Hyvinvointi

Kolesteroli – Lääkitys vai lenkille?

Teksti: Anna.fi

Elämäntavoista johtuvan korkean kolesterolin hoito on paitsi lääketiedettä myös politiikkaa. Kenelle ja missä vaiheessa kolesterolilääkkeet pitäisi määrätä? Kaksi asiantuntijaa kertoo mielipiteensä aiheesta.

Kolesteroli - Lääkitys vai lenkille?

Mukavaa elämää ja tarvittaessa lääkettä

– Kolesterolin ja valtimotaudin välinen yhteys on suoraviivainen, sanoo geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

– Sitä voi verrata autolla ajamiseen. Kolarin riski kasvaa yhdessä vauhdin kasvamisen kanssa, eikä kukaan kolaroi jos vauhti on nolla. Kysymys siitä, minkä verran kolareita siedetään, on poliittinen ja sopimusluonteinen.

Ihmisen luonnollinen kolesteroli on 3-4 paikkeilla. Ylöspäin mentäessä valtimotaudin riski alkaa kasvaa. Jos kaikki söisivät terveellisesti ja harrastaisivat runsaasti liikuntaa, useimmilla ihmisillä kolesteroli pysyisi kurissa. Vaihtoehtona on se, että eletään mukavasti ja siedetään tietty määrä valtimotautia. Tämän hetkinen kolesterolisuositus on alle 5.

Kolesteroli on keskeinen valtimotaudin taustatekijä, mutta yleensä sairauden syntyyn liittyy muitakin riskitekijöitä. Timo Strandbergin mukaan lääkehoito pitäisi kohdistaa suuren riskin henkilöihin, ja heihin riittävän ajoissa, viimeistään 50 vuoden iässä.

– Lääkehoitotutkimuksissa valtimotaudin riski on alentunut noin 30-40 prosenttia, joten hoidetuillakin esiintyy valtimotautia. Tämä johtuu siitä, että hoito aloitetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun valtimotauti on jo olemassa. Vuosikymmenien aikana kehittyvää prosessia ei korjata viidessä vuodessa.

Sitäkin tutkitaan, pitäisikö riskipotilaiden hyvää HDL-kolesterolia pyrkiä nostamaan. Nykyiset statiinilääkkeet vaikuttavat pääasiassa LDL- eli niin sanottuun pahaan kolesteroliin, mutta niillä on myös lievä HDL-kolesterolia lisäävä vaikutus.

– Jokin aika sitten tutkittiin lääkettä, jonka nosti HDL-kolesterolia jopa 40-50 prosenttia. Ikävä kyllä se kohotti myös verenpainetta. Mikä olisi oikea tapa nostaa HDL-kolesterolia, on vielä epäselvää, mutta asiaa tutkitaan jatkuvasti. Liikunta on tietysti perinteinen ja tehokas keino, ja sitä voi suositella monesta muustakin syystä.

Statiinilääkkeitä on tutkittu parikymmentä vuotta, joten sivuvaikutukset tunnetaan tarkasti. Käytännössä statiinit ovat hyvin siedettyjä ja turvallisia. Merkittävin sivuvaikutus on lääkkeen vaikutus lihaksiin.

– Vakavat lihasvaikutukset ovat harvinaisia. Tutkimuksissa on yleensä havaittu, että lumelääke aiheuttaa yhtä paljon lihaskipuja kuin statiini. Statiinit voivat myös kohottaa hieman maksaentsyymejä, mutta sillä ei yleensä ole käytännön merkitystä. Sivuvaikutukset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä.

Mikäli elämäntavat ovat selkeä syy kolesterolin kohoamiseen, ja niitä saadaan pysyvästi muutettua, voidaan jo aloitettu lääkitys lopettaa. Timo Strandbergin mukaan tämä on valitettavasti aika harvinaista.

– Kolesterolilääkitystä tarvitaan, jos perustilanne ei muutu. Ensin pitäisi kokeilla elämäntapamuutoksia, mutta käytännössä niitä ei usein tapahdu. Eri asia ovat henkilöt, joilla on voimakkaat perintötekijät valtimotautiin. Heillä kolesteroli on korkea elämäntavoista huolimatta.

Esille on noussut myös ajatus yli 55-vuotiaille annettavasta ”polypill”-lääkkeestä, joka hoitaa kolesterolia, verenpainetta ja vähän muutakin. Tämä on kohdannut paljon kritiikkiä.

– Pohdinta siitä, onko luonnollista, että osa ihmisistä sairastuu, menee enemmän filosofian puolelle. Kysytään, miksi pitäisi ehkäistä sairauksia, kun kuitenkin ennen pitkää kuolee. Useimpien mielestä on kuitenkin suuri ero siinä, kuoleeko 50- vai 80-vuotiaana. Kuolemaa ei voida lopulta estää, mutta hyvien, terveiden elinvuosien määrä tulisi maksimoida, tarvittaessa vaikka lääkityksellä, Timo Strandberg toteaa.

