Hyvinvointi

Lääkkeistä apua esiintymisjännitykseen? Asiantuntijat vastaavat

Teksti: Anna.fi

Saako jo ajatus esiintymisestä sydämesi lyömään tiheämmin ja kätesi hikoilemaan? Pahaan esiintymisjännitykseen voi saada apua lääkehoidon avulla. Lääkkeet poistavat jännityksen fyysiset oireet ja voivat sitä kautta auttaa myös kamppailussa henkisiä oireita vastaan.

Kuva: Colourbox

Hallitsemattoman tilannekohtaisen jännityksen tyypillisiä oireita ovat punastelu, voimakas hikoilu, kehon vapiseminen ja puhekyvyn pettäminen. Suurin osa ihmisistä kärsii jonkinasteisesta esiintymisjännityksestä, mutta oireiden ilmeneminen voi vaihdella suuresti.

”En kerta kaikkiaan voi luottaa siihen, miten kehoni reagoi esiintyessäni vähänkään isommalle yleisölle. Joudun pelkäämään jatkuvasti, että nolaan itseni lopullisesti.” (Nainen, 22 vuotta)

Jännitys voi muuttua ylitsepääsemättömäksi silloin, kun esiintyminen aiheuttaa näkyviä fyysisiä oireita ja niin voimakasta ahdistusta, että esiintymistilanteita vältellään, vaikka vaakalaudalla olisi oma työura.

– Kova jännitys on hirveän yleistä opiskelijoilla. Myös ammattiesiintyjät, kuten muusikot, voivat kärsiä siitä. Konkreettinen arvostelun kohteeksi joutuminen laukaisee pelontunteen”, sanoo psykiatri ja dosentti Hannu Naukkarinen.

– Yleensä esiintymiskammoa esiintyy sellaisilla, jotka ovat luonteeltaan introvertteja. Elämäntilannekin voi vaikuttaa stressaavasti, esimerkiksi haastava työ tai opiskeleminen, arvioi lääkärikeskus Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Auli Rytivaara.

Jännitykseen voi saada lääkehoitoa

Tilannekohtaiseen jännitykseen voidaan määrätä lääkehoitoa. Rytivaara ja Naukkarinen pitävät molemmat lääkehoitoa hyvänä vaihtoehtona niille, jotka kokevat jännityksen ylitsepääsemättömäksi.

– Monet vastaanotolle tulevat kertovat, että jännitys ei ole kiinni valmistautumisesta. Vaikka kuinka olisi valmistautunut hyvin ja asia olisi hallussa, ihmisiä täynnä oleva sali saa aikaan ahdistuksen ja tunteen siitä, että ei kerta kaikkiaan pysty. Kyllä silloin kannattaa miettiä lääkehoitoa, Rytivaara sanoo.

Joissain tilanteissa pahaan esiintymisjännitykseen voi riittää, että asia käydään terapeuttisesti läpi. Useimmiten paras vaihtoehto on lääkkeiden ja terapian yhteisvaikutus: lääkkeillä voidaan poistaa pelkoa aiheuttavat oireet, kuten käsien vapina ja hikoilu, ja terapialla käsitellä ongelmaa kokonaisuudessaan.

– Useimmiten ihminen pelästyy oiretta, joka aiheuttaa lumivyöryn. Fobia voi lähteä liikkeelle yhdestä epäonnistumisesta. Siihen kannattaa puuttua mahdollisimman äkkiä. Tilapäisellä lääkityksellä voidaan päästä kriisin yli, Naukkarinen neuvoo.

Kuva: Colourbox

Lääkehoidon hyvät ja huonot puolet

”Ensimmäistä kertaa lääkkeiden käyttöä ehdotti psykologi. Silloin kuitenkin kieltäydyin. Hakeuduin lääkärille tästä muutaman vuoden päästä itse. Halusin lääkkeitä ennen omia ylioppilasjuhliani, joihin meneminen olisi tuntunut täysin mahdottomalta ilman niitä.” (Nainen, 22 vuotta)

Ennen lääkehoidon aloittamista on selvitettävä, onko jännityksen taustalla vakavampia mielenterveysongelmia tai muita hoitoon vaikuttavia tekijöitä.

– Taustalla voi olla jonkinlaista ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Näitä ongelmia pitäisi hoitaa ensin, ja oireita hoitaa sitten oikeanlaisella lääkityksellä, Rytivaara sanoo.

– On tärkeintä selvittää, mistä jännitys johtuu. Se voi olla geneettistä perimää, tai ihmisellä saattaa olla sosiaalisten tilanteiden pelko, Naukkarinen toteaa.

Jos jännitysoireista kärsivä potilas on perusterve, voidaan hoidoksi määrätä esimerkiksi beetasalpaajia. Beetasalpaajat vähentävät jännityksen aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten hikoilua, tärinää ja äänen vapinaa.

