Hyvinvointi

Kuinka lopettaa hormonikorvaushoito? – 10 kysymystä

Teksti: Anna.fi

Noin viidesosa vaihdevuosioireisista naisista käyttää Suomessa hormoni­korvaushoitoa. Hoito kannattaa lopettaa asteittain ja harkitusti, ettei joudu pulaan oireiden kanssa.

Miten lopettaa hormonikorvaushoito?

1. Kauanko hormonihoitoa kannattaa jatkaa?

Niin kauan kuin on elämänlaatua heikentäviä oireita. Kuumat aallot ja hikoilu ovat vaihdevuosien tunnetuimpia oireita, mutta niitä ei tule suinkaan kaikille, ja joillakin ne pysyvät kurissa ilman hormonihoitoa.

Muita yleisiä vaihdevuosiin liittyviä oireita, joita ei aina ymmärretä vaihdevuosioireiksi, ovat sydämentykytys, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, masentuneisuus, unetto­muus, nivel- ja lihaskivut, limakalvojen kuivuus ja kirvely sekä virtsavaivat. Estrogeeni hoitaa tehokkaasti kaikkia näitä oireita, kunhan annos on oikea. Jos käyttää oireiden kannalta liian pientä annosta, oireita ei saada kuriin.

On yksilöllistä, miten pitkään hoitoa tarvitsee ja voi käyttää. Kaikki naiset eivät hoitoa tarvitse, mutta toisaalta sitä saa käyttää niin kauan kuin on tarpeellista. Jos sairastuu hoidon aikana hormonaaliseen syöpään tai sydän- tai aivoinfarktiin, hormonihoito pitää räätälöidä mahdollisimman riskittömäksi tai lopettaa.

2. Kauanko vaihdevuosioireet kestävät?

Joillakin naisilla vaihdevuosioireet lievenevät selvästi viiden vuoden sisällä, mutta osalla naisista oireet jatkuvat yli 15 vuotta. Joillakin voi olla oireita vielä yli 90-vuotiaana.

3. Miten voi hormonihoitoa käyttäessään tietää, onko oireita vielä vai voiko hoidon lopettaa?

Hoitoa voi jatkaa esimerkiksi 3‒5 vuotta ja sen jälkeen vähentää annosta ja seurata, tuleeko oireita uudelleen. Jos oireet palaavat hankalina, palataan entiseen annokseen. Jos oireet pysyvät poissa, voi kokeilla lääkityksen lopettamista kokonaan.

4. Voiko annosta pienentää oma­toimisesti ilman lääkärin apua?

Kyllä voi. Pillereitä on vahvempia ja miedompia, ja miedonkin voi puolittaa. Erityisen kätevästi hoidon vähentäminen asteittain käy niiltä, jotka annostelevat estrogeenin geelinä iholle ja ottavat sen painalluksina pumppupullosta.

Vaikka käyttäisi keltarauhashormonikierukkaa hoidon osana, esimerkiksi juuri estrogeenigeelin kanssa, estrogeeniannosta voi pienentää ja kokeilla lopettaa. Kierukkaa ei tarvitse poistaa.

5. Entä jos lopettaminen ei onnistukaan ja oireet palaavat?

Kannattaa arvioida, kuinka hankalia oireet ovat ja haluaako aloittaa hoidon uudestaan vai hankkia niihin oireenmukaista lääkitystä. Jotkut syövät mieluummin tulehduskipulääkettä nivelvaivoihin, masennuslääkettä mielialaoireisiin ja unilääkettä nukkumisongelmiin kuin käyttävät hormonikorvaushoitoa. Jos haluaa käyttää hormonihoitoa pelkästään hikoiluun, sen voi saada kuriin pienelläkin annoksella.

Hoidon uudestaan aloittaminen kannattaa tehdä pienellä annoksella. Tarvittaessa annosta voi nostaa pikkuhiljaa, kunnes oireet pysyvät tyydyttävästi kurissa.

