoisten asioiden kautta, koska olemme luonnostamme ratkaisukeskeisiä, Martin sanoo.

Kun sitten onnistuu laihduttamaan, huomaakin, että ei ole tullut yhtään sen onnellisemmaksi kuin ennen.

– Oman ihanteen saavuttaminen ja muiden ihailu voivat tuoda hetkittäisiä tyytyväisyyden tunteita, mutta ne eivät anna pysyvää tyytyväisyyttä.

Kehosuhdettaan parantavan kannattaisikin pohtia, miten voi löytää tyytyväisyyttä sisäisesti itsestään tässä ja nyt. Miten voin löytää tyytyväisyyttä ihmissuhteissani?

Väite 2: Kehosuhde on ikioma projektini

– Kehosuhde mielletään usein henkilökohtaiseksi projektiksi, vaikka todellisuudessa se syntyy vuorovaikutuksessa muiden ja ympäristön kanssa, Saariranta sanoo.

Esimerkiksi lapsuudessa koetulla vuorovaikutuksella on iso merkitys kehosuhteeseen. Miten sinua on esimerkiksi kosketettu lapsena? Miten lapsuudenperheessäsi oli tapana reagoida kehontuntemuksiin? Sanottiinko teillä esimerkiksi, että nyt väsyttää, taidanpa levätä? Entä viihtyivätkö vanhempasi kehossaan vai moittivatko he vatsamakkaroitaan? Opetettiinko sinulle, että kauneudesta saa nauttia itseään varten vai ajateltiinko ulkonäkö välineeksi saada muiden hyväksyntää?

Kehosuhde ja kehonkuva alkavat muotoutua jo lapsuudessa. Kuvassa äiti ja lapsi vierekkäin.
Lapsuudessa koetulla vuorovaikutuksella on iso merkitys kehosuhteeseen. Oma kehosuhde ja kehonkuva alkavatkin muotoutua jo varsin nuorena.

Jos haluaa parantaa omaa kehosuhdettaan, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten ylipäätään katsoo muita. Onko oma katse hyväksyvä vai onko itsellä tapana kommentoida esimerkiksi tv:n ääressä: ”Onpa se lihonut?” Voisiko alkaa olla armollisempi kaikille?

– Eräs kirjaa varten haastattelemani nainen kertoi, miten hän oli pannut merkille, että suhtautui aina kaveritapaamisten jälkeen kielteisesti omaan kehoonsa. Ystäväpiirissä oli alkanut kasvaa kulttuuri, jossa omasta kehosta kuului puhua nälvivään sävyyn. Nainen sanoikin parhaille ystävilleen: ’Muutetaan tämä asia, ei puhuta enää itsestämme valittavaan tai moittivaan sävyyn.’ Se auttoi.

Martin jatkaa:

– Kun ihminen suhtautuu hyväksyvästi itseensä, se tuntuu myös vuorovaikutuksessa. Hänen seurassaan on hyvä olla. Hän viestii omalla olemuksellaan, että olet riittävä. Siinä saa itsekin hengähtää.

Väite 3: Olen päättänyt hoitaa kehosuhteeni kuntoon!

– Valittavasti tällainen ajattelu ei toimi. Kehosuhdetta ei voi ratkaista: se on matka läpi elämän. Kehomme muuttuu vuosikymmenten saatossa ja samalla suhteemme siihen elää.

Saariranta sanoo, että hänen kehosuhteensa on ollut jatkuvassa myllerryksessä viimeiset viisi vuotta kolmen lapsen syntymän takia.

– Korvaani särähtää, kun raskauden jälkeen puhutaan palautumisesta. Eihän nainen palaa mihinkään vanhaan, vaan hän on pysyvästi muuttunut monella tapaa: on ulkoinen muutos ja sitten on vielä sisäinen muutos, äitiys. Kehosuhde on pakko luoda uudestaan.

Martin jatkaa:

– Meillä voi olla hetkittäisiä rauhan sopimuksia itsemme kanssa, mutta pian taas keho muuttuu ja joudumme uudestaan sen äärelle, että miltä meistä nyt tuntuu kehossamme.

Psykologi tunnistaa, että hänen kehosuhteensa on joutunut koville, kun keski-iän kolotukset ovat lisääntyneet.

– Olen huomannut nyt viime vuosina, että ei ole ollenkaan helppoa olla huolta pitävässä, hyväksyvässä suhteessa itseen. Ei sitä niin vain hyväksy, ettei keho ole enää niin notkea ja nuori, jaksava ja pystyvä. Helposti sitä repii itseään ja tulee ylittäneeksi omat keholliset rajoitteensa eikä kuuntele kehonsa tuntemuksia.

Väite 4: Hyvä itsetunto tarkoittaa hyvää kehosuhdetta

– Tämä on yleinen uskomus. Pyritään täydelliseen itsevarmuuteen, vaikka se on tavoitteena mahdoton. Aina tulee esimerkiksi hetkiä, jolloin emme osaa jotain ja emme ole niin varmoja itsestämme, Martin sanoo.

Lue lisää: Omaa ulkonäköään mollaava sättii usein itseään muissakin asioissa – yksi kysymys paljastaa, onko kehonkuvasi terve

2000-luvulle asti psykologiassa uskottiin itsetunnon voimaan – myös kehosuhteessa. Nykyään sen sijaan ajatellaan, että se, mikä antaa vakaimman pohjan luoda suhdetta itseen, on itsemyötätunto. Sen löytämisessä auttaa, kun sisäistää ajatuksen: jokainen meistä on epätäydellinen, tekee virheitä ja kokee itseään kohtaan pettymyksen tunteita. Itsemyötätunto antaa sisäisen lempeän äänen, josta on apua hyväksyvän ja arvostavan kehosuhteen synnyttämisessä.

– Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, että todellista tasapainoa on sen hyväksyminen, ettemme ole koko ajan tasapainossa. Sallitaan siis itsellemme pieni tolalta joutuminen aina silloin tällöin.

Joskus pelkkä Instagramin tai Facebookin selailu voi horjuttaa omaa kehosuhdetta. Silloin voi kysyä itseltään: Millaisia tunteita somen selailu minussa viritti? Missä tunteet tuntuivat? Millaisia tulkintoja tein muiden elämästä? Mitä tunteita tulkintani herättivät minussa?

– Oli kyse sitten isoista tai pienistä kolauksista, toivumme kyllä ajan kanssa. Itsemyötätunto on kuin turvaverkko, joka lohduttaa ja jonka varassa voi kerätä voimia: ’Saan olla tällainen kuin olen.’

X