Hyvinvointi

Kunnon blogi: Kuntosalilla personal trainerin kanssa

Teksti:
Anna.fi
Finnbody

Aamuinen treenaustuokiomme sujui leppoisissa merkeissä. Selväksi kuitenkin kävi, että kuntosalilla treenataan eikä sinne tulla vaan visiteeraamaan tai lehtiä lukemaan, jos personal traineriamme Tommia on uskominen. Ja pakkohan häntä on uskoa, jos aiomme saavuttaa tavoitteemme.

Tutustuimme ensin Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Finnbody Lady´s Club:n tiloihin Tommin opastuksella. Tilat näyttivät valoisilta ja riittävän monipuolisilta meidän tarpeisiin. Kymmenen aikaan aamutuimaan salilla oli rauhallista ja laitteisiin pääsi ilman jonotusta.

Saliohjelmamme ydin on riittävän perustuksen rakentaminen tuleville (luultavasti) kovemmille harjoitteille. Meistä se kuullosti ihan järkeenkäyvältä, sillä kukaan meistä ei ole viimeisen vuoden aikana liikaa kuntosalin ovipumppua kuluttanut. Tuttu paikka kuitenkin kaikille.

Alkuun lämmittelimme noin vartin. Anna-Mari valitsi lämmittäjäkseen kuntopyörän, Kristiina taas cross trainerin. Vartti meni nopeasti ja lopussa tuli jo hiki. Tavoite siis saavutettiin. Sen jälkeen siirryttiin varsinaisen kuntosaliohjelman pariin.

Lämmittely

Kuntosaliohjelma aloitettiin isoimmilla lihaksilla eli heti alkuun oli vuorossa jalkakyykky. Korvaavana liikkeenä kyykylle Tommi suositteli askelkyykkyä.

Jalkakyykky
Jalkakyykky

Tämän jälkeen jaloissa siirryttin etu- ja takareisiin. Tommi näytti meille ensin mallia.

Etureidet
Takareidet

Jalkojen jälkeen oli vuorossa selkälihakset, joiden tekemisestä saimme molemmat ahaa-elämyksiä: ai näin tämän pitäisi tuntua! Olimme molemmat aiemmin keskittyneet liikkeen vetovaiheessa liikaa käsiin. Nyt liikkeen sai Tommin opastuksella tuntumaan oikeassa paikassa yläselässä. Liike oli erittäin hyvä ja oikein tehtynä varsin tehokas. (Huom! Alla olevat kuvat eivät liity toisiinsa. Tommin painot olivat huomattavasti kovemmat ko. liikkeessä.)

Yläselkä
Painoa

Selän jälkeen siirryttiin käsiin ja vuorossa olivat olkapäät ja rintalihakset. Tämä oli alkusoittoa niille madonnoille.

madonnat
madonnat
Rintalihakset
Rintalihakset

Lopuksi oli vuorossa keskivartalo. Harjoitteluavuksi (tai kiusaksi) saimme jumppapallon, joka olikin oiva väline keskivartalon kehittämiseen. Jumppapallolla tehdessä kaikki liikkeet tuntuvat kaksinverroin rankemmilta. Tommin mukaan pallolla treenatessa kannattaakin muistaa, että ”ei se määrä vaan se laatu.”

Alla oleva liike on hyvin kokonaisvaltainen, mutta erityisessä treenissä ovat keskivartalonlihaksisto ja selkä.

Korsettijumppa

Teimme pallolla selänojennuksia sekä vatsarutistuksia.

Selkäjumppa
Selkäjumppa

Vatsa- ja selkärutistuksetkin tuntuivat huomattavasti tehokkaammilta pallon päällä kuin lattialla. Liike pallon päällä on pieni, mutta sitäkin tehokkaampi!

Vatsat
Vatsat

Jumppapallon päälle kipuaminen ei ollut mitään helppoa hommaa! Tommi kertoi, kuinka alppihiihtäjät seisovat ja jopa hyppivät pallon päällä. Siihen meillä oli vielä tekemistä, mutta onnistuimme jopa keplottelemaan hetken pallon pällä polvillamme. (Tommi on tossa jo niin hyvä, että voi samalla myös poseerata.)

Tasapainoilua
Tasapainoilua

Fiilikset ensimmäisen kuntosalikäynin jälkeen

Kristiina

”Koska aikainen lintu madon nappaa, niin olin kuntosalilla jo hyvissä ajoin ennen tapaamistamme. Ovi ei ollut auki, joten värjöttelin ulkosalla ja katselin kuinka timmissä kunnossa (tämä oli ilmiselvää myös talvivaatteiden läpi) olevat naiset katosivat ovesta sisään treenaamaan. Mietin itsekseni, että pian minä kuulun näihin aktiivisesti liikkuviin naisiin enkä vain katso ihaillen heidän treenattuja vartaloitaan.