6. Kuinka pitkän tauon hormoni­korvaushoidossa voi pitää?

Tauko voi olla viikon, kolme kuukautta, vuodenkin. Jos oireet tuntuvat hankalilta, hoidon voi aloittaa milloin vain. Jos nainen on kuitenkin ollut ilman estrogeenia vuosikausia, estrogeenin vähyys on voinut jo aiheuttaa muutoksia sepelvaltimoissa. Sydäninfarktin riski on tällöin kohonnut ensimmäisen käyttövuoden aikana. Jos hormonihoitoa käyttää suun kautta, syvän ­laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan vaara on suurentunut ensimmäisenä käyttövuonna ­tauon jälkeen, kuten hormonikorvaushoitoa aloitettaessakin.

7. Kuinka monta vuotta hormoni­hoitoa voi käyttää ennen kuin ­rintasyöpäriski lisääntyy?

Estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmäkäyttö kasvattaa riskiä enemmän ja nopeammin kuin pelkän estrogeenin käyttö. Naiset, joilla on kohtu jäljellä, tarvitsevat estrogeenihoidon lisäksi keltarauhashormonia, koska pelkkä estrogeenihoito lisää kohdun rungon syöpäriskiä.

Estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmähoidossa rintasyöpäriski alkaa lisääntyä hieman kolmen käyttövuoden jälkeen. Pelkässä estrogeenihoidossa riski kasvaa viiden vuoden käytön jälkeen.

8. Miten riskit otetaan hoidon ­suunnittelussa huomioon?

Hoitoon liittyviä haittoja pystytään vähentämään tai jopa estämään räätälöimällä hoito yksilöllisesti. Turvallisinta on lääkitys, jota ei oteta suun kautta, vaan esimerkiksi ihon kautta.

Lääkärin ja potilaan on tärkeää keskustella hoidon eduista ja haitoista ja ­arvioida kunkin naisen henkilökohtaiset riskit. Lääkäri voi suositella, mutta potilas päättää. Jokainen nainen on yksilö ja tietää itse parhaiten, milloin oireet ovat niin hankalia, että hoitoa tarvitaan.

Hormonikorvaushoidon terveyshyödyistä puhutaan valitettavan vähän. Estrogeeni ylläpitää naisen terveyttä, ja sen vähyys aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja. Kun käytetään oikeaa annosta ja mahdollisimman riskitöntä hoitotapaa, nainen voi paremmin, pysyy terveempänä ja tarvitsee vähemmän lääkkeitä kuin ilman hormonihoitoa.

9. Miten estrogeenin vähyys ja ­hormonikorvaushoidon lopettaminen vaikuttavat terveyteen?

Kun estrogeenin antama suoja vähenee, veren kolesteroli alkaa nousta ja hyvä kolesteroli laskea, verenpaine kohota ja sepelvaltimotaudin riski kasvaa. Estrogeenin vähyys heikentää elimistön sokerinsietoa ja lisää luun haurastumista.

10. Tarvitaanko tilalle jotain muuta hoitoa, kun hormoni­korvaushoito on lopetettu?

Paikallishoitona annettava estrogeeni pitää limakalvot kimmoisina ja ­terveinä. Sitä saa emätinpuikkoina,-voiteina ja -tabletteina. Vaihtoehtona on myös emätinrengas, joka vaihdetaan kolmen kuukauden välein.

Lisäksi kannattaa liikkua, syödä terveellisesti, huolehtia henkisestä hyvinvoinnistaan, välttää tupakointia ja nauttia alkoholia vain kohtuullisesti. D-vitamiinia on tärkeää syödä purkista tarpeeksi ympäri vuoden. D-vitamiini on hormoni ja läheistä sukua estrogeenille. Osa estrogeenin vähyydestä johtuvista muutoksista elimistössä voi pysyä kurissa, jos elimistössä on tarpeeksi D-vitamiinia. Oma veren D-vitamiinipitoisuus kannattaa käydä mittauttamassa.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Maija Kajan.

Teksti: PirkkoTuominen

X