Terveellinen ruoka halvemmaksi

– Korkea kolesteroli on ensisijaisesti elämäntapasairaus, sanoo yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen Kuopion yliopistosta.

– Siten oleellisin hoitokin on elämäntapojen korjaus. Jos se ei auta, toisena vaihtoehtona on lääkitys.

Korkeaan kolesteroliin liittyy usein ylipaino, joka on yhä useampien länsimaisten vitsaus lapsesta saakka. Toivottavinta olisi muuttaa elämäntapoja tilanteen korjaamiseksi, mutta se ei ole helppoa. Siksi kolesterolilääkitystäkin saatetaan tulevaisuudessa tarvita yhä nuoremmille ihmisille.

– Parempien elintapojen edistämiseen on kolme lähestymistapaa. Ihmisille voidaan puhua fiksusti ja toivoa, että he ymmärtävät itse tehdä tarvittavat muutokset, mutta tämä on tehottomin keino. Toinen keino on pakottaminen, esimerkiksi elintavoista johtuvien sairauskulujen maksaminen omasta pussista, mikäli paino ei putoa lääkärin kehotuksesta huolimatta. Kolmas ja tehokkain tapa on automaatio, jota voi verrata vaikkapa auton ilmatyynyyn: törmäyksessä se laukeaa ja suojaa ihmistä, ajoi hän miten huonosti tahansa.

Automaattista ohjausta parempiin elämäntapoihin voisivat olla esimerkiksi koulujen välipala-automaattien poistaminen sekä se, millaista ruokaa on tarjolla ja mihin hintaan. Ruoan arvonlisävero voitaisiin säätää vastaamaan kalorimäärää siten, että runsaskaloriset tuotteet olisivat kalliimpia kuin kevyet.

Ryynäsen mukaan painonhallinta on avain kolesterolikysymykseen, poislukien se pieni osa ihmisistä, joilla korkean kolesterolin aiheuttaa perimä. Hän pohtii myös, ovatko tämänhetkiset ravintosuositukset liian kiinni vähäkalorisissa ruokavalioissa.

– Ehkä pitäisi katsoa myös matalahiilihydraattisen ruokavalion suuntaan, jossa karsitaan hiilihydraatteja nopeasti imeytyvästä päästä. Eräiden tutkimusten perusteella matalahiilihydraattinen ruokavalio voisi olla painonhallinnan kannalta hieman tehokkaampi kuin matalakalorinen. Ero ei tosin ole suuren suuri, mutta matalahiilihydraattinen dieetti on helpompi toteuttaa.

Useimpien mielestä ihmisen paino on hänen yksityisasiansa, ja sitä se tietysti onkin työkavereiden, tuttavien ja sukulaisten kannalta. Lääkärin tehtävä on kuitenkin hoitaa ihmisen terveyttä, joten hänen tulisi pystyä puhumaan herkistäkin asioista, ylipaino mukaanlukien.

– Jos ihmisen elämäntapa aiheuttaa hänelle sairauden, lääkärin tehtävä on puuttua asiaan.

Jos potilaalle annetaan vain neuvoja muutokseen ja jätetään asia sitten kokonaan hänen oman aktiivisuutensa varaan, on vaarana, että sairaus voi jäädä hoitamatta. Muutokseen tarvitaan myös tukea ja seurantaa. Lääkärien pitäisi skarpata, ja väestöstä pitäisi kammata esiin riskihenkilöt.

– Välineet riskihenkilöiden seulontaan ovat jo olemassa, mutta niitä ei jostain syystä Suomessa juuri käytetä. Tämä on enemmän tahdon kuin resurssien asia. Potilas tulisi hoitaa, ennen kuin hänen tilansa on hengenvaarallinen. On tapauksia, joissa ongelma on nähty ehkä jo vuosia aiemmin, mutta siihen ei ole reagoitu, Ryynänen sanoo.

Elämäntapojen kohentamisen puolesta puhuu sekin, että elimistölle ei ole yksi lysti, laskeeko kolesterolia lääke vai liikunta.

– Elämäntapojen kohentaminen vaikuttaa myönteisesti paitsi kolesteroliin myös moneen muuhun asiaan, kuten luuston ja sydämen terveyteen. Tätä vaikutusta ei saa ilman liikuntaa ja terveellisiä ruokatottumuksia. Mutta ihmisen on tietysti helpompi napsia tabletti päivässä kuin muuttaa elämäntapojaan, Olli-Pekka Ryynänen toteaa

Asiantuntijoina sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori Timo Strandberg, Oulun yliopisto, Yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen, Kuopion yliopisto.

Lue lisää:
Kolesteroli – Syö itsesi kuntoon
Kolesteroli alas – 7 hyvää syytä

Teksti: Anu Holopainen

X