– Beetasalpaaja laskee sykettä, vaikuttaa verenpaineen laskuun ja lievittää vapinaa. Se rauhoittaa kehoa. Keho käy sen jälkeen pikkuisen hitaammalla teholla, Rytivaara selittää.

Beetasalpaajat eroavatkin rauhoittavista lääkkeistä siinä, että ne eivät vaikuta suoraan esiintyjän mielialaan. Yksinkertaisesti sanottuna ne hidastavat lepopulssia ja rajoittavat sydämen sykkeen nopeutumista jännittävässä tilanteessa. Tätä lääkettä käytetäänkin yleensä verenpainelääkkeenä.

Beetasalpaajien positiivinen puoli on myös se, että niistä ei voi jäädä fyysisesti riippuvaiseksi. Rauhoittaviin lääkkeisiin ja alkoholiin voi sen sijaan jäädä koukkuun. Alkoholi kannattaisi jättää kokonaan pois, jos jännitysoireet vaivaavat.

– Yleisenä ongelmana on, että jännitystä lääkitään alkoholilla, Naukkarinen sanoo.

Astmaatikolle beetasalpaajat eivät välttämättä sovi. Beetasalpaajia ei myöskään voida suositella henkilöille, joilla on matala verenpaine. Beetasalpaajien sivuoireena voi olla lievä huimaus tai sydämen rytmihäiriöt, mutta vain harvoissa tapauksissa.

– Tällainen lääkitys suojaa elimistöä stressiltä ja haittavaikutuksilta. On lääketieteellisesti ihan perusteltua käyttää beetasalpaajia tilannekohtaiseen jännitykseen, sillä näkisin, että kovan stressin haittavaikutukset ovat paljon pahemmat kuin lääkehoidon haitat. Parhaassa tapauksessa näin voidaan turvata ammattikyvykkyys ja kymmeniä vuosia kestänyt ura, Naukkarinen toteaa.

Kuva: Colourbox

Työelämässä esiintymistä aiempaa enemmän

”Lääkkeet tuntuvat melkeinpä henkivakuutukselta pelottavissa esiintymistilanteissa. Minua rauhoittaa jo ajatus siitä, että en ole yksin pelkoni kanssa ja apu on lähellä.” (Nainen, 25 vuotta)

Jännittäjät saavat harvoin kaipaamaansa tukea lähiympäristöltään, sillä ympärillä olevat eivät välttämättä ymmärrä jännittäjän ongelmaa. Ystävät ja tutut saattavat ajatella, että kaikkihan jännittävät esiintymistä, joten tilanteessa ei pitäisi olla mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Jännittäjä itse voi kokea tilanteensa silti erityisen ahdistavaksi ja hankalaksi.

Rytivaaran mielestä jännitysoireista kärsiminen ei ole ollenkaan tavatonta tai uusi ilmiö. Opiskelu ja työelämä ovat vain muuttuneet siten, että esiintymistä painotetaan paljon enemmän kuin aiemmin.

– Esiintymistä on nykyään enemmän kuin ennen. Ekstrovertti tyyli on nykyään enemmän osa opiskelua ja työelämää. Pitää olla aktiivinen, ottaa osaa keskusteluun reippaasti ja esiintyä useammin. Kaikille se ei sovi, Rytivaara arvioi.

Jännitys on luonnollinen osa elämää

Ei saa unohtaa, että kohtuullinen jännittäminen on luonnollinen osa esiintymistilannetta. Jännittämiselle on loppujen lopuksi järkevä syy: se auttaa esiintyjää olemaan herkässä tilassa, tulkitsemaan yleisöä ja panostamaan esiintymiseensä.

– Beetasalpaajat voivat auttaa voittamaan tilanteen, kun ei tarvitse enää pelätä oireita sinänsä. Kun on lavalla, voi huomata, että se menee ihan hyvin, kun vapina ja muut oireet ovat poissa. Sitä kautta voi oppia aidosti nauttimaan esiintymisestä, Naukkarinen arvioi.

Beetasalpaajat voivatkin olla tehokas tilannekohtainen ratkaisu jännitysongelmaan. Ne poistavat fyysiset oireet hetkellisesti, jolloin jännittäjä pääsee kerrankin kokeilemaan esiintymistä ilman häpeäntunnetta. Parhaassa tapauksessa kokemus voi johtaa siihen, että seuraavalla kerralla luottaa itseensä ja uskaltaa esiintyä ilman lääkeapua.

Teksti: Nita Makkonen
Kuvat: Colourbox
Lähteet: Terveyskirjasto, Sydänliitto

Lue myös:

Esiintymisjännitys – Voiko sen kanssa oppia elämään?
Esiintymisjännitys stressaa – Opettele hallitsemaan ja purkamaan jännitystä
Apua, minulla on jännitysvatsa!
Masennus – Tunnista oireet
Itsetunto-ongelmat kiusaavat nuoria naisia – Kehitä hyvä itsetunto

X