Hyvinvointi

Kynsisieni – 10 kysymystä

Teksti:
Anna.fi

Kynsisilsa on yleinen ja vaikeasti hoidettava, usein jopa vuosien mittainen vaiva, jolta voit helposti suojautua.

Terveet kynnet

1. Miten tunnistan kynsisilsan?

Kynsisilsasta on useita ­erilaisia muotoja. Yleisin on kynnen kärjestä tai sivusta alkava silsa, joka ­leviää ­hiljalleen kynnen tyveä kohti. Silsaa on syytä epäillä silloin, jos kynsi muuttuu sameaksi, ruskeankeltaiseksi ja kärjestä kuluneeksi tai lahoksi. Myös kynteen ilmaantuvat liuskoittuvat valkoiset laikut voivat olla merkki kynsisilsasta. Silsaa on usein myös jalkapohjassa tai varpaiden välissä.

Silsa sekoitetaan usein muihin kynsivaurioihin. Esimerkiksi toistuva kengän aiheuttama mekaaninen vaurio voi muistuttaa sienen aiheuttamia oireita. Toisaalta myös esimerkiksi hiiva tai psoriasis saattavat aiheuttaa samankaltaisia muutoksia.

Jos kynsimuutos ei kasva pois tai se leviää entisestään, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin tai jalkaterapeutin vastaanotolle. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä helpommin vaiva voidaan parantaa. Myös silsan leviäminen muihin kynsiin ja bakteeri-infektioiden syntyminen voidaan tällöin estää.

2. Esiintyykö silsaa myös sormien kynsissä?

Sieni leviää harvoin käsiin. ­Näissä tapauksissa sitä on ­säännönmukaisesti vain toisessa kädessä ja samanaikaisesti myös molemmissa jaloissa.

3. Miten silsa todetaan?

Silsadiagnoosin varmistamiseksi tarvitaan mikroskooppinäyte ja sieniviljely. Kynsi puhdistetaan spriillä, sen kärki leikataan pois ja näyte kaivetaan kynsilevyn alta ja kynnenpohjasta. Viljelyn tulos saadaan 4–6 viikon kuluttua.

Kuitenkin viljelyssäkin näytteen osuvuus voi olla alle 50 prosenttia, eli ­oikeaa diagnoosia ei läheskään aina saada sieniviljelyssä.

4. Miten vaivaa hoidetaan?

Parhaat tulokset saadaan, kun yhdistetään sisäinen ja ulkoinen lääkehoito. Lääkitystä on jatkettava niin kauan, että koko kynnessä ei ole nähtävissä muutoksia.

Nykyisin käytettävistä lääkkeistä tehokkain on sisäisesti käytettävä terbina­fiini, mutta silläkin pystytään parhaimmillaan parantamaan alle puolet sieni-infektioista. Kuuri kestää 3–4 kuukautta. Sisäinen lääkehoito ei sovellu raskaana oleville tai imettäville. Terbinafiinilla ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Sen sijaan atsolilääkityksen yhteisvaikutukset muun käytettävän lääkityksen kanssa tulee varmistaa.

Ulkoisesti käytettävien reseptillisten sienilääkkeiden teho on vaatimaton. Silsan hoitoon toisinaan suositeltavien ei-lääkkeellisten hoitojen, kuten laimean vetype­roksidin tai otsonoitujen öljyjen toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä. Sen sijaan teepuuöljyllä on saatu hyviä hoitotuloksia.

5. Irtoaako kynsi tai pitääkö se irrottaa?

Ulkoisesti käytettävien lääkkeiden teho paranee, kun sairas kynnen osa leikataan pois ja kynsipatja hiotaan puhtaaksi. Jalkaterapeutti voi tehdä tällaisen toimenpiteen, jos isovarpaan kynnestä yli puolet on sairastunut tai jos infektio on levinnyt useampaan kynteen.