Alkulämmittelyssä huomasin, että vaikka kello oli jo kymmenen, niin kehollani oli käynnistymisvaikeuksia. Onneksi vartti crossarin puikoissa herätteli sopivasti päivän teemaan. Lämmittelyn jälkeen päästiin varsinaisen harjoittelun makuun. Oli äärimmäisen hyvä, että Tommi oli katsomassa, että liikeradat ovat kohdallaan ja kannusti tsemppaamaan loppuun asti. Näin ensimmäisellä kerralla en lähtenyt kasamaan rujosti rautaa laitteisiin vaan pikemmin opettelemaan, että teen liikkeet oikein ja jaksan koko pitkän sarjan loppuun asti puhtaasti. Tuskinpa toisellakaan kertaa raudan mittava määrä ketään hämmästyttää mutta ehkä jonain päivänä, ehkä jonain päivänä..

Täytyy muuten todeta sellainenkin juttu, että Tommin kanssa treenatessa ei tarvitse hävetä vaikka painomäärät olisivat kuinka pienet. Tämän tyyppinen luottamus, tai miksi sitä nyt kutsuisi, on tärkeää asiakas-valmentaja -suhteessa. Tai minun mielestäni ainakin. Jos valmentajan läsnäolo saisi minut tempomaan verisuonet ohimolla törröttäen, niin luultavasti seuraavaa tapaamiskertaa ei odottaisi yhtä innolla.

Vaikka en tunnistakaan itsessäni suuria kateuden tunnusmerkkejä, niin täytyy kuitenkin tunnustaa, että olen aavistuksen verran kateellinen niille, jotka voivat harjoitella valmentajan kanssa useita kertoja viikossa. Vieläpä niin, että ei tarvitse miettiä työ- tai kotiasioita samalla.

Ohjelma tuntui riittävän simppeliltä mutta sopivan haastavalta. Painoa lisää, jos ei tunnu ja painoa pois, jos ei pääse riittäviin toistomäärin. Jumppapallon kanssa tehtävät liikkeet tuntuivat myös sopivan lempeiltä selälleni. Päärynälihas pakarassani elää omaa elämäänsä ja tykkää mennä kramppiin silloin, kun sille parhaiten sopii. Minulta se ei lupaa kysy. Ei se sitä kyllä saisikaan. Koska tämä kramppi vaikuttaa niin selkään kuin koko toiseen lonkkaankin, niin pelkään hieman liikkeitä, jossa kramppauksen todennäköisyys on suuri. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Tuntuu hyvältä, kun on salilla selvät sävelet eikä tarvitse erikseen miettiä, että mitähän siellä tänään tekisi. Yleensä jättäisin rintalihasliikkeet tekemättä, jostain kumman syystä. Pakko vielä loppuun hehkuttaa, että olen jo aika haka jumppapallon päällä tasapainoilussa. Ei tällä esityksellä vielä sirkuksessa leipäänsä tienaa mutta minä olen innoissani. Hyvin, hyvin innoissani.”

Anna-Mari

”Oma kuntosalihistoriani alkaa jalkapallonpeluuajoista, jolloin harjoitteluun tuli mukaan painosaliharjoittelu. Tuolloin noudatin kuntosalilla tiettyä ohjelmaa, mutta sen jälkeen olen käynyt kuntosalilla täysin omatoimisesti. Tai siis harjoitellut kuntosalilla. Tommin mukaan kuntosalilla ei kannata ainoastaan käydä. Viime aikoina tosin kuntosalin on korvannut bodypump. Ehkä laiskuuden vuoksi. Pumpissa pääsee jotenkin helpommalla, kun joku käskee, mitä tehdään seuraavaksi. Mutta nyt tosin sitä ongelmaa ei salillakaan ole, sillä nyt Tommi käskee.

Jalkalihakset olivat ehkä odotetustikin ihan ok lähtötilanteessa. Reisiliike toi ihanasti jalkapalloajat mieleen. En oikein tiedä muutenkaan, miksi tämä koko kuntoprojekti nostaa jatkuvasti nämä futismuistot mieleen…No ehkä olen tullut vanhaksi ja toiseksi, silloin viimeksi olen harjoitellut harjoitusohjelman mukaan. Niin että terveisiä vaan sinne vanhoille joukkuekavereilla!

Käsiosastossa tulikin sitten tiukempia paikkoja eteen. Ne Madonnan käsivarret on kyllä to-del-la kaukana. Mutta Tommi kyllä sanoi, että hartialiike oli kyllä juuri oikea liike Madonna-käsivarsiin. Niitä siis lisää. Niin ja elokuussa hihatonpaita päälle, että nähdään missä tilanteessa ollaan kun on vertailukohdetta lähistöllä.

Lopuksi teimme keskivartaloa jumppapallolla. Se on muuten tiukka vempele se pallo! Ja aika kiikkerä jos sen päällä täytyy kekkuloida polvillaan. Vaikka pidin vain Kristiinan sormesta kiinni, niin se helpotti kummasti. Olin kyllä hetken ihan ilman pitäjääkin sen pallon päällä. Oikeesti.”

Kirsi

”Ensimmäinen harjoitus Tompan kanssa on nyt takana. Tapasimme Tokoin rannassa tarkoituksena kävellä Töölönlahden ympäri. Minähän en siellä ollut jalan tänä talvena käynytkään ja ensimmäinen havaintoni oli, että jalankulkutie oli aivan jäinen. Minun mieleeni tietysti tuli, että tähänkö tämä retki nyt sitten tyssäsi. Toiveajattelua?

Tommihan ei jäästä hätkähtänyt, vaan valitsi tietysti vähän toisen ja hiekoitetumman reitin, niin kuin loogista toki oli. Rauhalliseen tapaansa Tommi selitti minulle sopivan kävelyrytmin löytämisen. Kun keskustelu sujuu vielä hyvin, on rytmi oikea. Heti, kun henki alkaa pihistä ja puhe muuttuu katkonaiseksi, vauhtia pitää vähentää. Näin me sitten etenimme.

Tommi huomasi aina heti, kun hengitystahtini alkoi tiivistyä ja hän laski vauhtia. Ylämäkien jälkeen ja välillä keskenkin pysähdyimme rauhoittelemaan pumppuni turhan tiuhoja lyöntejä. Tuntui todella siltä, että Tommi havainnoi kaiken ja reagoi nopeasti. Välillä tosin pelkäsin, että vilu yllättää hänet, kun vauhtimme ei varmasti huimannut kovakuntoisen miehen päätä. Tommi vakuutti kuitenkin pysyvänsä riittävän lämpimänä.

Kävelimme hiukan vajaan tunnin kylmässä ja pimenevässä illansuussa. Rupattelimme kaiken aikaa niitä näitä, enkä edes juuri huomannut ajan kulua. Erotessamme kerroin vielä meneväni ruokakauppaan eli Hakaniemen apteekkiin tarjouksessa olevia Nutrilett-pusseja. Kotimatkalla askel sentään alkoi painaa.

Olen nyt ollut pussiruokinnassa neljä päivää. Jäljellä on enää kuusi viikkoa ja kolme päivää. Minulle oli alkujaan kerrottu, että pari ensimmäistä voi olla vähän hankalampia, kun nälkä saattaa vaivata. Kaksi ensimmäistä päivää meni kuitenkin mainiosti oikeastaan ilman minkäänlaista nälän tunnetta. Sen sijaan kolmantena ja neljäntenä päivänä olen selvästi ollut useampaankin kertaan nälkäinen. Onneksi jo toisena päivänä muistin, että minun oli luvattu syödä jonkin verran vihanneksia pussien ohella. Niinpä olenkin syönyt porkkanoita, kurkkua ja tomaatteja välipaloina. Iltaisin olen tehnyt porkkaraastetta, johon olen lisännyt sipulia ja valkosipulia, ja maustanut kaiken suolalla, chilipippurilla ja balsamietikalla. Ette varmasti voi käsittää, kuinka hyvältä tuo kaikki maistuu!

Olen kokeillut useamman merkkisiä pussiruokia. Vaikka makuja tuntuu olevan runsaasti, niin jo muutamassa päivässä alkaa tuntua siltä, että niitä saisi olla vielä useampia. Toki olen suosikkinikin löytänyt. Nutrilettin keitot ovat minun makuuni mausteisuutensa ansiosta. Minkään valmistajan marjan makuiset juomat eivät sen sijaan miellytä. Makeista olen mieltynyt Nutrifastin ja Nutrilettin suklaajuomiin sekä Modifastin kahviin. Modifastin kanssa on vain se ongelma, että sitä saa päivän aikana syödä vain neljä pussia, joten kalorimäärä menee hiukan yli, kun korvaa yhden ”aterian” Modifastin kahvilla. Olen kuitenkin päättänyt, ettei tuo määrä tule pilaamaan alkanutta elämäntapamuutosta ja juon sen kahvin silloin kun mieleni tekee.

Kalorittomia juomia dieettini muuten kestää. Aamukahvi ja iltatee ovat siis sallittuja. Päivän aikana olen muutoinkin tottunut juomaan runsaasti vettä. VLDC-dieetissä vettä tai muita kalorittomia juomia tulisikin juoda parin litran verran. Siihen kyllä yllän mainiosti. Nollakalorisia virvoitusjuomia pyrin kuitenkin välttämään, sillä hammaslääkärini on todennut niiden jo nyt syöneen hampaideni takapintojen kiilteen varsin ohueksi.

Vielä ei kuurini ole tuottanut kiusauksen hetkiä. Ruokakaupassa käyntejä pyrin kuitenkin välttämään. Tämän opin kokemuksen kautta. Huomasin nimittäin äitini kanssa kaupassa ollessani, että valitessani hänelle leikkeleitä, vesi herahti heti kielelleni. Parempi on pysyä pois kiusausten ääreltä.

Näillä nyt mennään ja jatkoa seuraa.”

X