Tehokkaimmin sairaat kynnet tai niiden osat saadaan irrotettua kemiallisella haudehoidolla. Tällöin kynsien päälle levitetään ureavoide, joka irrottaa sairaan kynnen osan kynsipatjasta noin viikossa.

Kynnen poistaminen sinällään ei kuitenkaan paranna silsaa, sillä se on kynsi­levyn alla sijaitsevan ihon keratiinikerroksen sairaus.

6. Miten muuten voin edistää vaivan parantumista?

Hoitotulokseen vaikuttavat yleiskunnon lisäksi hyvä jalkahygienia, sopi­vien ja ilmavien sukkien ja kenkien käyttö ja niiden hygieniasta huolehtiminen. Myös varpaiden voimistelusta voi olla apua, sillä se vilkastuttaa ääreisverenkiertoa.

Jos varpaissa on asentomuutoksia, ne kannattaa oikaista asianmukaisella apuvälineellä, ettei kynsiin aiheudu turhaa painetta.

Lisäksi kynsiuurteet voi puhdistaa ­pesun yhteydessä pehmeällä kynsi- tai hammasharjalla. Toisin kuin saatetaan ajatella, ei kenkiä tarvitse uusia tai desinfioida eikä sukkia tarvitse pestä 60 asteessa.

7. Miten silsaa voi ehkäistä?

Yleisissä tiloissa, kuten uimahalleissa, saunatiloissa ja pukuhuoneissa, olisi hyvä käyttää varvastossuja. Lisäksi on tärkeää, että käyttää vain omia kenkiään eikä lainaa niitä muille. Siksi kenkiä ei myöskään kannata ostaa käytettyinä.

Kynsivallintulehdus ja muut kynsivammat kannattaa hoitaa huolellisesti, ­sillä sieni tarttuu kynteen helposti niiden kautta.

8. Tarttuuko silsa myös ­perheelleni? Pitääkö minun käyttää tossuja myös kotisuihkussa?

Silsan leviäminen perheenjäseneltä ­toiselle on erittäin harvinaista. Silsa ei aina leviä edes potilaan omasta jalasta toiseen. Siksi varotoimenpiteisiin ei ole tarpeen ryhtyä: kylpyhuonetta ei tarvitse desinfioida eikä suihkuun mennä sandaalit jalassa. Alttius reagoida sieni-infektioihin on ilmeisesti perinnöllinen ominaisuus, ja jos sienen on saadakseen, sen saa yleisistäkin tiloista.

9. Onko kynsisilsa yleinen vaiva?

Kynsisilsaa on noin ­kahdeksalla prosentilla suomalaisista. Se on erittäin harvinainen lapsilla. Useimmat potilaat ovat keski-ikäisiä tai vanhoja miehiä. Tähän on ehdotettu syyksi sitä, että miehillä on perinteisesti ollut ­työtehtäviä ja harrastuksia, joissa käytetään ­hautovia jalkineita ja joissa kynnet saattavat vaurioitua.

10. Onko kynsisieni vaarallinen?

Suurelle osalle kynsisilsa on lähin­nä kosmeettinen haitta, joka voi aiheuttaa kipuilua esimerkiksi silloin, jos kenkä painaa sairastunutta kynttä.

Vanhuksilla, joilla kynnet kasvavat ja parantuvat hitaasti, kannattaa hoitojen aloittamista harkita, sillä niillä on myös haittavaikutusriskejä. Kynsisieni itsessään on harvoin vaarallinen sairaus. Kuitenkin se voi olla sitä diabeetikoille tai potilaille, jotka kärsivät ääreisverenkierron ­häiriöistä. Tällöin paksuuntunut ja epämuodostunut kynsi voi aiheuttaa painehaavaumia.

Lähteet:
Terveyskirjasto
Käypä hoito -ohje
Kynsisilsan hoito

Juttua muokattu 4.6.2020 klo 9:52. Poistettu leipäteksti alusta ”Sandaaleja ei suotta suositella käytettävän uimahalleissa ja pukuhuoneissa”.

X